Usko on lapsen paras turva

- Vaihdoin seurakuntatyöstä kustannusalalle, koska halusin olla vahvistamassa lapsityötä kirjallisen materiaalin kautta. Aiempi työkokemukseni antoi siihen vahvan pohjan, Päivi Isoaho sanoo.
- Vaihdoin seurakuntatyöstä kustannusalalle, koska halusin olla vahvistamassa lapsityötä kirjallisen materiaalin kautta. Aiempi työkokemukseni antoi siihen vahvan pohjan, Päivi Isoaho sanoo.

Ennen kustannusalalle siirtymistään Jees- ja Verso-lehtien päätoimittaja Päi­vi Isoaho työskenteli lapsi- ja perhe­työn pastorina Jyväskylän helluntaiseu­rakunnassa.

 

– Olin toiminut 13-vuotiaasta asti ohjaajana py­häkoulussa sekä lastentapahtumissa ja -leireillä. Unelmani toteutui, kun pääsin aikuisena teke­mään kokoaikaista Jumalan valtakunnan työ­tä lasten parissa, Isoaho kertoo.

 

– Lapsi- ja perhetyön pastorina halusin olla organisoija ja vapaaehtoisten johtaja, sillä siten työ pääsi laajentumaan. Lisäk­si oli antoisaa olla mukana perheiden elämässä seurakunnan kautta.

 

Isoahon mielestä yhteiskunta oli 2000-luvun alkuvuosina hyvin eri­lainen kuin nykyään. Silloin kristil­lisyys oli enemmän läsnä kodin ja seurakunnan ulkopuolella.

 

– Esimerkiksi koulussa ja päivä­kodissa oli rohkeutta rukoilla ja pi­tää muutenkin esillä hengellisiä asi­oita. Kristillisyys oli vielä luonnollinen osa elämää. Pieniä aavistuksia ilmapiirin muuttumisesta oli havaittavissa kymmenisen vuotta sitten.

 

 

Lasten maailma murroksessa

Uusi opetussuunnitelma ja uusi varhaiskas­vatussuunnitelma määrittävät ja ohjaavat koulussa ja päivähoidossa annettavaa ope­tusta.

 

– Ennen kristinusko oli pääuskonto, jota opetettiin ja jolla oli painoarvoa. Nykyään kristinusko on yksi uskonnoista, ja sitä opetetaan tasaveroisena muiden uskontojen ohella, Isoaho sa­noo.

 

– Lasten ja nuorten maailma on valtavan moniarvoistunut. Uskovien kotien lapset voivat kokea suurtakin hämmennys­tä siitä, miten eri tavalla kristillisistä arvoista ajatellaan muis­sa perheissä.

 

Nykyajan lapset ja nuoret elävät digitaalisessa ja sosiaalisessa mediassa, jonka kautta he saavat monenlaisia vaikutteita.

 

– Aiemmin pystyttiin paremmin valvomaan sitä, että lapsi ei liian varhain aikuistu tai saa käsiinsä aikuisten materiaalia. Nykyään puhelimella tai tietokoneella voi vahingossakin ajau­tua sellaisille sivuille, jotka eivät vielä kuulu omalle ikäryhmälle.

 

– On tärkeää, että lapsen ja aikuisen välillä säilyy luottamus ja hyvä keskustelusuhde. Silloin lapsi kertoo, missä hän on ollut, mitä tehnyt ja mitä kavereiden kanssa on tapahtunut, myös pe­laamisen ja muun digitoiminnan osalta.

 

 

Hengelliset tuotteet kasvun tukena

Lasten kristillinen kasvatus on siirtynyt aiempaa enemmän van­hempien ja seurakunnan vastuulle.

 

– Vanhempien on hyvä miettiä tapoja, joilla he haluavat vah­vistaa lapsensa hengellistä elämää, sillä lapsen usko ei kehity it­sestään. On tärkeää käydä perheenä seurakunnassa, josta hen­gellisen vahvistumisen lisäksi sekä lapset että vanhemmat voi­vat löytää ystäviä.

 

Paikallisseurakunnan lisäksi tukea kristilliseen kasvatukseen tarjoavat hengelliset kirjat, äänitteet ja lehdet.

 

– Jees-lehden kautta uskovien kotien lapset saavat kokemuk­sen siitä, että ympäri Suomea asuu muitakin lapsia, jotka rukoi­levat ja lukevat Raamattua. Lehdessä kerrotaan lapsen elämään liittyvistä arjen asioista, joihin yhdistyy mukavalla tavalla usko Jumalaan.

 

– Perheille suunnattu Verso-lehti puolestaan haluaa rohkais­ta vanhempia kasvatustehtävässä ja oman hengellisen elämän harjoittamisessa, päätoimittaja selvittää.

 

Päivi Isoaho haluaa rohkaista uskovia perheitä miettimään, voisivatko he tilata Jees-lehteä myös sukulaistensa ja naapurei­densa lapsille.

 

– Vaikka kristilliset arvot eivät olisikaan keskeisellä sijalla jos­sain perheessä, lehden tilaus voi silti olla tervetullut lahja. Tosi­asia on se, että yhteys Jumalaan on paras turva, jonka lapsi voi saada.

 

 

Heli Markkunen




10/2016Kirjallisuus:The

Helluntaiseurakuntien jäsenkehityksessä pientä virkistymistä
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan
Seurakuntien perustajille uusia verkostoja