Taneli Skytän mukaan lähetystyöhön tarvitaan nyt nuoren sukupolven edustus ja kaikki mahdollinen luovuus

Taneli Skyttä rohkaisee astumaan eteenpäin Jumalan suunnitelmassa. (Eero Antturi)
Taneli Skyttä rohkaisee astumaan eteenpäin Jumalan suunnitelmassa. (Eero Antturi)

2.2.2024 | Eero Antturi 

 

Lähetysyhdistys Kylväjän toimistolla Tikkurilassa vastassa on ryhdikäs, sinisilmäinen suomalainen, jonka kasvoilla hymy on herkässä. Hymyn syytä voin aluksi vain arvailla, mutta syyt varmistuvat keskustelumme edetessä. 

Keskustelu Taneli Skytän kanssa on vaivatonta, ja asian vieminen uskoasioihin on helppoa. Mutta mikä on saanut luokanopettajaksi opiskelleen miehen antamaan elämänsä lähetystyölle? 

– Lapsuuskodin merkitys on ollut suuri. Jo 1980-luvulla vanhempani pitivät kotonamme pyhäkoulua, johon lähialueen lapset saivat tulla. Vanhemmilleni lähetystyö oli läheinen asia, ja perheellämme oli lähetystyöntekijäystäviä, kertoo Taneli. 

– Rippikoulu oli keskeinen asia henkilökohtaisen uskon syttymiselle. Tajusin silloin, että tarvitaan henkilökohtainen suhde Jumalaan, eikä sitä saada perintönä, Taneli muistelee. 

– Se oli kaiken perustana, ja siitä alkoi muodostua laajempi kutsumustietoisuus kristittynä palvelemiseen. Hanna-vaimollani sen sijaan oli vahva lähetyskutsu, jonka myötä hän osallistui OM:n vuositiimiin Etelä-Afrikassa, ja itsekin lähdin aktioon. 

– Kävimme Lähetysyhdistys Kylväjän puolivuotisen kurssin, jonka jälkeen lähdimme vuodeksi Englantiin raamattukouluun.

 

 

       Tarvitaan henkilökohtainen suhde Jumalaan, eikä sitä saada perintönä.

 

 

Taneli Skyttä koki, että saavuttamattomat kansat ovat lähetystyön strategiassa keskeiset painopistealueet.  

– Tutustuminen 10/40-ikkunan käsitteeseen auttoi hahmottamaan lähetystyön suuret tarpeet. 

Skytän perheen tie vei lähetystyöhön Keski-Aasiaan kehitysyhteistyö-, opetus- ja johtamistehtäviin vuosiksi 2004–2010. Turvallisuussyistä Taneli ei voi vieläkään kertoa yksityiskohtia työstään, mutta viittaa Keski-Aasiaan tunnetulla kuvauksella ”A place where God goes to cry”.  

Taneli on joutunut pohtimaan sitä, kuinka jokainen päivä on tärkeä emmekä tiedä, paljonko meillä on aikaa hyvän sanoman levittämiseen. 

– Sodat ja pakolaisuus ja niiden vaikutukset ovat suuria, mutta niidenkin keskelle jää paikka satsata ihmisten kapasiteetin kasvuun, sanoittaa Taneli eetoksensa. 

– Lähetystyössä olen oppinut joitakin luovuttamattomia asioita, kuten että tunnustusten välinen yhteistyö on välttämätöntä niin kristillisen todistuksen kuin synergiaetujenkin kannalta. Myös integriteetti – se että kehitysyhteistyökin perustuu kristillisille periaatteille – on todistusarvoltaan valtava, sanoo Taneli, jonka taustayhteisö on evankelis-luterilainen Kylväjä. 

 

Taneli on sitä mieltä, että lähetys- ja kehitysyhteistyössä tuloksia pitäisi mitata pitkällä aikavälillä. Hänen yhtenä esikuvanaan ja inspiraation lähteenään on ollut William Wilberforcen elämäntarina, jossa pienet yksityiskohdat ja johdatukset johtivat ketjureaktion tavoin mahtavaan lopputulokseen. 

– Toinen esimerkki on kreivi Zinzendorfin aloittama 24/7-rukousliike, josta muuten juuri teimme podcastin. Tuskin hänkään pystyi ennalta näkemään tämän Jumalan antaman näyn toteutumista ja että se johti sata vuotta kestäneeseen yhtenäiseen rukoukseen ja lähetysliikkeen syntyyn. 

– Jumala kutsuu meitä uskollisuuteen. Uskon, että Jumala myös haluaa käyttää vahvuuksiamme. Teen voitavani, mutta kaikki on lopulta Jumalan kädessä, Taneli pohtii. 

– On turvallinen selkänoja, kun voi ajatella, etten ole rakentamassa lopulta mitään omaa, en omaa ministryä tai kirkkokuntaa. Tahdon elää ajatuksella ”jo nyt, mutta ei vielä”. Jumala vie koko ajan meitä tahtonsa tiellä. 

 

Kotimaan tilannetta Taneli pohtii vähän surullisena.  

– Olen huolissani siitä, että Suomessa ollaan nyt vapaaehtoisesti kulkemassa kohti sitä, mistä monet kansat toivovat pääsevänsä pois. Halutaan pitää kiinni siunauksista, mutta ei haluta pitää kiinni arvoista, jotka ne siunaukset ovat tuoneet. Eikä edes muisteta, mistä meidän pääomamme on saatu. 

Taneli miettii, että olemme Suomessa eläneet poikkeuksellisen vakauden jakson. Hänen isänsä Eino joutui sodan jaloissa syntyneenä lähtemään äitinsä kanssa evakkoon Karjalasta, ja perheen isä oli tuolloin jo kaatunut rintamalla. 

