Samalla kun seurakuntien soittokuntien vähittäinen kato jatkuu, muutamat sitkeimmät kokoonpanot viettävät merkkivuosiaan. Lahden helluntaiseurakunnan soittokunta on juhlistanut tänä vuonna 60-vuotista toimintaansa. Soittokunta tunnetaan nykyisin nimellä Waski-Weljet, ja se toimii yhteiskristillisenä kokoonpanona, jonka kotipesä on Lahden helluntaiseurakunnassa.
Waski-Weljet on myös rekisteröitynyt yhdistykseksi vuosikymmenien aikana tehtyjen varainhankintaprojektien myötä. Varoja on tarvittu muun muassa soittokunnan ulkomaanmatkojen rahoittamiseen.
Se, että vielä toimivien soittokuntien musiikki soi seurakunnan tilaisuuksissa, ei ole itsestään selvä asia. Esimerkiksi helluntailiikkeen vanhin soittokunta, yhtäjaksoisesti yli 80 vuotta toiminut Helsingin Saalem Brass, keikkailee pääsääntöisesti muualla kuin omassa kotiseurakunnassaan.
Helluntailiikkeen vuosittaiset valtakunnalliset soittokuntapäivät keräsivät 1980-luvulla parhaimmillaan pitkälti toista sataa soittajaa yhteen viikonlopuksi harjoittelemaan ja tapaamaan toisiaan. Soittokuntia oli pitkälti toistakymmentä. Osa niistä toimi pienemmissä seurakunnissa vain lyhyen ajan, kun nuoret soittajat lähtivät juuri soittamaan opittuaan opiskelemaan muualle. Soittajien paluumuuttoa kotipaikkakunnilleen ei ole juuri esiintynyt.
Nykyisin aktiivisesti toimivien helluntaisoittokuntien määrä on laskettavissa yhden käden sormilla. Soittokuntia toimii vielä Lahden lisäksi ainakin Helsingissä, Jyväskylässä, Kouvolassa ja Voikkaalla. Kaksi viimeksi mainittua saavat jalkeille lähinnä seitsikon.
Myös seurakuntien musiikkikulttuuri on muuttunut. Nykyisin isompienkin seurakuntien soittokunnat saavat odottaa usein esiintymisvuoroaan, jos seurakunnan johto ei anna arvoa puhallinmusiikille. Samoin nuorten keskuudessa puhallinmusiikki edustaa yleensä ”menneen talven lumia”.
Lahden soittokuntaa johtaa nykyisin pitkän linjan muusikko Reijo Korhonen. Hän on musiikkikulttuurin kehityksestä harmissaan.
– Kun huomioi sen, että seurakunnissamme on paljon musiikkikoulutuksen saanutta nuorisoa ja puhallinsoittimien opinnot kestävät yleensä vuosia, on sääli, ettei heidän taidoillaan ole seurakunnissa käyttöä, Korhonen huokaa.
– Nuoret suorittavat usein montakin tutkintoa kotiseutunsa musiikkiopistoissa ja sitten yksinkertaisesti vain häviävät taitoineen jonnekin.
Lahdessa soittokuntatoiminta käynnistyi 1957. Soitonopetus alkoi kaupungissa sotilassoittajana toimineen Antti Laakkosen johdolla jo vuotta aikaisemmin. Seuraavana vuonna saatiin aikaan esiintyvä soittokunta, jonka ensiesiintymisen muistellaan tapahtuneen joko pääsiäisenä tai vappuna 1957.
1960-luvulla soittokuntaa käytettiin helluntaiseurakuntien evankelioimistoiminnassa ahkerasti, Lahdessa jopa parikin kertaa viikossa. Soittokunta harjoitteli yleensä viikoittain.
Lahden soittokuntaa ovat vuosikymmenien aikana johtaneet pitempään Antti Laakkonen, Helge Mononen ja Reijo Korhonen.
