Oliko se kirahvipuku kiva?” kysyy nuori
nainen puhelimessa Tukholman päärautatieasemalla. Olipa hän turisti tai
ruotsinsuomalainen, hän ei selvästikään arkaile puhua suomea yleisellä
paikalla. Eivätkä arkaile monet muutkaan – suomea kuulee Tukholman seudun
kaduilla ja liikennevälineissä vähän väliä. Mihinkä lienevät nuokin paikallisjunassa
juttelevat vanhat miehet menossa?
Suomen kielen muuttunut maine Ruotsissa
näkyy myös kielikurssien suosiossa. Osa niistä toisen polven ruotsinsuomalaisista,
jotka aikoinaan häpesivät vanhempiensa äidinkielen puhumista, opiskelevat nyt
sitä. ”Nykyään suomen kielen osaaminen voi olla Tukholmassa jopa vähän
muodikasta tai ainakin kiinnostavaa”, Helsingin Sanomat kirjoitti
hiljattain.
Tämä on hyvä lähtökohta matkata Ruotsiin
etsimään suomenkielisiä helluntailaisia. Puhutaanko finskaa enää
seurakunnissa?
Ihania ongelmia
Södertäljen kansainvälisen seurakunnan
lähetyskirpputorilla ensimmäinen korviin kuuluva kieli on odotetusti ruotsi.
Kirpputorin kahvilassa suomella kuitenkin pärjää.
– Kaksi tuollaista sämpylää, lähetyspastori
Mika Halkola sanoo ja osoittaa myytävänä olevia laskiaispullia.
Suomesta tullutta vierasta hymyilyttää. Ruotsin sana sämla tarkoitta
sekä pullaa että sämpylää. Ensimmäinen sekakielinen ilmaisu bongattu.
Noin 40 kilometrin päässä Tukholman
eteläpuolella sijaitseva Södertälje on perinteistä suomalaisaluetta. Halkola
ja seurakunnan johtava pastori Petri Kosonen ovat hyvällä tuulella. Seurakunnan ylläpitämä käytetyn tavaran
aarreaitta on jälleen mukavan täynnä väkeä ja hengellinen toiminta
myötätuulessa. Viime vuoden toukokuussa yhteisöön liitettiin 20 uskovan
arabin ryhmä, ja ryhmään kuuluvasta Magdy Ebrahimista tuli Kososen ja Halkolan kollega.
Kaikkiaan seurakuntaan liittyi viime
vuonna 50 ihmistä. Heistä noin 30 oli muita kuin suomalaistaustaisia.
Jäsenmäärä oli vuoden lopussa 215.
Samaan syssyyn vaihtui myös seurakunnan
nimi. Suomalaisesta helluntaiseurakunnasta tuli kansainvälinen seurakunta,
Södertälje internationella kyrka.
– Viime vuosi oli jäsenkehitykseltään
seurakuntamme historian paras. On äärettömän ihanaa, kun on yhteisiä jumalanpalveluksia
ja mennään kokouksen jälkeen yhdessä kahvioon, jonne me tosin emme enää mahdu.
On tullut ihania ongelmia, Mika Halkola kertoo.
Käytännössä kahden kieliryhmän
rinnakkaiselo toimii siten, että erillistilaisuuksien lisäksi järjestetään säännöllisesti
yhteisiä tilaisuuksia. Niissä pääkielenä on ruotsi, jota tulkataan arabiaksi ja
tarvittaessa suomeksi. Suomalaisväestöstä 95 prosenttia pysyy täysin mukana
ruotsin kielellä, vaikka se ei tunnekieli olekaan, pastorikaksikko arvioi.
Petri Kososen mukaan arabiankielisessä
työssä on sama ilme kuin oli suomalaistyössä 1980-luvulla: paljon lapsia, eikä
vielä osata ruotsia.
– Södertäljessä 51 prosenttia asukkaista
on ensimmäisen tai toisen polven siirtolaisia eri maista. Jos haluamme seurakuntana
koskettaa kaupunkia ja sen asukkaita, on luonnollista, että se näkyy
seurakunnassamme. Me emme edes käytä sanaa maahanmuuttajatyö; meille nämä
ihmiset ovat osa meitä.
Kirpputorin johtaja Carita Jokimäki pitää arabien mukaantuloa suurena
siunauksena.
– Seurakuntamme lähetystyöntekijä Anja Nousiainen toimi 20 vuotta Jordaniassa arabien keskuudessa.
Nyt me saimme kerralla siunata seurakuntaamme 20 arabia, Jokimäki kertoo ja
näkee numeroiden yhtäläisyydessä mukavaa symboliikkaa.