– Ei voi olla, että tehtävämme tässä maailmassa, jossa kaikki murenee, olisi käpertyä itseemme. Nyt juuri pitäisi edistää Jumalan valtakuntaa! julistaa Taneli.  

Taneli on juuri nyt esimiehenä ja asiantuntijana Kylväjän diasporatyössä.  

– Olen kokenut, että reitti on kyllä viitoitettu, mutta samaan aikaan on suotu haasteita. 

”Kylväjän miestä” on puhutellut Jeesuksen kylväjävertaus, jossa siemen kylvetään, sitten se lähtee vähitellen kasvamaan ja lopulta kantaa satoa. Diasporatyössä näkee, että monilla maahanmuuttajilla on lyhyt historia kristittynä kasvamisessa. 

– Alkuvaiheessa on kuljettava rinnalla ja varmistettava, että saatavana on hengellistä ravintoa. Kasvun tavoitteena on aikuisuus ja se, että vähitellen tullaan vastaanottajasta antajaksi. Meidän on hyväksyttävä, että esimerkiksi islamilaisesta taustasta tulleilla on nämä kasvun vaiheet. On myös tuettava maahanmuuttajaryhmien johtajia, joille pitäisi antaa riittävät valtuudet työhönsä, sanoo Taneli.  

 

Taneli tulee pitämään puheenvuoron maaliskuun Tellus-konferenssissa Jyväskylässä. Luvassa on rohkaisua astua eteenpäin Jumalan suunnitelmissa. 

– Sydämelläni on se, että lähetystyössä otetaan nyt käyttöön kaikki mahdollinen luovuus. Vaikkapa ns. globaalien ammattilaisten tehtävät ihan täällä Suomessa! Miksipä ei voisi täälläkin perustaa yritystä, joka olisi ”Jumalan yritys”, jolla on jokin tietty tehtävä?  

– Samoin tarvitsemme nuoremman sukupolven edustajia, jotka ovat valmiit luomaan suhteet oman ikäryhmänsä maahanmuuttajiin. Ja vaikka tarvitsemme sydämen kristittyjä, jotka ovat sitoutuneita taloudelliseen tukemiseen, tarvitsemme myös uusia, luovia tapoja rahoittaa lähetystyötä. 

– Saimme nähdä, kuinka vuoden 2015 maahanmuuttajavyöryn jälkeen kristillinen vieraanvaraisuus oli tarpeen ja mikä siunaus sillä oli, lopettaa Taneli edelleen hymyillen. 

Ei jää epäselväksi, etteivätkö karjalaiset juuret ja luonnollinen vieraanvaraisuus olisi osa Tanelia. Myös usko ja luottamus taivaan Isän johdatukseen heijastuvat häneen positiivisuutena ja haluna levittää hyvää sanomaa sinne, missä sitä ei vielä ole kuultu. 

 

 

Taneli Skyttä 

  • s. 1974 
  • vanhemmat opettajapariskunta Eino ja Hanna Skyttä 
  • perheeseen kuuluu vaimo Hanna ja kolme lasta 
  • asuu Luumäellä 
  • kasvatustieteen maisteri 
  • vuodesta 2021 Lähetysyhdistys Kylväjän diasporatyön erityisasiantuntija, sitä ennen toiminnanjohtajana 

 

Tellus-konferenssi 2024 

  • helluntaiherätyksen vuosittainen lähetyskonferenssi 
  • pidetään Jyväskylän helluntaiseurakunnassa 22.–23.3.2024 
  • inspiroiva ja innostava ohjelma, jossa mukana paikallissävyä ja uusia avauksia 
  • järjestäjinä IK-opisto, Fida, Avainmedia ja Jyväskylän helluntaiseurakunta 
  • vapaa pääsy 
  • ilmoittautuminen ja ohjelmatiedot osoitteessa telluskonferenssi.fi 



6/2024

Uutiset6.2.2024 | Markku Ovaska
Vuodesta 2006 lähtien Euroopan helluntailiikkeet ovat yhdessä järjestäneet vuosittain evankelioivan tapahtuman Euroopan eri suurkaupungeissa. Vuonna 2024 pidetään Imp...
5.2.2024 | Jokin aika sitten kansanedustajamme Mika Poutala ehdotti RV:n (46/2023) kolumnissaan, että uskovat voisivat pitää itseään brändilähettiläinä eli jonkin tuotteen käyttäjinä markkinointim...
5.2.2024 | Nykyaikaa voidaan kutsua kriisien ajaksi. Ensimmäiset vuodet 2020-lukua ovat olleet vuosikymmeniin synkimmät. Ensin iski pandemia, sitten Venäjän aggressiivinen hyökkäys Ukrainaan. Myös...
Opetus4.2.2023 | Anniina Jakonen
Raamattua voi hyvällä syyllä sanoa bestselleriksi ja klassikoksi, sillä se on maailman myydyin, levinnein, siteeratuin ja käännetyin kirja. Tilastojen mukaan koko R...
Puheenaihe2.2.2024 | Eero Antturi


Lähetysyhdistys Kylväjän toimistolla Tikkurilassa vastassa on ryhdikäs, sinisilmäinen suomalainen, jonka kasvoilla hymy on herkässä. Hymyn syytä voin aluksi va...
Puheenaihe3.2.2024 | Milla Löfman


Olen Marika Jouhki ja asun Jokioisilla. Perheeseeni kuuluvat mieheni Jukka sekä neljä aikuista lasta.

Työskentelen osa-aikaisena projektissa...
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan