Voiko vakauden ja ketteryyden yhdistää? - Satavuotias Suomen Vapaakirkko näyttää helluntailaisista jämäkästi järjestäytyneeltä, mutta rakenne on kuviteltua höllempi

Kulttuurinen uudistuminen on ikuisuushaaste, ja uusia ikäluokkia pitäisi aina kyetä puhuttelemaan, Suvi Kankkunen sanoo. Suomen Vapaakirkon keskuksen Teopoliksen rakennukset ovat suunnilleen samanikäisiä satavuotiaan kirkkokunnan kanssa. (Maija Latvala)
Kulttuurinen uudistuminen on ikuisuushaaste, ja uusia ikäluokkia pitäisi aina kyetä puhuttelemaan, Suvi Kankkunen sanoo. Suomen Vapaakirkon keskuksen Teopoliksen rakennukset ovat suunnilleen samanikäisiä satavuotiaan kirkkokunnan kanssa. (Maija Latvala)

Anssi Tiittanen 

(4.2.2023) Olemme seurakuntakeskeinen liike, Suomen teologisen opiston kehittämisjohtaja ja pastori Suvi Kankkunen kuvailee Suomen Vapaakirkkoa. 

– Kirkkokunta on seurakuntia varten, ei toisinpäin. 

– Seurakunnat synnyttävät kirkon. Ylin päättävä elin Vapaakirkossa on seurakuntien kokous. 

 

Suomen Vapaakirkko (SVK) rekisteröityi ensimmäisenä suomalaisena uskontokuntana uskonnonvapauslain tultua voimaan 1. helmikuuta 1923. Vapaakirkko viettikin symbolisia satavuotissyntymäpäiviään viime viikolla. 

Monille helluntailaisille kirkkokuntamuodon jo varhain valinnut Vapaakirkko on muodostunut ”salarakkaaksi” ja fanituksen kohteeksi – pitkälti siksi, että se helluntailaisin silmin katsottuna tuntuu kyenneen yhdistämään vakauden ja ketteryyden tavalla, josta helluntailaiset ovat vasta kuluvalla vuosituhannella alkaneet puhua.

 

 

      Työntekijäkysymys on Vapaakirkolle todella strateginen.

 

Suvi Kankkunen puhuu satavuotiaasta uskonnonvapauslaista arvostavasti, vaikka se yhteisön elämässä näyttäytyy vain harvakseltaan. 

– Uskonnonvapauslaki tunnustaa uskonnollisen yhteisön erityislaadun erilaisten organisaatioiden joukossa.  

– Yhdyskuntajärjestys sisältää myös tunnustuksemme, ja sillä on suomalaisen yhteiskunnan suoma status – oikeus ja lain suoja. Ei se mikään pieni asia ole, Kankkunen sanoo. 

Uskonnonvapauslaki takaa sen, että yhdyskuntien näkemykset ja linjaukset käsitellään uskonnollisina kysymyksinä. Vapaakirkko sisällytti muutama vuosi sitten yhdyskuntajärjestykseensä myös näkemyksensä avioliitosta miehen ja naisen välisenä.  

– Silläkin asialla on näin lain voima. Voimme myös vaatia, että työntekijät opettavat yhdyskuntajärjestyksen mukaan.  

Maallisessa työlainsäädännössä on edellytyksiä, jotka tekisivät vaatimuksista esimerkiksi parisuhteen osalta ongelmallisia. 

 

 

      Seurakunnat synnyttävät kirkon.

 

Helluntailaiset ovat käsitelleet järjestäytymiseen liittyvää problematiikkaa vuosikymmenien ajan. Vuosituhannen vaihteessa kysymys konkretisoitui, kun Suomen Helluntaikirkko perustettiin varsin myrskyisässä keskusteluilmapiirissä. 

Laineet ovat sittemmin laantuneet, mutta poreilu on siirtynyt pinnan alle. 

Pastori ja Kiponniemen toimintakeskuksen johtaja Juhani Ilkka kuvailee, kuinka pelko järjestäytymisen kankeuttavasta vaikutuksesta puhutti vapaakirkollisiakin sata vuotta sitten. 

– Se oli jo silloin iso kysymys. Herätyksen piirissä vaikuttanut darbylaisuus lähti siitä, että ei-järjestäytynyt kristillisyys on parempaa kuin järjestäytynyt.  

Ajatus järjestäytymättömyyden eduista eli vapaakirkollisuudenkin piirissä melko pitkään. Nykymuotoinen, 99 seurakunnan muodostama Vapaakirkko on ollut olemassa reilut viisikymmentä vuotta. Kaikki seurakunnat ovat aikanaan hakeutuneet kirkon jäsenseurakunniksi. 

– Ensin perustetaan seurakunta, joka sitten voi hakea osaksi Vapaakirkkoa, Suvi Kankkunen kuvailee marssijärjestystä. 

 

Vapaakirkon juuret ulottuvat toki syvemmälle historiaan. Ensitahtien katsotaan tulleen veisatuiksi vuonna 1879, kun englantilainen lordi Radstock piti Helsingissä 11 päivän herätyskokoussarjan. Vanhimmat vapaaseurakunnat, kuten Jyväskylä, Hämeenlinna, Tampere tai Helsinki, ovat viettäneet 130- tai 140-vuotisjuhliaan. 