Kylmiä tosiasioita
Ruotsinsuomalaisista helluntaiyhteisöistä
viisi on itsenäisiä seurakuntia – Haaparanta, Göteborg, Borås, Södertälje ja
Skövde. Kaikki muut ryhmät toimivat ruotsinkielisten seurakuntien yhteydessä.
Ryhmien katto-organisaationa palvelevan
Ruotsinsuomalaisen Helluntaisäätiön nettisivuilla paikkakuntia on lueteltu
yli 40. Lista on kuitenkin osittain harhaanjohtava: viikoittaista suomenkielistä
kokoustoimintaa on enää vain noin 20 kunnassa ja kaupungissa, arvioi
Helluntaisäätiön julkaiseman Uusi Yhteys -lehden päätoimittaja,
pastori Timo Hakkarainen.
Muutos on ollut 2000-luvulla merkittävä.
– Täällä on monia alueita, joissa jäljellä olevat harvat ensimmäisen
polven helluntaiuskovat eivät enää jaksa jatkaa työtä. Kylmät realiteetit
lyövät vasten kasvoja. Tämä on se tie, jota meidän on täällä kuljettava.
Vielä tämän
vuosikymmenen alussa suomalaisryhmiin arvioitiin kuuluvan lähes 2 000
aktiivijäsentä, nyt määrä on 1 200–1 500:n välillä, pastori-päätoimittaja ynnäilee.
Vastaavaa
laskusuhdannetta on koettu suomenkielisissä adventisti- ja vapaakirkollisissa
yhteisöissä. Esimerkiksi suomalaisia vapaakristillisiä ryhmiä on Ruotsissa
enää neljä.
Hakkarainen
rinnastaa seurakunnat eri maanosien aikoinaan vahvoihin Suomi-seuroihin. Hiipumisen
keskeiset syyt ovat samat: muuttoliikkeen heikkeneminen sekä toisen ja
kolmannen polven siirtolaisten etsiytyminen kantaväestön aktiviteetteihin.
Viimeksi mainittu
liikehdintä täytyy pitää mielessä myös silloin, kun arvioidaan ruotsinsuomalaisten
vapaakristittyjen kokonaismäärää. Ruotsinkielisissä seurakunnissa heitä on
satoja.
– Heitä on
perinteisissä seurakunnissa, karismaattisissa seurakunnissa ja Hillsongissa,
ja he tuovat suomalaisuuttaan ylpeinä esille muissa yhteyksissä. Esimerkkinä
tästä käyvät omat lapseni: molemmat ovat syntyneet täällä ja puhuvat suomea,
mutta toimivat ruotsinkielisissä seurakunnissa, koska heidän puolisonsa eivät
osaa suomea.
– Myös Suomen
seurakunnissa on runsaasti henkilöitä, jotka ovat täällä tulleet uskoon.
Härmäläiset konservatiivit
Harmaa kevättalvinen sunnuntai alkaa
hämärtää. Tukholman Filadelfia-seurakunnan alakerrassa raikuu tuttu laulu:
”Pyhä, pyhä, pyhä! Kiitoslaulu suuri…”. Seurakunnan suomenkielinen ryhmä,
noin 450 jäsenen Finska Filadelfia, muutti helmikuun alussa vuokratiloista
äitiseurakunnan kirkkorakennukseen Rörstrandsgatanille. Syynä oli vanhojen
tilojen roima vuokrankorotus.
Nyt menossa on
jumalanpalvelus, jonka jälkeen on luvassa ”fiikka”, kahvittelu, ruokasalissa.
Muuton vuoksi myös
Finska Filadelfiassa on ollut huolta. Miten käy suomenkielisen toiminnan osana
noin 5 600-jäsenistä megaseurakuntaa?
Huolta ei ole
hälventänyt sekään, että suomalaistyön kakkospastoriksi palkattiin viime
vuonna suomenruotsalainen Stefan Sigfrids. Ensi kesänä Sigfridsistä tulee ryhmän johtava paimen Timo
Hakkaraisen tilalle.
– Muutos on ollut
haastava meille jokaiselle. On ihana, kun seurakunnassa voi puhua suomea.
Toisaalta totuus on sekin, että me emme pitkällä tähtäimellä voi säilyttää
perisuomalaista identiteettiä, vaan meidän on sopeuduttava tietyssä määrin,
jotta voimme saavuttaa muita, seurakuntalaiset Eija ja Lasse Korhonen pohtivat.
