Aitous ja totuus

Sielunhoitaja Leanne Payne avaa käsitystään totuudesta siteeraamalla kertomusta kahdesta rouvasta. Kumpikin on jättämässä perhettään. Eivät pahuuttaan, vaan he ovat rakastuneet uudelleen. He kaipaavat elää ilman näyttelyä ja ovat nyt saaneet maistaa aitoa tunnetta. 

Aitous on tämän päivän sana. Se linkittyy ajatukseen itsetutkiskelun kautta löytyvästä minuudesta. Aito minä löytyy sisältä, jos uskaltaa olla rehellinen. 

Kautta historian yhteisöissä on pysytty oman hyvinvoinnin kustannuksella. Yhteisön paine patosi sisäiset impulssit. Usein avioliittoa piti yllä pelkkä tahdonvoima. Nykyään se ei houkuttele. Tai se, että tukahduttaisi osan kaipuistaan. Onneksi kristinusko ei edes opeta näin.

      Valitessani uskollisuuden kutsun

      taivaan joukot heikkouteni tueksi.

Ovatko siis yllä kuvattu minäkäsitys ja ajatus tunteista liiton tukirankana hyviä? En usko. Nämä korjausliikkeet ovat vain osatotuuksia. Aidon tunteen metsästys ja minuuden haku sielun syvyyksistä eivät riitä ohjaaviksi periaatteiksi. Mutta omia kaipuita tulee kuunnella lempeästi, vaikka niille ei viimeistä sanaa antaa antaisikaan. 

Keskiajalla tunnettiin teleologian eli päämäärän ajatus. Tämä liittyi hyveajatteluun. Olion päämäärä avautuu, kun ymmärtää, mihin lajiin se kuuluu. Oikea toiminta määrittyy päämäärän kautta. Identiteetin löytyminenkin liittyy oikean päämäärän löytämiseen. 

Hyveajattelu kysyy myös, millaiseksi valintani muokkaa minua. 

”Muotoileeko teko minua ihmiseksi, joka haluan olla, ja suuntaan, johon olen kutsuttu kasvamaan?” Kysymyksistä voi olla apua, jos on pettynyt sisäiseen kompassiinsa. 

Pastori Alan Jones kuvaa totuutta yhteysateriana ja liittona. Tämä ilmaisee, että totuus palvelee suhdetta, ei riko niitä. Totuus muistuttaa myös aitouden merkityksestä. Suhde ei toimi ilman rehellisyyttä. Eri asia on, milloin ja kenelle jonkin asian esille tuominen palvelee yhteyttä. Mutta ellen saa kertoa koko tarinaani, osa minusta jää yksin ja piilotettu osa häiriköi elämää alitajunnasta käsin. 

Liiton ajatus kertoo, että tarvitsemme tunne-elämää kestävämpiä tukirakenteita. Maailmankaikkeuden ytimessä on liittouskollinen Jumala. Vaikka olisin rikkonut kaikki suhteeni ja hukannut matkalla itsenikin, Jumala on uskollinen. Armopöytä on auki. 

Valitessani uskollisuuden eleen miljoonasta kilpailevasta intohimosta huolimatta kutsun taivaan joukot heikkouteni tueksi. Osallistun jumalalliseen rakkauden todellisuuteen. Se on maailmankaikkeuden todellisin todellisuus. Sieltä nousee tunteitakin syvempi aitous. Usein myös tunteet seuraavat uskollisuutta. Oikea totuudellisuus on luotettavampaa kuin pelkkä ”aitous”. 

Payne ja Jones ovat molemmat käyneet läpi avioeron. He eivät lyö sanoillaan, vaan he muistuttavat Jumalan armon ilmestyvän monesti juuri kivuissa. Ero ei myöskään estänyt Paynea julistamasta kristinuskon korjaavaa sanomaa rikkinäisessä kulttuurissa. 

Alussa mainitun tarinan naiset eivät päätyneet eroon ja uuden rakastajan syliin. Tuli aika, kun he olivat siitä todella kiitollisia. Toinen totesi vanhuudessaan, että on hetkiä, jolloin juuri roolin näytteleminen on se kaikista totuudellisin teko. 

Jarkko Lindqvist 

Kirjoittaja on Tampereen helluntaiseurakunnan seurakuntapastori ja nuorisotyön johtaja.