Vankilatyöhön osaamista koulutuksella – Sellityön loppuminen harmittaa vankilalähettejä

Helluntaiseurakuntien vankilatyö on nykyisin kokonaan vapaaehtoista tai muun toimen ohella tehtävää työtä. Koulutus antaa eväitä toimia vankilaympäristössä. Kuvassa Kati Rautasaari puhuu hartaustilaisuudessa. (Janne Lahti)
Helluntaiseurakuntien vankilatyö on nykyisin kokonaan vapaaehtoista tai muun toimen ohella tehtävää työtä. Koulutus antaa eväitä toimia vankilaympäristössä. Kuvassa Kati Rautasaari puhuu hartaustilaisuudessa. (Janne Lahti)

15.9.2023 | Anssi Tiittanen 

Jo noin kymmenen vuoden ajan toteutettu kaksivuotinen yhteiskristillinen vankila- ja kriminaalityön vapaaehtoiskoulutus on tuonut alalle paitsi osaamista myös naisia ja nuorempia tekijöitä, joista on perinteisesti ollut vankilatyössä puutetta. 

– Olisi hyvä ymmärtää laajasti, ettei vankilatyössä ole kysymys vain julistamisesta, pitkään vankilatyötä lähetin ja koordinaattorin roolissa tehnyt Vesa Rautasaari kuvailee. 

– Kysymys on siitä, että otetaan koppia ihmisestä. 

Rautasaari pitää positiivisena sitä, jos työhön saadaan mukaan nuoria. 

– Vangithan ovat keskimäärin nuoria. Keski-ikä on neljänkymmenen hujakoilla. 

Vesa Rautasaari toimii nykyisin KAN ry:n Saarijärven yksikön vastaavana ohjaajana. 

 

KAN ry on helluntaiseurakuntien päihdetyön järjestö. Yhdessä romanijärjestö Elämä ja Valon sekä Helluntaikirkon Hyvä Sanoma -palveluiden kanssa se muodostaa helluntaiseurakuntien vankilatyötä tekevän kolmikon. Tällä haavaa työ tehdään muun toimen ohella, eikä esimerkiksi vankilatyöhön keskittyvää palkattua koordinaattoria ole. 

 

Vankilatyöhön kuuluvat esimerkiksi hengelliset tilaisuudet, jumalanpalvelukset ja hartaudet, joihin vanki voi osallistua, jollei siihen ole laissa säädettyä estettä. Laitoksissa osastointi vaikuttaa tilaisuuksiin osallistumiseen siten, että mukaan pääsevät samanaikaisesti vain tietyn osaston ihmiset. 

Hengellistä ryhmätoimintaa, kuten raamattupiirejä, rajoittavat samanlaiset säännöt. 

 

Turvallisuustekijät muodostuivat rajoitteiksi myös muutama vuosi sitten, kun vankilatyön varsinainen perinnelaji, niin sanottu sellityö, loppui. 

– Se on ollut iso menetys, Vesa Rautasaari harmittelee. 

– Keskustelut ja kohtaamiset ovat tärkeitä. Itse uskon, että jokainen ihminen täytyisi kohdata ja saavuttaa jollakin tavalla henkilökohtaisesti. Kirkkotilaisuuksissa kaveri ei pääse samalla tavalla kertomaan tuntojaan. 

Aiemmin vankilalähetit kiertelivät kerroksilla. Oma selli, joka on rangaistusta suorittavalle myös senhetkinen koti, soi yksityisyyttä ja yhteisen kohtaamistilan lähetin kanssa. 

– Siinä tilanteessa ei tarvitse pelätä kasvojen menettämistä, vaan voi olla aidommin oma itsensä. 

Nykyisinkin henkilökohtaisia tapaamisia on, mutta ne täytyy erikseen pyytäen järjestää vankilan tapaamistilaan. 

 

Työtä vankiloissa ohjaavat Rikosseuraamusalan hengellisen työn neuvottelukunnan muodostamat hengellisen työn periaatteet. Niihin kuuluvat vankien yhdenvertaisuus ja syrjimättömyys, muiden hengellisen työn tekijöiden kunnioitus, yhteistyöhakuisuus ja luottamuksellisuus. 

Periaatteissa on mainittuna käännyttämisen kielto. Vesa Rautasaaren mielestä ajatus siitä, että henkilö olisi vankilassa edes jotenkin vastentahtoisesti käännytettävissä, kuulostaa kaukaiselta. 

– Vangit tulevat hartauksiin aina omasta tahdostaan. He hakeutuvat itse tilanteisiin, joissa voivat keskustella ja rukoilla. 

