Toimituksessa mietittiin juttuideoita ystävänpäivän tienoille. Ehdotin koiran ja ihmisen ystävyyttä.
”Voiko koiran tapauksessa puhua ystävyydestä?” työkaveri mietti.
Ihmisparka, joka et ole sitä kokenut! Tietysti voi.
Emme päässeet aiheesta yksimielisyyteen, joten koiran ja ihmisen yhteishaastattelu jäi tekemättä. Päätin kuitenkin iskeä takaisin pakinallani.
Minulla on ollut useita koiratuttavia ja kaksi pitkäaikaista ystävää. Ensimmäinen oli lapsuudenperheeni Nelli, puoliksi lapinkoira ja puoliksi keeshond. Se haukkui kimakalla äänellä sekä meidän että naapurien iloksi ja kiintyi syvästi kotiväkeen.
Nyt meillä on Alma, kultaisennoutajan ja lapinkoiran sekoitus. Se on ihan erilainen kuin Nelli, vaikka ne ovat puoliksi samaa rotua. Alma on perheen ainoa ekstrovertti. Siinä missä Nelli ilmaisi suurta tuskaa, kun jätin sen hetkeksi kaupan pihaan odottamaan, Alman tapauksessa pelkään, että joku ohikulkija varastaa sen, koska se on niin avoin ja ystävällinen.
Epäilys koiran kyvystä ystävyyteen liittyy kysymykseen siitä, onko koira persoona. Onko se vain ikään kuin ohjelmoitu rotumääritelmänsä mukaiseksi ja ”rakastamaan” ketä tahansa, joka sitä ruokkii?
Ihmisetkään eivät selviäisi testistä, jos meitä arvioitaisiin tällä tavalla. Me rakastamme niitä, joiden lapseksi satumme syntymään, ja koko ikämme haluamme miellyttää laumaa. Olemme sekä geeniemme että ympäristön tulosta, ja vaikka luulemme ajattelevamme rationaalisesti, aivotutkimus on paljastanut päätöstemme takaa aivan toisenlaisia prosesseja.
Koirilla on yksilöllisiä mieltymyksiä siinä missä meilläkin: lempiruokia, lempipuuhia, lempi-ihmisiä. Koiran kanssa on toki kommunikoitava sen ehdoilla. Keskustelut pörssikursseista ja ajan olemuksesta eivät onnistu, mutta samaa voi sanoa monista ihmisistä.
Kuinka paljon eläintä sitten saa rakastaa? Yhtä hyvin voisi kysyä, kuluuko rakkaus loppuun, jos sitä jakaa vähäpätöisempiin kohteisiin. Vai onko se uusiutuva luonnonvara?
Jotkut hellivät eläimiä, koska heidän on vaikea ilmaista tunteitaan ihmissuhteissa. Tuskin hekään sillä oppisivat rakastamaan paremmin, jos heiltä kieltäisi lemmikit. Parhaassa tapauksessa eläimen hoivaaminen opettaa huolehtivammaksi myös ihmissuhteissa.
Kun haimme Alman kasvattajalta, hän sanoi, ettei koiralle saa lässyttää. Emme ole totelleet. Periaatteesta olen kuitenkin samaa mieltä: koiran on saatava olla eläin. Siksi en pue Almaa hassuihin hattuihin enkä kiellä sitä syömästä jäniksenpapanoita.
Ihmisen ja koiran suhteessa ihminen on saamapuolella. Yksinäisyys lievittyy, ja tutkimusten mukaan jopa vammat parantuvat nopeammin eläinystävien seurassa. Toisin sanottuna rakkaus parantaa.
Raamatun näkökulma koiriin on aika ankea. Mieheni on kuitenkin sitä mieltä, että jos koira ei sattuisi olemaan juutalaisessa kulttuurissa saastainen eläin, Jeesus olisi ottanut sen vertauksiinsa. Onhan koiran uskollisuus sitä lajia, että se on valmis vaikka kuolemaan ystävänsä puolesta.
Yksi lempirunoistani on Lauri ViidanHavaitsin, että leimahti. Se kertoo tuomiopäivästä. Kuolleet nousevat haudoistaan, mutta yksi on vähällä jäädä matkasta. Kunnes pieni tyttö huutaa: ”Musti, Jeesus, Musti!” Silloin Jeesus viheltää, ja kivipaasien keskeltä nousee kippurahäntäinen koira.
