"Yksin ei kuulukaan pärjätä"

Perheeni mielestä olen hauska, säätäjä, stressaaja, tavaroiden löytäjä ja hukkaaja sekä ihan hyvä kokki. Ania-tyttäreni lisää tähän vielä, että ”ihana ja lakas sekä tosi hyvä syömään sitä suklaata”. 

Omasta mielestäni olen elämän koko spektrin ja sen värien läpiliitäjä, silloin tällöin liian vahvoihin suojavarusteisiin pukeutunut, korkeita paikkoja pelkäävä kiitäjä, omituinen leijailija ja kuitenkin sohvalla viihtyvä tavis. Olen ystävällisyyteen ja rakkauteen pyrkivä tosi pieni ihminen. 

Kun kaipaan piristystä, haluan tehdä jotain mukavaa ihmisten kanssa, joita rakastan. Kolmivuotiaan äitinä tarpeeksi hienoa on päästä vaikka juomaan teetä ja turisemaan kaikenlaista pariksi tunniksi. 

Minua ärsyttävät törttöilevät autoilijat: riskejä ottavat ohittelijat, puskurissa kiinni ajavat tiukkapipot ja ne, joiden käsi on töötillä salamannopeasti, jos jokin asia ei heti onnistu. Myös todella moni muu asia ärsyttää sekä itsessäni että muissa, mutta on parempi, että jätetään tämä tähän. 

Unelmoin siitä, että oppisin ottamaan rennommin ja elämään hetkessä. Siitä, että oppisimme tuntemaan Jumalan rakkauden ja luottamaan häneen hyvänä Isänä, saisimme kohdata aidon armon ja meistä riisuttaisiin pois kaikki ihmisestä lähtöisin oleva uskonnollisuus. Kunpa lakkaisimme seurakunnissa riitelemästä asioista, jotka eivät vie meitä läheisempään suhteeseen Jeesuksen kanssa. 

Yksi isoista unelmistani on saada tämän elämän aikana nähdä Jeesus, siis ihan oikeasti nähdä! 

Äitiys on opettanut minulle itsestäni ja vajavaisuudestani miltei enemmän kuin mikään muu. On pakko olla riippuvainen muista ihmisistä; yksin ei pärjää eikä kuulukaan pärjätä. Olen saanut kärsivällisyyttä (ja huomannut, miten kärsimätön oikeastaan olenkaan), rentoutta ja lisää huumorintajua. Nurjana puolena olen oppinut, mitä on huolehtia jostain samalla tietäen, ettei mikään siitä ole omissa käsissäni. 

Itselleni tärkeä laulu oli aikoinaan Misty Edwardsin You won’t relent. Misty on ollut uraauurtava pioneerinainen ylistysmusiikin saralla. Hän on kirjoittanut rehellisiä ja syviä biisejä henkilökohtaisesta suhteesta Jumalaan. Musiikki ja ylistäminen on minulle luonteva tapa kommunikoida Jumalan kanssa. Minun on vaikea keskittyä rukouslistoihin, mutta ylistäessä rukous nousee usein kuin itsestään. Käyn läpi tunteitani musiikin ja muunkin taiteen kautta.