– Soittokunta ei ole ollut ainoastaan orkesteri. Se on ollut nuoremmille myös kasvuyhteisö, josta on löytynyt miehen mallia, uskonveljiä ja kannustajia. Soittokunnassa kiteytyy koko ihmiselämän kirjo velikullista vakavamielisiin tapauksiin, ikiterveistä koko elämänsä ajan sairastaneisiin ja hengellisyyttä pursuavista tavallisiin tallaajiin, soittokunnan primus motor -pasunisti Timo Kekolahti analysoi.
Nykyisin Waski-Weljet esiintyy kotiseurakunnassaan 5–6 kertaa vuodessa ja vierailee 3–4 kertaa jossakin lähiympäristön seurakunnassa tai erityistapahtumissa. Waski-Weljien erikoisuus on, että se saa liikkeelle myös lauluvoimia. Erilaisia kokoonpanoja esiintyy soittaen ja laulaen pitkin viikkoa kunnan yrittäjäyhdistyksen juhlista aina seurakunnan ikäihmisten arkitilaisuuksiin.
Helluntaisoittokuntien matkailuharrastuksen aloitti Helsingin Saalem Brass 1970-luvulla. Myös Lahti ja Kouvola rohkaistuivat tekemään omat pitkät matkansa. Soittokuntien matkailulla on ollut aina syvempi lähetykseen liittyvä merkitys yleensä yhteistyössä kohdemaiden suomalaisten lähettien kanssa.
Lahtelaisten ensimmäinen matka suuntautui Tukholmaan vuonna 1971. Sen jälkeen lahtelaiset suorastaan erikoistuivat idänmatkailuun ja tekivät vierailuja muun muassa Baltian maihin ja Venäjälle. He ovat tehneet vuodesta 1984 lähtien idän suuntaan lähes parikymmentä matkaa. Myös Espanja on ollut useasti kohteena. Lisäksi osa soittajista on toteuttanut 1990-luvulla yhdessä Kouvolan soittokunnan kanssa matkat Uruguayhin ja Boliviaan.
Matkojen rahoituksen soittokunta on hoitanut usein omarahoitusosuudella sekä yhteisesti tehdyillä talkootöillä. Lahtelaiset ovat muun muassa keränneet jätepaperia, myyneet joulukuusia, rakentaneet paritalon sekä toteuttaneet liikennevalojen pesua, pysäköintikatosten lumitöiden tekoa ja erilaisia yhteistyöprojekteja Lahden kaupungille. Saaduilla tuloilla on sitten maksettu soittokunnan matkoja ja tuettu nuorten lähetysaktioita.
Reijo Vaurula
Johtopäätös soittokuntatoiminnan täydellisestä hiipumisesta saattaa olla ennenaikainen, sillä 21.4.2018 järjestetään pitkästä aikaa valtakunnalliset soittokuntapäivät. Helsingin Saalem Brassin toimiessa runko-orkesterina soittajia kokoontuu silloin Kuopioon muun muassa Lahdesta, Kouvolasta, Imatralta, Lappeenrannasta, Turusta ja Jyväskylästä.
– Harjoittelemme yhdessä Kuopion Eelimtemppelillä, ja sunnuntaina 22. huhtikuuta yhdistetty soittokunta esiintyy seurakunnan jumalanpalveluksessa, Saalem Brassin kapellimestari Tapani Sopanen kertoo.
Hän toivoo myös yksittäisiä soittajia viikonloppuun mukaan.
Tapahtumaa isännöivä seurakunnanjohtaja Heimo Enbuska iloitsee soittokuntien tulosta Kuopioon.
– Soittokuntamusiikki on merkittävä osa myös Kuopion Eelim-seurakunnan 90-vuotista historiaa. Toivotankin kaikki puhaltajat tervetulleeksi huhtikuussa Kuopioon, Enbuska sanoo.
Leevi Launonen
Soittokuntapäivistä kiinnostuneita pyydetään ottamaan yhteyttä Tapani Sopaseen: .