– Herätykset ovat ottaneet vaikutteita vähän sieltä sun täältä. Vapaakirkollinen herätys oli kuitenkin täysin suomalainen juttu, sitä ei maahantuotu meille mistään, Juhani Ilkka sanoo. 

Luterilaisen kirkon sisällä vaikuttanut herätys kypsyi nelisenkymmentä vuotta ja oli vuonna 1923 valmis muodostumaan omaksi kirkokseen.  

 

Väljä yhdyskuntarakenne tuntuu sopivan suomalaiseen paikallista toimintaa korostavaan kulttuuriin. Vapaakirkonkin seurakunnat ovat itsenäisiä, ja kirkko antaa monista asioista suosituksia ja ohjeita, jotka eivät ole velvoittavia. 

Valtakunnallista organisaatiota, johon kuuluu kirkkokunnan johtaja sekä parikymmentä työntekijää, ylläpidetään jäsenmäärään perustuvilla maksuilla. Niiden kokoamisesta seurakunnat huolehtivat kuka säntillisemmin, kuka väljemmin. 

Lähetystyön kannatusmaksut seurakunnat suorittavat Vapaakirkolle. Kirkolla ei ole helluntailaisten Fidan tai Avainmedian kaltaista lähetysjärjestöä, vaan lähetystyöntekijät ovat työsuhteessa Vapaakirkkoon. 

 

Tulevaisuuteen Vapaakirkossa katsotaan samanlaisten trendien haastamina kuin helluntaiseurakunnissakin. Jäsentilaston perusteella ikärakenne harmaantuu. 

– Samanaikaisesti tapahtuu sitä, että jotkut seurakunnat kasvavat ja toiset jopa lakkaavat olemasta, Suvi Kankkunen kuvailee. 

Vuoteen 2030 tähtäävässä strategiatyössä on puhuttu elinvoiman kasvattamisesta. 

– Kaikki keskukset ja kaikki seurakunnat eivät ole elinvoimaisia. Tuntuu, että edes seurakunnan koko ei vaikuta tähän asiaan. 

Vapaakirkossa katse on helluntaiseurakuntiin verrattuna vielä hieman korostuneemmin pastoreissa. Opetussuunnitelma kulkee nimellä Pastori 2035.  

– Työntekijäkysymys on Vapaakirkolle todella strateginen. Ei ainoastaan siitä näkökulmasta, minkälaisia ihmisiä nostetaan vaan myös minkälaisia työnantajia seurakunnat ovat.  

 

Isommissa seurakunnissa koetaan samoja haasteita kuin helluntaiseurakunnissa. Tie virkeästä nuorisotyöstä osaksi sunnuntain jumalanpalvelusten maailmaa on usein mutkainen. 

– Jos jumalanpalveluksen muoto on periaatteessa vapaa ja silti syntyy tarve nuorten aikuisten omalle jumalanpalvelukselle, niin kyllä jotain on silloin vialla, Suvi Kankkunen sanoo. 

– Kyllä nuorten aikuisten pitäisi pystyä tuntemaan jumalanpalvelus omakseen. 

– Kulttuurinen uudistuminen ylipäätään on ikuisuushaaste. Joskus se on juurille palaamista, mutta aina pitäisi myös pystyä puhuttelemaan uusia ikäpolvia.



Teema
40/201

Teema10.11.2023 | Anniina Jakonen

Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi
Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi.
– Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaMegadethin Dave Mustaine ja Dave Ellefson, Brian Welch ja Reginald Arvizu Kornista, W.A.S.P.-yhtyeen Blackie Lawless ja Iron...
TeemaHyväosaisuus kasautuu myös parisuhdeasioissa. Köyhyys lisää eroriskiä.
TeemaSyviä kriisejä läpi käynyt pariskunta suosittelee vahvaa sitoutumista ja kommunikaatiotaitojen opettelemista.
TeemaAvioliittoleireille tullaan erilaisista tilanteista.
UutisetHuipputeknologia seuloo haitalliset yksilöt suuristakin väkijoukoista.
UutisetAnna Hellgrenin elämään vakava sairaus toi yksinäisyyden, mutta seurakunta on hänelle koti.
TeemaUudentyyppinen tapa tukea lapsia ja nuoria sai pilottikoululta hyvän palautteen.
TeemaFidan globaalikasvatustunnit tavoittavat vuosittain tuhansia oppilaita ja satoja opettajia.
TeemaLukijoiden maailma on otettu huomioon niin kampanjalehden tekstissä kuin kuvissakin.
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saa­nut vuosien aikana tukevaa tuntumaa eri kristillisten pii­rien nuoriin.
...
TeemaMillainen on helluntainuori vuonna 2018? Nuoret kertovat siitä itse.
TeemaSeurakunnasta annetut eväät vaikuttavat siihen, kestääkö nuoren usko vai kaatuuko se kuin korttitalo
TeemaYstävän kuolema sai Milja Peuramäen ymmärtämään, ettei aina tarvitse olla vahva.
TeemaMasentunut ja uupunut voi olla turvallisella mielellä, sillä uskossa ei ole kyse siitä, mitä ihminen tekee.
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tal­lessa kansioita, joihin on kertynyt yli 200 samaa aihet­ta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat taistelusta, jon­ka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaMielenterveysongelmien stigma on vähentynyt, mutta psykoosisairaudesta kärsivä ja hänen läheisensä jäävät yhä helposti yksin.
TeemaSeurakunta voi tarjota vangille kasvualustan yhteiskuntaan ja kiinnekohdan kristilliseen uskoon.
TeemaParhaat tulokset saavutetaan luottamuksellisilla ihmissuhteilla ja Jumalan voimalla, valtakunnallisilla vankilalähetyspäivillä todettiin.
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaIslamin mullan alta nousee paljon pieniä taimia. Jos meillä on hengellinen ilta, puolikuun maissa on vasta aamu.
TeemaLähi-idän kristityistä puhuttaessa tulee melko nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista ja lujista sukusiteistä juontava ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin, kun to...
TeemaTuleva maailmanlaajuinen verkosto tähtää uskon ja lähetysvastuun kasvuun.
TeemaUskoon tulleiden ja potentiaalisten johtajien omankieliset tilaisuudet vastaavat kristillisen arabiyhteisön tarpeisiin Suomessa.
TeemaMiten voisin muistaa maailman tarpeita mutta saada omanikin kuuluviin?
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaMitkä ovat kolme tärkeintä esirukousvastaustasi? Neljä henkilöä vastaa.





