Eivät kristityt tosissaan Raamattua lue

Ei suurin osa kristityistä lue Raamattua kovin tosissaan. Jos lukisi, heillä olisi jatkuvasti vaikeita kysymyksiä. Miksi Vanhan testamentin Jumala on niin väkivaltainen? Mitä Paavali tarkoit­taa sanomalla, että nainen pelastuu synnyttämällä (1. Tim. 2:15)? Mitä hyötyä on tietää Ilmestyskirjan pedoista ja portoista, kun lapseni ovat hunningolla ja parisuhde palasina?

 

Voi toki olla, että moni on hiljaa ja luulee olevansa yksin ky­symystensä kanssa. Silti arvelen, että suuri osa meistä lukee peukalopaikan päivässä ja toivoo, että Jumala salaperäisesti kehittää meissä Kristuksen kaltaisuutta, vaikka emme minuutti hartaushetken jälkeen muistaisi lukemastamme mitään.

 

Jeesuksen Jaakob-veljen mielestä lukeminen on turhaa, jos lukemansa unohtaa eikä sovella sitä elämäänsä (Jaak. 1:21–25). Soveltaminen puolestaan edellyttää ymmärrystä. Raamatun ajan ihmisten maailmankuva on vain niin kaukana omastamme, että ilman vakavamielistä tekstin pureskelua Raamattua on osittain vaikea ymmärtää – vaikka pelastussanoman aakkoset ovatkin selvät.

 

Pahoin vain pelkään, että nyt kun lukeminen on kadonnut kansanperinne, tuntevat muslimitkin pian Raamatun parem­min kuin kristityt. Ovathan monet heistä kulttuurinsa puolesta lähempänä Jeesuksen maailmaa kuin me kantasuomalaiset. Muslimien ja kristittyjen keskusteluryhmässä Facebookissa eräs muslimityttö haastoikin kristittyjä terävästi: Kun Jeesus kerran kehotti seuraamaan Mooseksen lakia (Matt. 5:17–20), miksi hänen seuraajansa sitten syövät sikaa? Kristittyjen vastausyri­tykset eivät vakuuttaneet edes minua.

 

Samanlaiset kysymykset panivat minun selkäni seinää vasten asuessani nuorena miehenä Israelissa. Tooransa ulkoa osaavat messiaaniset veljet argumentoivat, että Jeesukseen uskovien pitää noudattaa Mooseksen lakia. Paniikissa luin joka ilta Uutta testamenttia löytääkseni vastaväitteitä. Jälkeenpäin olen kii­tollinen näille judaisteille. He pakottivat minut syventymään Raamattuun.

 

Kristillistä identiteettiään pohtivan onkin syytä päntätä Raamattua. Ehkäpä sitten emme niin herkästi luopuisi leikistä, kun uskovaisuus ei enää istu elämäntyyliimme. Oman varhaisnuoruuteni seurakuntakavereista noin 80 prosenttia jätti leikin kesken, minä myös. Vain muutama palasi takaisin.

 

Jos olet kristitty ja haluat löytää paikkasi Jumalan suunnitel­missa, yritä saada ote Raamatun suuresta kertomuksesta. Aloita vaikka lukuohjelma ja katso The Bible Projectin videoita YouTu­besta. Jos mahdollista, osallistu IK-opiston raamattukursseille – vaikka vain viikonlopuksi. Pieni elämäsi, joka kohta häviää kuin pieru Saharaan tässä äärettömässä universumissa, voi olla osa Jumalan pelastushistoriallista näytelmää.

 

Tietysti voit myös keskittyä X-Boxin pelaamiseen ja katsoa, kauanko helluntaiharrastus tuntuu kivalta.

 

 

Lari Launonen


Kirjoittaja on toimittaja, teologian väitöskirjatutkija ja IK Helsin­gin FolLOW-opetuslapseuskoulun opettaja.




40/201

Helluntaiseurakuntien jäsenkehityksessä pientä virkistymistä
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan
Seurakuntien perustajille uusia verkostoja