Nimipäivää viettää Terttu, Teresa, Teresia, Teresa, Terese
Vahvemman osallisuuden jäljillä - Johtaja tarvitsee tehtävän vaatimaa kapasiteettia
Ihminen vapauttaa organisaatiossa potentiaalistaan vain sen verran kuin hän kokee yhteisössä osallisuutta, Asko Kinnunen kuvailee yhteisöjen perusasetelmaa.
– Potentiaalia ihmisissä on valtavasti, mutta se, miten paljon he voivat seurakunnassa antaa, on valitettavan vähäistä.
Kinnunen maalaa kuvaa monen seurakunnan ongelmasta: osaamista ja tahtoakin hyvään työhön yhteisön keskellä olisi paljon, mutta jotenkin vain huomattava osa ajasta, energiasta ja rahoistakin valuu jonnekin muualle ja toimintaa seurataan etäältä.
Eri seurakuntien ja yhteisöjen kanssa paljon strategiatyötä tehnyt kauppatieteiden tohtori uskoo, että seurakuntalaisten potentiaalin huonossa kohdentumisessa on pohjimmiltaan kyse johtajuuden ongelmista.
– Usein sanotaan, että seurakunnan menestys riippuu jäsenistöstä. Mutta kyllä tämä on ensisijaisesti johtajuuskysymys.
Moni seurakuntalainen toimii ja antaa parhaansa jossain muualla kuin seurakunnassa.
– Jos se on Jumalan johdatusta, niin hyvä. Mutta jos kysymys on pakotiestä ja heikosta osallisuuden kokemuksesta, asiat eivät ole kunnossa.
"Jäljellä oleva omaisuus mahtui Datsun Bluebirdiin."
Reilun vuoden vanhassa johtamisen alan väitöskirjassaan Kinnunen esittää ylhäältä alas (Mission-down) ja alhaalta ylös (Potential-up) -luottamusprosessit. Luottamus käsitteenä näyttelee Asko Kinnusen mukaan keskeistä roolia menestyvän seurakunnan ja organisaation toiminnassa.
– Ylimmässä johdossa yksilöiden välillä täytyy syntyä kollektiivisesti koettu ja jaettu luottamus.
Jos johto ei itse luota johtamaansa yhteisöön, se näkyy johtamisen dynaamisuudessa. Johdon oleellisimmaksi tehtäväksi Kinnunen asettaisi keskittymisen tarkoituksen ja mission johtamiseen.
– Tutkimuksissa on käynyt ilmi, että suurin osa johtajista ei ymmärrä oman elämänsä tarkoitusta. Tätäkin vähemmän he kykenevät konkretisoimaan tarkoituksensa tai muuttamaan sen toiminnaksi.
Johtamistyössä keskitytään helposti rakentamaan uraa ja varjelemaan omaa asemaa.
Seurakuntaympäristössä Kinnunen katsoo ylimmän johdon keskeiseksi tehtäväksi kehittää johtamisen kapasiteettiaan ja keskittyä mission johtamiseen.
Hyvän johtajuuden kokemus nuoruudessa on kannatellut Kinnusta itseäänkin.
Kontiolahdella Pohjois-Karjalassa vuonna 1955 syntynyttä Askoa kaavailtiin perheen maatilan jatkajaksi. Kapasiteettia myös johtamiseen kerrytettiin häneen koko ajan, todennäköisesti tiedostamattomasti.
Vanhempien kanssa kierrettiin kyliä kesällä telttatyössä, muuna aikana tupakokouksissa. Niissä ujo maalaispoika piti todistuspuheenvuoroja ja ylitti itsensä kerta toisensa jälkeen.
Myöhemmin opiskeluaikana Joensuussa Kinnunen nousi johtajuusasemaan seurakunnan suuren nuorisojoukon edessä.
– Kun täytyin Pyhällä Hengellä, sain ihmeellisen rohkeuden elämääni.
Ujosta kaverista alkoi lopullisesti kuoriutua johtaja.
"Suurin osa johtajista ei ymmärrä oman elämänsä tarkoitusta."