Suomalaisryhmän
vanhimmistoon kuuluva Mika Lallukka tarkastelee asiaa suomenkielisen toiminnan
laajemman tarpeen kautta. Tukholman alueella asuu noin 100 000 ihmistä, joilla
suomi on vähintään kakkoskieli. Silti kaupungissa järjestetään sunnuntaisin
tiettävästi vain kolme suomenkielistä jumalanpalvelusta, vaikka kaikki
kirkkokunnat laskettaisiin mukaan.
– Suomesta muuttaa
tänne koko ajan porukkaa työn perässä, ja täällä tarvitaan aina evankeliumin
julistamista suomeksi, Lallukka linjaa.
Puoliso Laila Lallukka toivoo muuton madaltavan kynnystä ottaa
ruotsinkielisiä ystäviä mukaan seurakuntaan.
– Esimerkiksi meidän
tyttäremme kaikki kaverit ovat ruotsinkielisiä. Puhtaasti suomenkielisellä
seurakunnalla ei ole tulevaisuutta, kun sinne ei voi tuoda kavereita. Pitää
löytää keskitie. Seurakuntamme identiteetti on vahvasti suomalainen, mutta voi
olla, että tämä muutto on meille erittäin hyväksi, ettemme jää vanhoihin
uriin.
Yksi vastarintaa
nostattanut tekijä on ollut Filadelfian rukoushuoneen sukupuolineutraali vessa.
Etenkin suomalaisryhmään kuuluville romaneille ajatus mukavuushuoneesta, jossa
miehet ja naiset kyykkivät viereisissä looseissa, on ollut vaikeasti sulateltava.
Näin siitä huolimatta, että Ruotsin ostoskeskuksissa tällaisia käymälöitä on
ollut jo vuosia.
Suomalaisten
protestoitua asiasta kirkkorakennuksen alakertaan järjestettiin pelkästään
naisille tarkoitetut WC-tilat.
Vessakeskustelu on esimerkki siitä, miten
Ruotsissa suomalaisuus näkyy opillisena ja käytännöllisenä
konservatiivisuutena. Olipa kyse jumalanpalveluskulttuurista,
naisjohtajuudesta, seurakuntajäsenyyden kriteereistä tai eri kirkkokuntiin
kuuluvien paikallisseurakuntien yhdistymisestä, suomalaisilla on taipumus pitää
kiinni totutuista linjauksista.
Seurakunnan maahanmuuttajatyössä
suomalaiset ovat jo pitkään olleet koko Filadelfia-yhteisön profiilipelaajia.
Oma siirtolaistausta helpottaa kohtaamista.
– Työelämässäkin ulkomaalaiset pärjäävät
keskenään paremmin. Monessa vuorovaikutustilanteessa tuntuu, että toiselle
maahanmuuttajalle on helpompi, kun ilmenee, etten olekaan ruotsalainen, Mika
Lallukka toteaa.
Hyvä yhteistyö vaatii ystävyyttä ja aikaa
Vaikka useimmilla suomalaisilla
helluntairyhmillä ei ole enää voimavaroja pitää kokouksia tai tehdä
ulospäinsuuntautuvaa evankelioimistyötä, toiset auttavat niitä – esimerkiksi
hengellisten radio-ohjelmien muodossa.
Göteborgin itäpuolella sijaitsevan
Boråsin suomenkielinen helluntaiseurakunta tuottaa ohjelmasisältöä
paikallisen lähiradioyhdistyksen kanavalle yhdessä viiden muun
suomalaistoimijan kanssa.
Kristillisiä ohjelmia tekevät myös
ruotsinsuomalainen Sley, paikallinen Israelin ystävät -yhdistys sekä Ruotsin
kirkon suomenkielinen työ. Maallisia toimijoita ovat Suomi-seura ja SisuSampo-yhdistys.
Boråsissa tuotettujen hengellisten
sisältöjen lisäksi kanavalla kuuluu Radio Deistä tuttu Raamattu
kannesta kanteen -ohjelma. Viikoittain suomenkielistä lähetystä on
yhteensä 31 tuntia.
– Kanavan kuuluvuusalue ulottuu noin 60
kilometrin päähän, lähes Göteborgiin asti. Lisäksi kanavaa voi kuunnella
netin kautta. Taannoisen kuuntelijatutkimuksen mukaan jokaisella suomenkielisellä
lähetyksellä on keskimäärin noin 1 100 kuulijaa, Boråsin suomenkielisen
helluntaiseurakunnan pastori Timo Pellinen kertoo.
– Raamattu kannesta kanteen -ohjelma
kuuluu myös Trollhättanissa ja Södertäljessä luterilaisten kustantamana.