Petri Viinikkala


1. Aikuisuuden kynnyksellä koetin elää hyvää elämää ja kelvata Juma...
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaKristuspäivä tuo tuhannet kristityt yhteen rukoilemaan.
TeemaMalmin Saalem -seurakuntaan kuuluvat Anneli ja Jorma Lahikainen ovat saaneet tehtäväkseen sytyttää rukoustulta ympäri Suomen.
UutisetKun kodissa on rakkauden ilmanala, homma toimii, Miko Puustelli sanoo.
TeemaLapsen menetys jättää ilmaan paljon kysymyksiä. Katkeruuden tilaan ei kuitenkaan pidä jäädä, Esko Mäkelä sanoo.
TeemaTerapeutti pystyy auttamaan, jos hän kykenee kokemaan saman särkymisen kuin asiakkaansakin.
TeemaOma muuttunut isä oli Rainer Frimanille tärkeä esikuva.
TeemaEsimerkkinä oleminen on nigerialaistaustaisen Samuel Okunoyen mielestä isyyden kulmakivi.
TeemaVasta kun seurakunta tajuaa rikkinäisyytensä, siitä voi tulla parantava yhteisö.
TeemaNoora Nätkin ei luule enää, että kaikkien tunteiden täytyy johtaa toimintaan.
TeemaHomoseksuaalisuuden syntyyn vaikuttavat monet tekijät.
TeemaLähtö ei tullut yllättäen. Silti sen jättämä kaipaus ja ikävä täyttävät sielun kuin sumea usva.
TeemaSururyhmässä on mahdollisuus tulla nähdyksi ja kuulluksi moninkertaisesti.
TeemaYhteistyössä ryhmien käynnistämiseen löytyivät myös riittävät resurssit.
TeemaOman lapsen kuolema on valtavan suuri menetys, jolla on kokonaisvaltaisia ja pitkäaikaisia vaikutuksia.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan tehtävä? Kenelle se oikein kuuluu? Miksi niin harvat innostuvat nykyisin evankelioimisesta? Ja mitä se oikeastaan käytännössä on?

...
TeemaMitä seurakunnan tulee ymmärtää maallistuneen nykyihmisen elämästä, jos haluaa tehdä Jeesusta hänelle tunnetuksi ja välittää hänestä aidosti?


– Kun teemme tämän...
TeemaEvankelioimisen suuria innovaatioita helluntailiikkeessä olivat 1900-luvun alkupuolella telttakokoukset ja kitarakuorot. Evankelioiva Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaEvankeliumi tavoittaa näinä päivinä yli miljoona maamme asukasta.
TeemaPunainen väri on vähentynyt tavoittavan työn tilannekartoituksessa. Suomen ainoa palkattu HS- yhteysevankelista löytyy Lapista.
TeemaHellevi Pasanen murehtii turhautuneiden seurakuntalaisten puolesta ja innostaa heitä viemään ilosanomaa toisille.
TeemaJumalan navigaattori ohjaa pyöräilijää tarkasti aivan oikeiden henkilöiden luo.
TeemaTuomo Rauma rohkaistui rukoilemaan sairaiden puolesta.
TeemaPirkko Eemola ymmärtää nyt, mitä Jumalan valmistamat teot tarkoittavat.
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset, ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten merkittävimmistä globaalin kristillisyyden ilmiöistä.” Näin suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten ja roomalaiskatolisen kirkon vuonna 1972 aloittamaa k...
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan
Seurakuntien perustajille uusia verkostoja
Tutkimus: Kutsumustyössä myös haittoja