Marssijärjestys kaikissa vankiloissa on selvä. Talon hengellisestä työstä vastaa vankilapappi. 

– Meidän tulee toimia, kuten meitä ohjeistetaan, Vesa Rautasaari sanoo. 

 

Suomen vankiloissa on paljon ihmisiä, jotka ovat uskossa ja joilla on taustaa hengellisissä piireissä. Vastaan tulee myös tuttuja, jotka ovat aiemman rangaistusjakson aikana tulleet uskoon, mutta lankeemusten myötä jälleen päätyneet vankilaan. 

– Aina jatketaan siitä, mihin viimeksi jäätiin. Armo on joka päivä uusi, Rautasaari kuvailee. 

Työtä ohjaa ajatus siitä, ettei kukaan meistä vielä ole perillä.  

– Matkan varrelle mahtuu kaiken näköistä. Tärkeintä on saada aikanaan se iankaikkinen seppele. 

 

Yksi vankilatyössä piilevä riski on myös lähetin jääminen yksin. 

– Seurakuntaa tarvitaan taustalle. On jonkin verran seurakuntia, joissa vankilatyön asiaa ei oikein saa pidettyä esillä, Vesa Rautasaari arvioi. 

Käytännön ehdotukseksi Rautasaari heittää mahdollisuutta järjestää kahvituksia vankilalähetyksen hyväksi. 

– Se on silloin kaikkien etu. Ihmiset saavat kahvia kokouksen jälkeen ja lähetti tukea polttoainekustannuksiin. Samalla seurakunta osoittaa tukea ja huomiota työlle.  

 

Haastatteluhetkellä Vesa Rautasaari on auttamassa juuri Vaasan vankilasta vapautunutta henkilöä muutossa. Mies on asettumassa KAN ry:n Saarijärven yksikköön. 

– Saarijärvi on erilainen yksikkö kuin muut työpisteemme. Keskitymme täällä tukemaan koevapausvankeja ja vapautuvia henkilöitä. 

Juuri rangaistuksen jälkeiseen elämään on vankilatyössäkin pyritty kiinnittämään pitkään huomiota. Hetki on monille kriittinen. Toisaalta ihmisen mielessä on paljon toiveikkuutta vakaasta ja rikoksettomasta elämästä, toisaalta vanhat ja usein ainoat sosiaaliset ympyrät vetävät puoleensa. 

– Seurakunta olisi tärkeä siinäkin kohdassa, Vesa Rautasaari toteaa.

 

 

 

 



Teema
40/201

Teema10.11.2023 | Anniina Jakonen

Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi
Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi.
– Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaMegadethin Dave Mustaine ja Dave Ellefson, Brian Welch ja Reginald Arvizu Kornista, W.A.S.P.-yhtyeen Blackie Lawless ja Iron...
TeemaHyväosaisuus kasautuu myös parisuhdeasioissa. Köyhyys lisää eroriskiä.
TeemaSyviä kriisejä läpi käynyt pariskunta suosittelee vahvaa sitoutumista ja kommunikaatiotaitojen opettelemista.
TeemaAvioliittoleireille tullaan erilaisista tilanteista.
UutisetHuipputeknologia seuloo haitalliset yksilöt suuristakin väkijoukoista.
UutisetAnna Hellgrenin elämään vakava sairaus toi yksinäisyyden, mutta seurakunta on hänelle koti.
TeemaUudentyyppinen tapa tukea lapsia ja nuoria sai pilottikoululta hyvän palautteen.
TeemaFidan globaalikasvatustunnit tavoittavat vuosittain tuhansia oppilaita ja satoja opettajia.
TeemaLukijoiden maailma on otettu huomioon niin kampanjalehden tekstissä kuin kuvissakin.
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saa­nut vuosien aikana tukevaa tuntumaa eri kristillisten pii­rien nuoriin.
...
TeemaMillainen on helluntainuori vuonna 2018? Nuoret kertovat siitä itse.
TeemaSeurakunnasta annetut eväät vaikuttavat siihen, kestääkö nuoren usko vai kaatuuko se kuin korttitalo
TeemaYstävän kuolema sai Milja Peuramäen ymmärtämään, ettei aina tarvitse olla vahva.
TeemaMasentunut ja uupunut voi olla turvallisella mielellä, sillä uskossa ei ole kyse siitä, mitä ihminen tekee.
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tal­lessa kansioita, joihin on kertynyt yli 200 samaa aihet­ta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat taistelusta, jon­ka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaMielenterveysongelmien stigma on vähentynyt, mutta psykoosisairaudesta kärsivä ja hänen läheisensä jäävät yhä helposti yksin.
TeemaSeurakunta voi tarjota vangille kasvualustan yhteiskuntaan ja kiinnekohdan kristilliseen uskoon.
TeemaParhaat tulokset saavutetaan luottamuksellisilla ihmissuhteilla ja Jumalan voimalla, valtakunnallisilla vankilalähetyspäivillä todettiin.
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaIslamin mullan alta nousee paljon pieniä taimia. Jos meillä on hengellinen ilta, puolikuun maissa on vasta aamu.
TeemaLähi-idän kristityistä puhuttaessa tulee melko nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista ja lujista sukusiteistä juontava ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin, kun to...
TeemaTuleva maailmanlaajuinen verkosto tähtää uskon ja lähetysvastuun kasvuun.
TeemaUskoon tulleiden ja potentiaalisten johtajien omankieliset tilaisuudet vastaavat kristillisen arabiyhteisön tarpeisiin Suomessa.
TeemaMiten voisin muistaa maailman tarpeita mutta saada omanikin kuuluviin?
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaMitkä ovat kolme tärkeintä esirukousvastaustasi? Neljä henkilöä vastaa.