Göteborgissa suomalainen helluntaiseurakunta tekee televisiotyötä. Heidän
lähetyksensä näkyvät kaapeliverkon kautta myös muualla maassa.
Pellinen kehuu hengellisten ja maallisten toimijoiden yhteyttä.
Radiotyön lisäksi Boråsissa tehdään laajapohjaista yhteistyötä esimerkiksi
vanhusten virkistystoiminnan ja yhteisten äitienpäivä- ja
itsenäisyyspäiväjuhlien järjestämisessä.
Kristillisten
suomalaisyhteisöjen välinen ekumenia on noin 70 000 asukkaan Boråsissa kenties
parasta koko maassa. Vahva yhdistäjä on suomalaistahojen yhdessä perustama
Israelin ystävät -yhdistys.
Boråsissa
luterilaisen kirkon suomalaistyö, Israelin ystävät ja suomalainen
helluntaiseurakunta järjestävät kaikki suurimmat tapahtumat yhdessä – Israel-viikonloput,
miestenpäivät, joulujuhlat. Kerran kuukaudessa on vastuuhenkilöiden kokous,
jossa suunnitellaan tulevia tapahtumia niin, etteivät ne mene päällekkäin.
Jos luterilaisten ryhmällä ei ole säestäjää, helluntaipuolelta kysytään apua.
– Kun laulaja Joel Hallikainen muutama vuosi sitten vieraili täällä,
hän sanoi aistineensa täällä erityisen yhdessä tekemisen ilmapiirin. Samaa
olivat sanoneet monet muutkin, Timo Pellinen kertoo.
Suomalaisryhmien
yhteistyön merkitys korostuu vielä enemmän paikkakunnilla, joilla väki on
todella vähentynyt. Kun oma ryhmä hiipunut, voidaan siirtyä käymään toisen
yhteisön tilaisuuksissa.
– Kun Boråsissa
toiminut suomalainen vapaaseurakunta sulautui vastaavaan ruotsalaiseen seurakuntaan,
osa suomenkielisistä vapaakirkollisista tuli meille.
Kielirakkauden
lisäksi yhteistyöhakuisuutta ruokkii ympäristö. Ruotsissa herätyshenkisten
seurakuntien kanssakäyminen on
yleisesti hyvin
vahvaa.
Kovaa maaperää auraamassa
Kanssakäymisestä iloitsee myös Boråsin
luterilaisen seurakunnan suomenkielistä työtä luotsaava pastori Sakari Kalliomaa.
Noin 70 prosenttia
ruotsinsuomalaisista kuuluu luterilaiseen kirkkoon, mikä on enemmän kuin
ruotsalaisista keskimäärin. Aktiivisia on kuitenkin vähän. Esimerkiksi Boråsin
noin 10 600:sta nimellisesti luterilaisesta suomalaisesta säännöllisesti
tilaisuuksissa käy alle 50.
Oman väen vähyys saa
arvostamaan yhteyttä. Työnsä ohella Kalliomaa toimii Suomen Evankelis-luterilaisen
Kansanlähetyksen työntekijänä Ruotsissa, ja vapaakristittyjä tulee vastaan
myös niissä tilaisuuksissa.
– Viime aikoina on
korostunut ilmiö, että tilaisuuksissamme käy eri seurakuntiin kuuluvia uskovia.
Kansanlähetyksen seuroissa 30 osallistujasta 20 voi olla helluntailaisia. Se
on iloinen asia. Sydämen uskovien joukko yhdistyy Jeesuksen kautta.
Pastoria surettaa
Ruotsin luterilaisen kirkon vieraantuminen Raamatusta. Samaa sukupuolta
olevien parien kirkolliset vihkimiset, Jumalasta käytettävät sukupuolineutraalit
ilmaisut sekä piispatason kommentit, joissa Jeesus rinnastetaan profeetta
Muhammediin, ovat vain jäävuoren näkyvä huippu siitä maallistumisprosessista,
joka kirkossa ja sen jäsenistössä on jatkunut jo pitkään.
– Se on surullista.
Kirkko on pääosin kadottanut sanoman, joka sillä pitäisi olla. Toimituskeskusteluissa
joutuu lähtemään liikkeelle ihan kristinuskon aakkosista. Sama koskee
useimpia suomalaistaustaisia. Maaperä on todella kova, ja Jeesuksesta
puhuminen ja Jumalan sanasta kiinni pitäminen aiheuttaa ristiriitoja. Onneksi
teräviä iskujoukkojakin on hereillä.
Yksi tapa päästä
kontaktiin toisen ja kolmannen polven ruotsinsuomalaisten kanssa löytyy kielestä.