Runo koskettaa minua tavalla, josta ymmärrän, että kyse on enemmästä kuin tytöstä ja koirasta. Siinä on unelma uudesta elämästä, joka annetaan surkeimmillekin rakeille.
ArviotCraig Groeschel: Johda kuin sillä olisi merkitystä – seitsemän johtamisen periaatetta kestävää seurakuntaa varten. Aikamedia, 2024. Suom. Mirkka Jantunen. Nid. 280 sivua.
ArviotSami Günther ja Mikko Sivonen (toim.): Jumalan armon kirkkauden ylistykseksi. Johdatus reformoituun pelastusoppiin. Agricola teologinen instituutti. Sid. 458 s.
ArviotJesus Revolution Kingdom Story Company ja Lionsgate, Yhdysvallat 2023. Ohjaus Jon Erwin ja Brent McCorkle. Pääosissa Joel Corteney, Jonathan Roumie ja Kelsey Grammer. Käsikirjoitus Jon Gu...
ArviotKaren Kingsbury: Iltarusko. Englanninkielinen alkuperäisteos Sunset (Sunrise Series #4; USA 2008). Suom. Leila Uosukainen. Aikamedia 2023. Sid. 348 s.
ArviotElina Salminen: Suurempiin käsiin. Kesken, 2022. Sid. 28 s. Maailman turvallisin paikka on siellä, missä elämä on laskettu suurempiin käsiin. Keskeneräisestä elämästä kirjoittava...
ArviotDan Johnstone Hillsong: A Megachuch Exposed (2022) Discovery+ Tämän vuoden maaliskuussa suoratoistopalvelu Discovery+ julkaisi kolmiosaisen dokumenttisarjan suositusta...
ArviotBill Wilson: Elefantin kokoinen ongelma – Vaiettu vaikeus vai kohdattu totuus? Aikamedia 2021. Nid. 117 s. Maailman suurimmaksi pyhäkouluksi kutsutun Metro World Childin perustaja...
ArviotJP ja murtovaras. Ohjaaja Jani Korhonen, käsikirjoittaja Tytti Salo, tuottaja Samuel Grönholm. Black Lion Pictures 2021. Karkkipaperin rapina ja jännittynyt odotus täyttävät elokuvate...
ArviotJuhani Aitomaa: Trump-profetiat – karismaattinen valtateologia ja Donald J. Trump. Näkökulmajulkaisut 2018. Nid. 51. s. Juhani Aitomaan pieni kirjanen kolmen vuoden takaa on yhä ajank...
ArviotAnne Graham Lotz: Jeesus minussa – Pyhän Hengen kokeminen pysyvänä kumppanina. 2.painos. Kuva ja Sana 2021. Nid. 287 s. Joku kristitty ei ehkä koskaan ole kuullut nyt jo edesmenneestä maailmank...
ArviotFreidiba Boodos: Tahdotko taivaaseen. 1978/2020; Leila ja Miranda: Tu sal mo dziviba. 1988/2020; Romanos, Kuninkaan sukulaiset. 1983/2020. Prisma/Elämä ja Valo ry.
ArviotMaarit Eronen: Kutsuna kuuliaisuus. Tavallisen naisen epätavallinen elämä. Aikamedia 2021. Nid. 395 s. ”Uskoontuloani voisi verrata lämpömittarin elohopeaan. Jos nolla oli se kohta, jossa siirr...
ArviotJohn F. Walvoord, William Crockett, Zachary J. Hayes, Clark H. Pinnock: Four Views on Hell. Zondervan, 1996. Nid. 190. Four Views On Hell -kirjassa neljä raamatuntutkijaa tuo esiin vuoroll...
ArviotAvi Snyder: Juutalaiset eivät usko Jeesukseen ja muita väärinkäsityksiä. Perussanoma 2020. Nid. 152 s. New Yorkissa syntynyt, vuonna 1977 uskoon tullut messiaaninen juutalainen Avi Snyder...
ArviotPsykologian emeritusprofessori ja kirjailija Markku Ojasen uutuusteoksessa pohditaan, mitä on hyvä elämä ja onnellisuus. Tällaiset kysymyksethän ovat sinänsä vanhoja ja tuttuja jo antiik...
ArviotSuomenkielisten kristillisten julkaisujen joukossa on ollut turhan pitkään tyhjiö Isä meidän -rukousta käsittelevien kirjojen kohdalla. Teologian maisteri Markku Tossavaisen uu...