Lähi-idän rauhanprosessin keskeiset ongelmat ovat pysyviä.
Edelleen pohditaan, mitkä ovat kaavaillun Palestiinan ja sen
itsemääräämisoikeuden rajat, miten Jerusalem jaetaan ja paljonko sallitaan pakolaisia
uuteen valtioon.
Palestiinalaisarabit ovat myös pienenä osana Euroopan uutta pakolaistulvaa.
Kuitenkin pysyvät ratkaisut puidaan – jos puidaan – Israelin hallituksen ja
palestiinalaisjohdon välillä. Pakolaisongelmaa pidetään Jerusalemin ohella
kiistan visaisimpana kysymyksenä.
Palestiinalaiset laskevat pakolaisten määräksi noin neljä
miljoonaa. Juutalaiset tunnustivat rauhanneuvottelujen suotuisissa vaiheissa 1990-luvun
lopulla paluuoikeuden noin puolelle miljoonalle arabille, jotka jättivät
kotinsa vuoden 1967 kuuden päivän sodassa.
Israelilaisten laskutavan mukaan muuttolupa koskisi niitä arabeja,
jotka asuivat Länsirannalla tai Gazan alueella juuri ennen tuota sotaa. Arabien
mielestä muutto tulee sallia kaikille niille, jotka olivat alueilla ennen
sotaa, sen aikana ja sen jälkeen.
Palestiinalaiset perustavat vaatimuksensa YK:n vuoden 1949 yleiskokouksen
päätökseen, jonka mukaan kaikilla sodan jaloista lähteneillä on paluuoikeus tai
mahdollisuus saada korvauksia omaisuuden menetyksistä. Nämä ovat kauniita
periaatteita, joita ei ole muuallakaan noudatettu.
Osa arabeista lähti Palestiinan brittimandaatin länsiosasta
siinä toivossa, että pääsevät pian takaisin ja ottavat haltuunsa myös
juutalaisten kodit, kunhan arabiarmeijat kukistavat vasta perustetun Israelin.
Israelin torjuntavoitto yllätti monet.
1950-luvulla länsimaissakin ajateltiin myönteisesti, että
Israelin naapurivaltiot ottavat palestiinalaiset sukulaisensa hyvin vastaan ja
antavat YK:n pakolaisavun erityisjärjestön (UNRWA) tukemana heille työtä ja
asuntoja. Pakolaisten luultiin sulautuvan muihin arabimaihin muutamassa
vuodessa. Arabiliiton kehotuksesta heidät ohjattiin kuitenkin leireihin, eikä
YK:n rahoja voitu suoraan käyttää heidän auttamiseensa.
Sotien vaiheissa arabimaat olivat tyrmänneet YK:n turvallisuusneuvoston
esityksen Palestiinan jakamisesta kahtia juutalaiseksi ja arabivaltioksi.
Taistelujen tauottua noin puoli miljoonaa palestiinalaisarabia jäi Israeliin ja
heistä tuli maan kansalaisia.
Kun Israelin ja palestiinalaisten valtuuskunnat ovat
neuvotelleet pakolaisista, Israel on vasta-argumenttinaan muistuttanut niistä 800
000 juutalaisesta, jotka pakenivat arabimaista 1950-luvun taitteessa. Hekään
eivät ole saaneet korvauksia jättämästään omaisuudesta tai voineet palata
entisiin asuinpaikkoihinsa.
Palestiinalaisia on raivostuttanut se, että Israel ei ole
rajoittanut juutalaisten muuttoa maahan. Israelin peruslakeihin kuuluu niin sanottu
paluumuutto-oikeus, jonka perusteella jokainen juutalainen ikään, sukupuoleen
tai ammattiin katsomatta saa automaattisesti muuttoluvan.
Pakolaisongelma on siis kaksipuolinen. Korvauksista saattaa löytyä
aikanaan sopu, mutta ei varmaankaan miljoonien palestiinalaisten muutosta. Se
muuttaisi kerralla Israelin ja palestiinalaisarabien väestösuhteen
arabivoittoiseksi. Sitä Israel ei halua.
Vuosikymmeniä toimineet palestiinalaisten pakolaisleirit ovat malliesimerkkejä
siitä, miten köyhyydessä ja ahtaissa oloissa varttuneet nuoret
radikalisoituvat. He ovat helppo saarnojen maali ääri-islamistien imaameille,
jotka rekrytoivat väkeä itsemurhakampanjoihin ja muuhun terrorismiin.