Ruotsissa luterilaiset seurakunnat ovat yksi taho, joka on alkanut järjestää
suomen kielen ja kulttuurin kursseja.
Täydellinen yhdistelmä
Kaikki juttua varten haastatellut
kokevat ruotsalaisen yhteiskunnan menneen huonompaan suuntaan 2000-luvulla.
Maahanmuuton ongelmat ovat kärjistyneet. Poliiseihin kohdistuneet hyökkäykset
kertovat arvomaailman syvärakenteiden murroksesta. Suvaitsevaisuus ja suvaitsemattomuus
kietoutuvat omituiseksi kudelmaksi, jossa ei välillä tiedä, kumpi on kumpaa.
– Olimme poissa
yhteensä yhdeksän vuotta Ruotsista. Kerjäläiset ovat täällä ihan uusi asia.
Väkivalta on lisääntynyt, samoin turvattomuus, Petri Kosonen luonnehtii.
– Pinnan alla kytee
jonkinlainen pelko. Ilmassa on epävarmuutta, Eija Korhonen toteaa.
Silti harva
ruotsinsuomalainen haaveilee enää paluusta Suomeen. Ongelmista huolimatta
Ruotsi on suomalaistaustaiselle kristitylle monin tavoin hyvä paikka asua.
Eikä Suomen vetovoimakaan ole enää entisellään. Esi-isien kotimaa tuntuu
vieraalta.
Ja ehkä niin on hyvä. Jos joku tässä
ympäristössä voi selvitä, niin ruotsinsuomalainen herätyskristitty.
Ruotsalaisuudesta on tarttunut aimo ripaus ihmisläheisyyttä, avoimuutta ja
positiivisuutta. Samalla on säilynyt periaatteellisuus ja kyky tehdä ratkaisuja.
Täydellinen yhdistelmä.
Mikä
Ruotsinsuomalaiset
» Ruotsissa asuu yli 700 000 henkilöä, joiden isovanhemmista
vähintään yksi on syntynyt Suomessa. Äidinkielenään suomea puhuvia on noin 220
000.
» Vahvoja suomalaisalueita ovat muun muassa Tukholman
ja Göteborgin ympäristöt.
» Aiemmin suomalaisia pidettiin hyvinä
työntekijöinä, toisaalta väkivaltaisina tappelijoina ja juoppoina. Nykyään
suomalaisten maine Ruotsissa on yleisesti hyvä. Suomalaistaustaisia on näkyvillä
paikoilla etenkin kulttuurielämässä.
» Vuonna 2000 suomesta tehtiin virallinen vähemmistökieli yhdessä
meänkielen, saamen, romanin ja jiddishin kanssa. Tietyissä kunnissa kunnalliset
palvelut ovat tarjolla myös suomeksi.
Heikki Salmela
”Hyvä pomo on usein suomalaistaustainen”
Södertäljessä asuva Carita Jokimäki on yksi niistä toisen polven ruotsinsuomalaisista,
jotka ovat säilyttäneet vahvan suomalaisidentiteetin. Myös hänen suomen kielensä
on vahva, kiitos vanhempien tekemien valintojen.
– Kävin alakoulun suomenkielistä luokkaa. Kyllähän meitä aina
finneiksi nimiteltiin, mutta ajattelin, että minähän olen finne. Muuten en
kohdannut sen enempää kiusaamista, Jokimäki muistelee.
– Kaupunginosaamme tuli 1980-luvulla iso rysäys syyrialaisia.
Äitini sanoi silloin, että he pelastivat suomalaisten maineen. Näihin uusiin
tulijoihin verrattuna ruotsalaiset pitivät meitä samanlaisina itsensä kanssa.
Jokimäki ei ole koskaan hävennyt suomea. Hän kuitenkin tietää
monia, jotka eivät ole puhuneet suomea julkisilla paikolla tai eivät ole
opettaneet sitä lapsilleen.
– Suomen opettaminen omille lapsille on vaativaa, koska monen
toisen polven maahanmuuttajan oma suomi on lapsen tasolla.
Jokimäellä on Rovaniemeltä muuttanut aviomies ja muutoinkin
keskivertoa tiiviimmät kytkökset Suomeen. Myös kotiseurakunta on ollut aina
suomenkielinen.
– Lapsena kävin äidin mukana suomenkielisessä seurakunnassa, eikä
ruotsinkielinen toiminta tuntunut omalta myöhemminkään. Toisaalta jo nuorena
kaipasin seurakuntaan kansainvälistä identiteettiä ja sitä, että osa
toiminnasta olisi ollut ruotsiksi. Silloin olisin voinut saada kavereitani
paremmin mukaan tilaisuuksiin.