Joensuusta ylioppilaan ja sairaanhoitajan paperit taskussaan Asko Kinnunen suuntasi lääkebisnekseen ensin myyntimieheksi, sittemmin päälliköksi. Perheellistynyt nuori mies asettui Lieksaan.
Kapasiteetista Kinnunen puhuu myös kertoessaan perheen radikaalista ratkaisusta 1980-luvun lopulla: koko omaisuus myytiin, ja alkoi omakustanteinen valmentautuminen lähetystyöhön. Viisihenkinen vauvaperhe suuntasi Englantiin kieliopintoihin.
– Jäljellä oleva omaisuus mahtui Datsun Bluebirdiin. No oli siinä suksiboksi lisäksi katolla, Kinnunen naurahtaa.
Asko ja Ulla Kinnunen tekivät kahden vuoden jakson Keniassa Kapedossa, jossa suomalaislähettien luoma sairaala luovutettiin kansallisiin käsiin.
Kotimaahan palatessa Kinnunen päätyi takaisin lääkekonserni Tamroon, jossa hän viimeiseksi toimi kansainvälisen liiketoiminnan johtajana.
Kinnunen on tehnyt strategiatyötä eri seurakuntien ja muun muassa Fidan kanssa. Kustannusliike Aikamedian toimitusjohtajana Asko Kinnunen toimi vuosina 2000–2004.
Vuoden 2005 alussa Ulla sairastui syöpään. Omaishoitaja-Asko vyörytti eteenpäin opintoja kahdessa yliopistossa.
– Opiskelin kotona Nurmijärvellä Ullan hoitamisen ohella kauppatieteitä ja teologiaa. Päiväseltään kävin välillä luennoilla Joensuussa.
Ulla Kinnunen menehtyi kesällä 2010.
Nykyisen puolisonsa Ruutin kanssa Asko Kinnunen on päässyt jälleen myös Afrikkaan Fidan itäisen Afrikan ja Lähi-idän talouspäällikkönä ja seurakuntien johtajien kouluttajana.
– Sekä Suomessa että Afrikassa tarvittaisiin ylimmän johdon dynaamisempaa strategista osaamista. Strateginen johtaminenhan keskittyy tarkoituksen ja mission johtamiseen ja sen ohjaamana muuhunkin.
Yhtenä tärkeimmistä johtajan ominaisuuksista Asko Kinnunen pitää kykyä oppia uutta.
– Kun noustaan uralla eteenpäin, pitää olla kapasiteettia. Tehtäviin täytyy kasvaa. Tulee olla nöyrä ottamaan vastaan uutta, ja ottaa purpose (suom. tarkoitus) tekemisen ytimeksi, Kinnunen kuvailee.
Viimeisimpänä työjaksona Asko Kinnunen on opettanut strategista johtajuutta ja henkilöstöjohtamista Itä-Suomen yliopistossa. Loviisaan hän on aloittanut projektin, jossa yli 200 vuotta vanha hirsitalo peruskorjataan perinteitä kunnioittaen. Tarkoitus olisi rakentaa pariskunnalle ”piilopirtti” tai kakkoskoti.
– Pysyy pää kunnossa. Korona-aikana on ollut vähemmän tekemistä.
Kinnunen kuvailee vielä johtajan merkitystä yhteisölle.
– Ylin johto voi vaikuttaa organisaatioon todella paljon. Johtajan arvot, prioriteetit, valinnat, spiritualiteetti – kaikki se on todella merkityksellistä, Kinnunen luettelee.
– Myös sillä, jos johtaja on näkymätön, on vaikutuksensa. Silloin muut johtavat ja kokemattomat johtajat saattavat ujuttaa vieraita arvoja seurakunnan kulttuuriin.
– Nykyisin sanotaan usein, että tehdään asioita levosta käsin. Tämä tarkoittaa kuitenkin usein sitä, ettei tehdä mitään. Tällainen johtaminen on niin sanottua hällä väliä -johtamista, ja johtajan kapasiteetin puutteet mahdollistavat esimerkiksi kiusaamisen ja syrjinnän.
