Ollaan bulgarialaisessa Sredecin kaupungissa, ja paikallisen helluntaiseurakunnan pastori Jordan Atanasov alkaa lappaa poikansa ja seurakunnan diakonin kanssa puita kohti talon auennutta ovea. Helpottunut hymy nousee talossa asuvan romaniäidin kasvoille. Ehkä tästäkin talvesta selvitään!
– Polttopuiden jakaminen on valtava todistus kristillisestä rakkaudesta. Siinä usko näkyy tekoina yhteisössä. Koko kylä tietää, että nimenomaan seurakunta jakaa polttopuita, avustusmatkalle osallistunut Fidan Itä-Euroopan romanilähetystyön koordinaattori Janne Harjukoski kertoo.
Fida ja romanijärjestö Elämä ja Valo järjestävät tänä syksynä neljättä kertaa yhteisen Toivon kipinä -keräyksen Itä-Euroopan romanien hyväksi. Varoilla tuetaan muun muassa juuri Sredecissä tehtävää avustustyötä.
Euroopan unionin selvityksen mukaan neljä viidestä EU:n alueella asuvasta romanista elää oman maansa köyhyysrajan alla. Kolmannes Euroopan romaneista elää ilman juoksevaa vettä ja joka kymmenes ilman sähköä. Niissä Balkanin maissa, jotka eivät kuulu EU:hun, tilanne on usein vielä pahempi. Itä-Euroopan romanit ovat Euroopan köyhimpiä asukkaita.
Syrjinnästä johtuva korkea työttömyysaste ajaa monet Itä- Euroopan romanit toivottomuuden partaalle. Tunne siitä, ettei voi omilla tekemisillään vaikuttaa kohtaloonsa, on musertava. Osa jättää koko elämänsä ja perheensä ja lähtee etsimään parempaa tulevaisuutta ulkomailta. Liian monesti nämä ihmiset päätyvät vain rikollisjärjestöjen riistämiksi kerjääjiksi kaduille.
Romanien auttaminen heidän kotimaissaan on paras tapa ehkäistä kerjäämään päätymistä. Fida auttaa romaneja 11 Euroopan maassa, ympäri vuoden.
Sredecissä paikallinen seurakunta jakaa perustamansa Toivon Lähde -järjestön kautta köyhimmille perheille paitsi polttopuita myös ruoka-avustusta. Talojen lämmittämisessä Balkanin talvessa on viime kädessä kyse henkiinjäämisestä.
Puut ja ruoka hankitaan paikallisilta toimijoilta. Lisäksi romaneille viedään Suomesta lahjoituksina saatuja talvivaatteita ja -jalkineita. Myös ne tulevat tarpeeseen.
Avustusten jakamisessa ja muussa diakoniassa romaniyhteisön jäseniä pyritään osallistamaan mahdollisimman laajasti. Sillä on tärkeä voimauttava merkitys, Harjukoski kertoo.
Lusikat kolisevat keittolautasten tyhjentyessä vauhdilla. Lämmin keitto maistuu leivän kanssa. Rukoushuoneen ruokasalin pöydän äärellä istuu kymmeniä lapsia. He saavat seurakunnan tiloissa ruokaa lauantain pyhäkoulupäivän yhteydessä. Osallistujia on niin paljon, että heidän on tultava paikalle kahdessa ryhmässä, jotta kaikki mahtuvat sisään.
Pyhäkoulussa lapset kuulevat rakastavasta taivaan Isästä. Mukana on lapsia myös perheistä, joiden vanhemmat eivät vielä tunne Jeesusta. Osa vanhemmista on päässyt osalliseksi uskosta lastensa pyhäkoulussa käynnin kautta.
Lisäksi seurakunta järjestää lastenleirejä. Ne tarjoavat romanilapsille mahdollisuuden päästä käymään varsin eristyksissä elävien yhteisöjensä ulkopuolella.
– Leirillä näin Mustameren ensi kertaa, 8-vuotias Arsu-tyttö kertoo. Sredec sijaitsee noin 30 kilometrin päässä Mustanmeren rannikosta.
Myös romaniyhteisön vanhemmat ovat iloisia perheidensä saamasta avusta.
– Toivon, että lapseni uskovat Jeesukseen ja saavat hyvän koulutuksen sekä paremman tulevaisuuden, Arsun äiti Zoija sanoo.
Kaiken kurjuuden keskellä Itä- Euroopan romanien keskuudessa leviää herätys. Heikko asema yhteiskunnassa ja yleinen näköalattomuus saavat ihmiset kääntymään Jumalan luokse, Janne Harjukoski kertoo.
– Sanoma Jeesuksesta vastaa epätoivoon. Usko näyttää aivan toisenlaisen puolen siitä, että minulla on elämä ja tulevaisuus: olen arvostettu, ja minusta välitetään.
Lisätietoja ja lahjoitusohjeet:
Benjamin Hokkanen / Fida