– Nyt pidän tärkeimpänä sitä, että seurakunnassa palvotaan
Jeesusta. Mieheni ei kuitenkaan lähtisi ruotsinkieliseen seurakuntaan; hän
etsisi vaikka kivenkolosta suomenkielisen ryhmän.
Jokimäen mukaan Ruotsissa asuminen on vaikuttanut suomalaisiin.
Kantaväestön ylenkatseen varjossa on pitänyt tehdä kovasti töitä ja olla
korostetun reilu, rehti ja avulias. Tästä on ollut hyötyä. Harjoitetut hyveet
ovat tarttuneet.
– Olen huomannut, että jos jollakin työpaikalla on hyvä pomo,
niin hänellä on hyvin todennäköisesti suomalaiset juuret.
Pikavisiitti17.4.2024 | Markku Sandberg Koulutyössäni Pirkanmaalla ja koko Suomessa sain joka päivä uusia arvokkaita kohtaamisia alkuna muulle koulutyölleni ympäri maailmaa.
Pikavisiitti22.2.2024 | Elina Rautio Olen Sofia Ziessler-Korppi, diplomi-insinööri ja kehitysmaatutkimuksen maisteri, kolmen pienen pojan äiti, vapaa kirjoittaja, valokuvaaja ja intohimoinen maalaaja...
Pikavisiitti8.2.2024 | Milla Löfman, Onni Haapala Seurakuntamme historian alkuaikoina paikalliset ja muualta tulleet uskovat julistivat evankeliumia ja pitivät kokouksia kodeissa sekä telttamajojen suoji...
Paikkakuntamme on nimetty suuren maailman malliin Kyy Yorkiksi. Noin 1 200 asukkaan Kyyjärvi sijaitsee kolmen maakunnan, Keski-Suomen, Etelä-Pohjanma...
Pikavisiitti25.1.2024 | Anniina Jakonen Tein viime helmikuussa historiaa hiihtämällä ensimmäisenä lyhytkasvuisena Finlandia-hiihdossa 62 kilometrin matkan. Työkaverini olivat ilmoittaneet minut kisaan sy...
Pikavisiitti16.1.2024 | Milla Löfman, Veera Hug Seurakuntamme perusti aikoinaan Veikko Lähde tultuaan muuraamaan Törnävän sairaalaa ja todettuaan, että paikkakunnalle tarvitaan sellainen hengellinen kesk...
Pikavisiitti19.12.2023 | Eero Ketola Tulin uskoon hengellisessä tilaisuudessa Paimiossa vuonna 1994 ja liityin hieman myöhemmin Salon helluntaiseurakuntaan.
Pikavisiitti26.10.2023 | Mira Kariluoto Juureni ovat Lahden seudulla, mutta olen asunut noin viisitoista vuotta ulkomailla lähetystyön merkeissä. Tapasin vaimoni opiskellessani raamattukoulussa Hollannis...
Pikavisiitti13.10.2023 | Hanna Hietanen Olen Adayah Van den Venne. Muutin Belgiasta Suomeen vähän yli vuosi sitten. Asun Korpilahdella isäni, äitini ja veljeni kanssa. Meillä oli hyvä syy muuttaa Suomeen...
Pikavisiitti22.9.2023 | Elina Rautio Olen asuinyhteisövalmentaja ja arkkitehti, kahden lapsen äiti ja kirkkovenesoudun Suomen mestari. Luonteeltani olen toimeenpanija: toimin ensin ja mietin vasta sitten...
Pikavisiitti13.9.2023 | Milla Löfman Olemme Jorma ja Tarja, kolmen pojan vanhemmat ja kuuden lapsenlapsen isovanhemmat. Yksi pojistamme on saateltu taivaaseen liikenneonnettomuuden seurauksena hänen olle...
Lapsuudessani kirjasto oli noin 60 metrin päässä kotoani, joten sieltä tuli luettua kaikki Viisikot ja Tarzanit. Nykyään on puhuttelevaa lukea kirjoja ihmisistä, jotk...
Tulin uskoon teini-ikäisenä. Olin mukana Kouvolan helluntaiseurakunnan järjestämällä kesäleirillä Suvirannassa, jossa eräässä iltatilaisuudessa puolestani ruk...
Olen 23-vuotias oululainen tapahtumatekniikka-alan yrittäjä ja musiikkikasvatuksen kandidaattiopiskelija. Perheeseeni kuuluvat vaimoni Ruut ja koiramme Matti...
