Usko on lapsen paras turva

Ennen kustannusalalle siirtymistään Jees- ja Verso-lehtien päätoimittaja Päi­vi Isoaho työskenteli lapsi- ja perhe­työn pastorina Jyväskylän helluntaiseu­rakunnassa.

– Olin toiminut 13-vuotiaasta asti ohjaajana py­häkoulussa sekä lastentapahtumissa ja -leireillä. Unelmani toteutui, kun pääsin aikuisena teke­mään kokoaikaista Jumalan valtakunnan työ­tä lasten parissa, Isoaho kertoo.

– Lapsi- ja perhetyön pastorina halusin olla organisoija ja vapaaehtoisten johtaja, sillä siten työ pääsi laajentumaan. Lisäk­si oli antoisaa olla mukana perheiden elämässä seurakunnan kautta.

Isoahon mielestä yhteiskunta oli 2000-luvun alkuvuosina hyvin eri­lainen kuin nykyään. Silloin kristil­lisyys oli enemmän läsnä kodin ja seurakunnan ulkopuolella.

– Esimerkiksi koulussa ja päivä­kodissa oli rohkeutta rukoilla ja pi­tää muutenkin esillä hengellisiä asi­oita. Kristillisyys oli vielä luonnollinen osa elämää. Pieniä aavistuksia ilmapiirin muuttumisesta oli havaittavissa kymmenisen vuotta sitten.

Lasten maailma murroksessa

Uusi opetussuunnitelma ja uusi varhaiskas­vatussuunnitelma määrittävät ja ohjaavat koulussa ja päivähoidossa annettavaa ope­tusta.

– Ennen kristinusko oli pääuskonto, jota opetettiin ja jolla oli painoarvoa. Nykyään kristinusko on yksi uskonnoista, ja sitä opetetaan tasaveroisena muiden uskontojen ohella, Isoaho sa­noo.

– Lasten ja nuorten maailma on valtavan moniarvoistunut. Uskovien kotien lapset voivat kokea suurtakin hämmennys­tä siitä, miten eri tavalla kristillisistä arvoista ajatellaan muis­sa perheissä.

Nykyajan lapset ja nuoret elävät digitaalisessa ja sosiaalisessa mediassa, jonka kautta he saavat monenlaisia vaikutteita.

– Aiemmin pystyttiin paremmin valvomaan sitä, että lapsi ei liian varhain aikuistu tai saa käsiinsä aikuisten materiaalia. Nykyään puhelimella tai tietokoneella voi vahingossakin ajau­tua sellaisille sivuille, jotka eivät vielä kuulu omalle ikäryhmälle.

– On tärkeää, että lapsen ja aikuisen välillä säilyy luottamus ja hyvä keskustelusuhde. Silloin lapsi kertoo, missä hän on ollut, mitä tehnyt ja mitä kavereiden kanssa on tapahtunut, myös pe­laamisen ja muun digitoiminnan osalta.

Hengelliset tuotteet kasvun tukena

Lasten kristillinen kasvatus on siirtynyt aiempaa enemmän van­hempien ja seurakunnan vastuulle.

– Vanhempien on hyvä miettiä tapoja, joilla he haluavat vah­vistaa lapsensa hengellistä elämää, sillä lapsen usko ei kehity it­sestään. On tärkeää käydä perheenä seurakunnassa, josta hen­gellisen vahvistumisen lisäksi sekä lapset että vanhemmat voi­vat löytää ystäviä.

Paikallisseurakunnan lisäksi tukea kristilliseen kasvatukseen tarjoavat hengelliset kirjat, äänitteet ja lehdet.

– Jees-lehden kautta uskovien kotien lapset saavat kokemuk­sen siitä, että ympäri Suomea asuu muitakin lapsia, jotka rukoi­levat ja lukevat Raamattua. Lehdessä kerrotaan lapsen elämään liittyvistä arjen asioista, joihin yhdistyy mukavalla tavalla usko Jumalaan.

– Perheille suunnattu Verso-lehti puolestaan haluaa rohkais­ta vanhempia kasvatustehtävässä ja oman hengellisen elämän harjoittamisessa, päätoimittaja selvittää.

Päivi Isoaho haluaa rohkaista uskovia perheitä miettimään, voisivatko he tilata Jees-lehteä myös sukulaistensa ja naapurei­densa lapsille.

– Vaikka kristilliset arvot eivät olisikaan keskeisellä sijalla jos­sain perheessä, lehden tilaus voi silti olla tervetullut lahja. Tosi­asia on se, että yhteys Jumalaan on paras turva, jonka lapsi voi saada.

Heli Markkunen

Teema
18/2018

Savossa luodaan uutta koulutyökonseptia

TeemaUudentyyppinen tapa tukea lapsia ja nuoria sai pilottikoululta hyvän palautteen.

Globaalikasvatus: tavoitteena aktiivinen maailmankansalaisuus

TeemaFidan globaalikasvatustunnit tavoittavat vuosittain tuhansia oppilaita ja satoja opettajia.

Nuorille nuorten kielellä

TeemaLukijoiden maailma on otettu huomioon niin kampanjalehden tekstissä kuin kuvissakin.