Lähi-idän rauhanprosessin keskeiset ongelmat ovat pysyviä.
Edelleen pohditaan, mitkä ovat kaavaillun Palestiinan ja sen
itsemääräämisoikeuden rajat, miten Jerusalem jaetaan ja paljonko sallitaan pakolaisia
uuteen valtioon.
Palestiinalaisarabit ovat myös pienenä osana Euroopan uutta pakolaistulvaa.
Kuitenkin pysyvät ratkaisut puidaan – jos puidaan – Israelin hallituksen ja
palestiinalaisjohdon välillä. Pakolaisongelmaa pidetään Jerusalemin ohella
kiistan visaisimpana kysymyksenä.
Palestiinalaiset laskevat pakolaisten määräksi noin neljä
miljoonaa. Juutalaiset tunnustivat rauhanneuvottelujen suotuisissa vaiheissa 1990-luvun
lopulla paluuoikeuden noin puolelle miljoonalle arabille, jotka jättivät
kotinsa vuoden 1967 kuuden päivän sodassa.
Israelilaisten laskutavan mukaan muuttolupa koskisi niitä arabeja,
jotka asuivat Länsirannalla tai Gazan alueella juuri ennen tuota sotaa. Arabien
mielestä muutto tulee sallia kaikille niille, jotka olivat alueilla ennen
sotaa, sen aikana ja sen jälkeen.
Palestiinalaiset perustavat vaatimuksensa YK:n vuoden 1949 yleiskokouksen
päätökseen, jonka mukaan kaikilla sodan jaloista lähteneillä on paluuoikeus tai
mahdollisuus saada korvauksia omaisuuden menetyksistä. Nämä ovat kauniita
periaatteita, joita ei ole muuallakaan noudatettu.
Osa arabeista lähti Palestiinan brittimandaatin länsiosasta
siinä toivossa, että pääsevät pian takaisin ja ottavat haltuunsa myös
juutalaisten kodit, kunhan arabiarmeijat kukistavat vasta perustetun Israelin.
Israelin torjuntavoitto yllätti monet.
1950-luvulla länsimaissakin ajateltiin myönteisesti, että
Israelin naapurivaltiot ottavat palestiinalaiset sukulaisensa hyvin vastaan ja
antavat YK:n pakolaisavun erityisjärjestön (UNRWA) tukemana heille työtä ja
asuntoja. Pakolaisten luultiin sulautuvan muihin arabimaihin muutamassa
vuodessa. Arabiliiton kehotuksesta heidät ohjattiin kuitenkin leireihin, eikä
YK:n rahoja voitu suoraan käyttää heidän auttamiseensa.
Sotien vaiheissa arabimaat olivat tyrmänneet YK:n turvallisuusneuvoston
esityksen Palestiinan jakamisesta kahtia juutalaiseksi ja arabivaltioksi.
Taistelujen tauottua noin puoli miljoonaa palestiinalaisarabia jäi Israeliin ja
heistä tuli maan kansalaisia.
Kun Israelin ja palestiinalaisten valtuuskunnat ovat
neuvotelleet pakolaisista, Israel on vasta-argumenttinaan muistuttanut niistä 800
000 juutalaisesta, jotka pakenivat arabimaista 1950-luvun taitteessa. Hekään
eivät ole saaneet korvauksia jättämästään omaisuudesta tai voineet palata
entisiin asuinpaikkoihinsa.
Palestiinalaisia on raivostuttanut se, että Israel ei ole
rajoittanut juutalaisten muuttoa maahan. Israelin peruslakeihin kuuluu niin sanottu
paluumuutto-oikeus, jonka perusteella jokainen juutalainen ikään, sukupuoleen
tai ammattiin katsomatta saa automaattisesti muuttoluvan.
Pakolaisongelma on siis kaksipuolinen. Korvauksista saattaa löytyä
aikanaan sopu, mutta ei varmaankaan miljoonien palestiinalaisten muutosta. Se
muuttaisi kerralla Israelin ja palestiinalaisarabien väestösuhteen
arabivoittoiseksi. Sitä Israel ei halua.
Vuosikymmeniä toimineet palestiinalaisten pakolaisleirit ovat malliesimerkkejä
siitä, miten köyhyydessä ja ahtaissa oloissa varttuneet nuoret
radikalisoituvat. He ovat helppo saarnojen maali ääri-islamistien imaameille,
jotka rekrytoivat väkeä itsemurhakampanjoihin ja muuhun terrorismiin.
Heikki Kangas
Kirjoittaja on erikoistoimittaja, joka on asunut Israelissa
vuodesta 1990 lähtien.
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...