PikavisiittiMilla Löfman (5.5.2023) Olen 11-vuotias Jade ja asun Sydneyssä äitini, isäni ja isoveljeni kanssa. Luonteeltani olen iloinen, hauska, kekseliäs ja avulias.
PikavisiittiMira Kariluoto Olen Lilja. Harrastan pianonsoittoa ja uintia. Tykkään olla kavereiden kanssa ulkona. Tykkään myös lukea. Lempiruokani on sushi ja lempiherkkuni jäätelö. Olen 152 senttimetriä...
Kun katson peiliin, näen yllättävän paljon elämänkokemusta. Korvien välissä tunnen olevani vielä pojankloppi, mutta tuntemus sopii huonosti yhteen peilikuvan kans...
Olen kolmen ärrän mies: rohkea, rauhallinen ja rakastava. Perheeseeni kuuluvat vaimoni Outi, 16-, 14- ja 10-vuotiaat lapsemme sekä owczarek podhalanski -rotuinen koira...
Olen tokaluokkalainen Aura. Perheeseeni kuuluvat Sanna-äiti, Jake-iskä ja isosisko Emma. Luonteeltani olen hauska. Jos kaverillani on joku hätänä, yritän saada sen iloise...
PikavisiittiElina Rautio Olen kolmekymppinen aviomies ja 1,5-vuotiaan pojan isä. Olen kutsumukseltani pastori, mutta työskentelen tällä hetkellä vastaavana ohjaajana kuntouttavan työtoiminnan pajalla...
PikavisiittiHenna Saarinen (3.2.2023) Huhtikuussa meille syntyy ensimmäinen lapsi, ja alkuvuosi onkin ollut mukavaa valmistautumista uuteen elämänvaiheeseen.
PikavisiittiMarika Anttila Päädyin Helsingin Saalemiin pikkuveljeni kaverin kautta, joka aina kehui Saalemin leirejä. Osallistuin 14-vuotiaana varhaisnuorille tarkoitetulle Life-leirille. Sen aikana Juma...
PikavisiittiMira Kariluoto Juureni ovat pohjoisessa. Saamelaisuus on sellainen osa minua, mistä olen kiitollinen ja ylpeä. Se on arkea ja tavallista elämää luonnon ja yhteisön keskellä. ...
PikavisiittiElina Rautio Synnyin vuosi isäni uskoontulon jälkeen. Isä vei minua ja siskoani pyhäkouluun, leireille ja Juhannuskonffaan. Parikymppisenä, yksinäisenä pienen tytön yksinhuoltajana juominen t...
Olen 36-vuotias sosiaalisen ja hengellisen työkentän monitoimitekijä. Intohimojani ovat ihmiselämän ihmettely, kirjoittaminen, valokuvaaminen ja muut visu...
Olen kristillisestä lehti- ja kirjallisuustyöstä innostuva jyväskyläläinen. Kotoisin olen Keuruulta. Asumme mieheni kanssa nykyisin kahdestaan, koska kaksi aikuista la...
PikavisiittiHeli Markkunen Rakkaimpia lapsuusmuistojani ovat Kangasniemen helluntaiseurakunnan järjestämät lasten kesäleirit Pismissä. Asuimme niihin aikoihin Suomen käsivarressa, Enontekiöllä, ja kesät...
En koskaan unohda hetkeä, kun ihastukseni ja tuleva vaimoni vastasi rakkaudentunnustukseeni positiivisesti – enkä sitä, että olen saanut tulla jo lapsena uskoon ja ole...
PikavisiittiAnssi Tiittanen En koskaan unohda hetkeä, kun pieni keskostyttömme pääsi kotiin ja pakkastalvessa piti miettiä, mistä löytyy riittävän pieniä ja lämpimiä vaatteita. ...
Minusta tuli valokuvataiteilija Jumalan armosta ja suunnitelmasta. Lahjani ovat tulleet enemmän esille sitä mukaa, kun olen eheytynyt ja on vapautunut voimavaroja luod...
En koskaan unohda hetkeä, kun kohtasin Jumalan ensimmäisen kerran pikkupoikana Ruotsissa. Minulla oli valtava pelkotila päällä ja päätin pyytää Jumalalta apua. En ol...
Musiikki on kuulunut perheemme arkeen ja juhlaan pikkutytöstä asti ja on tärkeää edelleen. Olen aina harrastanut kuorolaulua. Tällä hetkellä laulan Seinäjoella toimivassa Pop...