Heikki Kangas
Kirjoittaja on erikoistoimittaja, joka on asunut Israelissa
vuodesta 1990 lähtien.
ArviotCraig Groeschel: Johda kuin sillä olisi merkitystä – seitsemän johtamisen periaatetta kestävää seurakuntaa varten. Aikamedia, 2024. Suom. Mirkka Jantunen. Nid. 280 sivua.
ArviotSami Günther ja Mikko Sivonen (toim.): Jumalan armon kirkkauden ylistykseksi. Johdatus reformoituun pelastusoppiin. Agricola teologinen instituutti. Sid. 458 s.
ArviotJesus Revolution Kingdom Story Company ja Lionsgate, Yhdysvallat 2023. Ohjaus Jon Erwin ja Brent McCorkle. Pääosissa Joel Corteney, Jonathan Roumie ja Kelsey Grammer. Käsikirjoitus Jon Gu...
ArviotKaren Kingsbury: Iltarusko. Englanninkielinen alkuperäisteos Sunset (Sunrise Series #4; USA 2008). Suom. Leila Uosukainen. Aikamedia 2023. Sid. 348 s.
ArviotElina Salminen: Suurempiin käsiin. Kesken, 2022. Sid. 28 s. Maailman turvallisin paikka on siellä, missä elämä on laskettu suurempiin käsiin. Keskeneräisestä elämästä kirjoittava...
ArviotDan Johnstone Hillsong: A Megachuch Exposed (2022) Discovery+ Tämän vuoden maaliskuussa suoratoistopalvelu Discovery+ julkaisi kolmiosaisen dokumenttisarjan suositusta...
ArviotBill Wilson: Elefantin kokoinen ongelma – Vaiettu vaikeus vai kohdattu totuus? Aikamedia 2021. Nid. 117 s. Maailman suurimmaksi pyhäkouluksi kutsutun Metro World Childin perustaja...
ArviotJP ja murtovaras. Ohjaaja Jani Korhonen, käsikirjoittaja Tytti Salo, tuottaja Samuel Grönholm. Black Lion Pictures 2021. Karkkipaperin rapina ja jännittynyt odotus täyttävät elokuvate...
ArviotJuhani Aitomaa: Trump-profetiat – karismaattinen valtateologia ja Donald J. Trump. Näkökulmajulkaisut 2018. Nid. 51. s. Juhani Aitomaan pieni kirjanen kolmen vuoden takaa on yhä ajank...
ArviotAnne Graham Lotz: Jeesus minussa – Pyhän Hengen kokeminen pysyvänä kumppanina. 2.painos. Kuva ja Sana 2021. Nid. 287 s. Joku kristitty ei ehkä koskaan ole kuullut nyt jo edesmenneestä maailmank...
ArviotFreidiba Boodos: Tahdotko taivaaseen. 1978/2020; Leila ja Miranda: Tu sal mo dziviba. 1988/2020; Romanos, Kuninkaan sukulaiset. 1983/2020. Prisma/Elämä ja Valo ry.
ArviotMaarit Eronen: Kutsuna kuuliaisuus. Tavallisen naisen epätavallinen elämä. Aikamedia 2021. Nid. 395 s. ”Uskoontuloani voisi verrata lämpömittarin elohopeaan. Jos nolla oli se kohta, jossa siirr...
ArviotJohn F. Walvoord, William Crockett, Zachary J. Hayes, Clark H. Pinnock: Four Views on Hell. Zondervan, 1996. Nid. 190. Four Views On Hell -kirjassa neljä raamatuntutkijaa tuo esiin vuoroll...
ArviotAvi Snyder: Juutalaiset eivät usko Jeesukseen ja muita väärinkäsityksiä. Perussanoma 2020. Nid. 152 s. New Yorkissa syntynyt, vuonna 1977 uskoon tullut messiaaninen juutalainen Avi Snyder...
ArviotPsykologian emeritusprofessori ja kirjailija Markku Ojasen uutuusteoksessa pohditaan, mitä on hyvä elämä ja onnellisuus. Tällaiset kysymyksethän ovat sinänsä vanhoja ja tuttuja jo antiik...
ArviotSuomenkielisten kristillisten julkaisujen joukossa on ollut turhan pitkään tyhjiö Isä meidän -rukousta käsittelevien kirjojen kohdalla. Teologian maisteri Markku Tossavaisen uu...