Petri Viinikkala


1. Aikuisuuden kynnyksellä koetin elää hyvää elämää ja kelvata Juma...
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaKristuspäivä tuo tuhannet kristityt yhteen rukoilemaan.
TeemaMalmin Saalem -seurakuntaan kuuluvat Anneli ja Jorma Lahikainen ovat saaneet tehtäväkseen sytyttää rukoustulta ympäri Suomen.
UutisetKun kodissa on rakkauden ilmanala, homma toimii, Miko Puustelli sanoo.
TeemaLapsen menetys jättää ilmaan paljon kysymyksiä. Katkeruuden tilaan ei kuitenkaan pidä jäädä, Esko Mäkelä sanoo.
TeemaTerapeutti pystyy auttamaan, jos hän kykenee kokemaan saman särkymisen kuin asiakkaansakin.
TeemaOma muuttunut isä oli Rainer Frimanille tärkeä esikuva.
TeemaEsimerkkinä oleminen on nigerialaistaustaisen Samuel Okunoyen mielestä isyyden kulmakivi.
TeemaVasta kun seurakunta tajuaa rikkinäisyytensä, siitä voi tulla parantava yhteisö.
TeemaNoora Nätkin ei luule enää, että kaikkien tunteiden täytyy johtaa toimintaan.
TeemaHomoseksuaalisuuden syntyyn vaikuttavat monet tekijät.
TeemaLähtö ei tullut yllättäen. Silti sen jättämä kaipaus ja ikävä täyttävät sielun kuin sumea usva.
TeemaSururyhmässä on mahdollisuus tulla nähdyksi ja kuulluksi moninkertaisesti.
TeemaYhteistyössä ryhmien käynnistämiseen löytyivät myös riittävät resurssit.
TeemaOman lapsen kuolema on valtavan suuri menetys, jolla on kokonaisvaltaisia ja pitkäaikaisia vaikutuksia.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan tehtävä? Kenelle se oikein kuuluu? Miksi niin harvat innostuvat nykyisin evankelioimisesta? Ja mitä se oikeastaan käytännössä on?

...
TeemaMitä seurakunnan tulee ymmärtää maallistuneen nykyihmisen elämästä, jos haluaa tehdä Jeesusta hänelle tunnetuksi ja välittää hänestä aidosti?


– Kun teemme tämän...
TeemaEvankelioimisen suuria innovaatioita helluntailiikkeessä olivat 1900-luvun alkupuolella telttakokoukset ja kitarakuorot. Evankelioiva Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaEvankeliumi tavoittaa näinä päivinä yli miljoona maamme asukasta.
TeemaPunainen väri on vähentynyt tavoittavan työn tilannekartoituksessa. Suomen ainoa palkattu HS- yhteysevankelista löytyy Lapista.
TeemaHellevi Pasanen murehtii turhautuneiden seurakuntalaisten puolesta ja innostaa heitä viemään ilosanomaa toisille.
TeemaJumalan navigaattori ohjaa pyöräilijää tarkasti aivan oikeiden henkilöiden luo.
TeemaTuomo Rauma rohkaistui rukoilemaan sairaiden puolesta.
TeemaPirkko Eemola ymmärtää nyt, mitä Jumalan valmistamat teot tarkoittavat.
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset, ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten merkittävimmistä globaalin kristillisyyden ilmiöistä.” Näin suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten ja roomalaiskatolisen kirkon vuonna 1972 aloittamaa k...
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan
Seurakuntien perustajille uusia verkostoja
Tutkimus: Kutsumustyössä myös haittoja