Perjantai 3. joulukuuta.
Nimipäivää viettää Vellamo, Meri, Urda

Afganistan – Israelin vastainen pesäke

Lähi-itään leimahti elokuussa uusi jännite, kun diktatuurinen Taliban-liike kaappasi jälleen vallan Afganistanissa. Amerikkalaissotilaat menivät maahan 20 vuotta sitten jäljittämään ääri-islamilaista al-Qaida-järjestöä, joka toteutti New Yorkin ja Pentagonin terrori-iskut. Nyt USA:n historian pisin sotilasoperaatio päättyi, mikä saattoi samalla Afganistanin kaaokseen. 

Koska islamilaisissa järjestelmissä ei ole länsimaista kansanvaltaa, on tärkeää pohtia Lähi-idän ainoan demokratian, Israelin, näkökulmaa. Useimmat islamilaisista maista hyväksyvät tiukan sharia-lain, jota Taliban ajaa. Ryhmä polkee toisinajattelijoitten, toisuskoisten ja erityisesti naisten oikeuksia. Silti niin sanotut ihmisoikeusryhmät ovat olleet harvinaisen hiljaa Afganistanin tilanteesta, vaikka ne soimaavat säännöllisesti ja pakkomielteisesti Israelia. 

 

      "Juutalaisvastaisuus on kasvanut maailmanlaajuisesti. "

 

Kun YK:n ihmisoikeusneuvosto kokoontui elokuussa, siltä ei tullut selkeää tuomiota Talibanille – vain pehmeä vetoomus kunnioittaa ihmisoikeuksia. Sama neuvosto on tuominnut Israelin lukuisia kertoja. Tämän tekee ymmärrettäväksi ryhmän kokoonpano: 47 maan neuvostossa ovat esimerkiksi Kiina, Kuuba, Libya, Pakistan ja Venäjä sekä liuta muita maita, joissa tapahtuu jatkuvasti ihmisoikeuksien törkeitä loukkauksia. Monet näistä maista ovat perinteisesti Israelin vastaisia. 

Gazaa hallitseva palestiinalainen Hamas onnitteli Talibania valtaannoususta. Ryhmä jatkaa terrorisotaansa Israelia vastaan. Se on viime viikkoina koonnut taas Israelin rajalle mielenosoittajia ja lähettänyt ilmapalloihin kiinnitettyjä palopommeja, jotka ovat sytyttäneet viljelyksiä ja metsiä. Hamas on myös ampunut raketteja Israelin siviilikohteisiin. 

 

Lukiessani arkistoistani viime vuosien isoja terroritekoja, kiinnitin huomiota seitsemän vuoden takaiseen synagogaiskuun. Kahden palestiinalaisarabin hyökkäyksessä kuoli neljä juutalaista ja tilannetta selvittämään tullut israelilainen poliisi. Laukaustenvaihdossa kuolivat molemmat terroristit. Kymmenkunta synagogan rukoilijaa loukkaantui. 

Kansainväliset arvostetut uutisvälineet otsikoivat hyökkäystä hämäävästi puhuen aluksi vain synagogaiskusta, jossa kuoli kaksi palestiinalaista. Ikään kuin juutalaisia uhreja ei olisi ollut lainkaan. Kommentointi antoi raa´alle, siviileihin kohdistuneelle terroriteolle hyväksynnän, sillä israelilaiset eivät ole antaneet palestiinalaisille itsenäisyyttä. 

 

Tänä vuonna juutalaisvastaisuus on kasvanut maailmanlaajuisesti isoin harppauksin. Siihen liittyvät boikottikampanjat. Esimerkiksi Euroopan unioni suositti jäsenmailleen vuonna 2016, että Israelin miehittämiltä alueilta peräisin oleviin ruokatavaroihin pitää merkitä tuotteen valmistuksen alkuperäisalue. 

Israelin päätöksentekijät harmittelevat, että kansainvälinen yhteisö sivuuttaa boikottivaatimuksissaan kevyesti Israeliin ja juutalaisiin suuntautuvan väkivallan. Gazan viime vuosien levottomuuksien keskeinen kiihoke oli kevät 2018, jolloin USA tunnusti Jerusalemin Israelin pääkaupungiksi ja siirsi suurlähetystönsä sinne. 

Lähitulevaisuus osoittaa, kiristääkö Afganistanin kriisi entisestään Israelin vastaista islamistista kehää. Nyt aktiivisimpina toimijoina Israelia vastaan ovat Iranin tukemat Syyria ja Libanon sekä Hamas. 

 

Heikki Kangas 

 

Kirjoittaja on erikoistoimittaja, joka on asunut Israelissa vuodesta 1990 lähtien.

 



UUTISET