PikavisiittiHeli Markkunen Yksi parhaita lukukokemuksiani on Valtter Luodon kirja Merta päin, jonka luin jo nuorena. Jumala uudisti lähetyskutsuni lukiessani tätä kirjaa. Minua kosketti se, kuinka nuoret...
PikavisiittiHeli Markkunen Lapsuuden haaveammattini oli rokkitähti tai autokauppias. Minua on aina kiehtonut, miten yhdistää toisiinsa voimakkaat sanat ja kaunis melodia. Musiikin esittäminen on kulloise...
PikavisiittiMinni Heinilä Asun Yhdysvalloissa Kaliforniassa, missä olen ollut vaihto-oppilaana tämän lukuvuoden. Olen aina unelmoinut opiskelusta ulkomailla. Pari vuotta sitten olin Slovakiassa Erasmus-v...
PikavisiittiHeli Markkunen Yksi rakkaimmista lapsuusmuistoistani liittyy leppoisiin perheen parissa vietettyihin koti-iltoihin, kun saunan jälkeen istuskelimme toisinaan takkatulen ääressä ja paistoimme...
PikavisiittiHeli Markkunen Innostuin piirtämisestä heti, kun kynä pysyi kädessäni. Pienestä saakka olen suunnitellut, haaveillut ja mieltänyt kokonaisuuksia piirtämällä. Usein selittäessäni jotakin mutki...
PikavisiittiHeli Markkunen Yksi rakkaimmista lapsuusmuistoistani liittyy joka lauantaiseen kylpyrituaaliin. Koska meitä oli iso katras, kaksi kerrallaan sai mennä isoon paljuun, joka oli täynnä kuumaa sa...
PikavisiittiHeli Markkunen Rakkaimpiin lapsuusmuistoihini lukeutuvat isän kanssa tehnyt kalastusretket. Isä istui tervatun veneen perätuhdolla vetämässä uistinta. Minä soudin venettä tyynellä järvellä ka...
PikavisiittiHeli Markkunen Rakkaimpia lapsuusmuistojani ovat ne tilanteet, kun lähdimme vanhempieni ja sisarusteni kanssa usein iltaisin ajelemaan autolla pitkin Keski-Suomen pikkuteitä. Ajoimme välillä...
PikavisiittiRuut Ahonen Opiskelen Diakissa sosionomiksi ja diakoniksi. Haluaisin tukea ammattini kautta niitä, joilla on elämässään vaikeaa. Haaveilen omasta EP:stä. Musiikki on minulle luonteva...
PikavisiittiElina Rautio Tulin uskoon pääsiäisenä 2014 voimakkaan kokemuksen kautta. Havahduttuani todellisuuteen tajusin, että minulla olisi pitkä matka sellaiseksi ihmiseksi, joka minun kuuluu tässä ma...
PikavisiittiAnniina Jakonen Olen 33-vuotias paljasjalkainen kuopiolainen. Työskentelen sosionomina Diakonissalaitoksella ja kuulun Tukikohta-seurakuntaan. Perheeseeni kuuluvat vaimo sekä 2-, 9- ja 11-vuo...
PikavisiittiHeli Markkunen Innostun elämäntarinoista, joissa Jumala on ihmeellisellä tavallaan ollut selvästi pelissä mukana. Lisäksi olen aivan tohkeissani huikeista tarinoista ja tavoista, joilla...
Yksi rakkaimmista lapsuusmuistoistani on se, kun isäni otti usein ison perheraamatun esille ja luki sitä minulle ja pikkusiskolleni. Muistan vieläkin kuvia siitä. Se...
PikavisiittiHankin museokortin sen jälkeen, kun palasin Suomeen Roomasta, jossa vietin vuoden opiskelemassa kieltä ja kulttuuria. Ihastuin kaupungin kymmeniin museoihin ja gallerioihin. Kun sitten palasi...
PikavisiittiOlen Daniel Huttunen, huumorintajuinen ja empaattinen jalkapalloilija. Asun Seinäjoella, ja perheeseeni kuuluvat äiti, isä, isosisko ja kaksi pikkuveljeä. ...
PikavisiittiTulin uskoon 14-vuotiaana Korson helluntaiseurakunnan järjestämällä kesäleirillä. Olin mennyt sinne mummini mieliksi eikä minulla ollut mitään aikomusta tulla uskoon. Eräässä rukoustilanteess...
PikavisiittiOlen sosiaalinen ja toimelias isoäiti sekä vapaaehtoistyöntekijä Helsingin Saalem-seurakunnasta. Työskentelin seurakunnan emäntänä vuosina 1991–2001. Sen jä...
PikavisiittiSuurin unelmani jo nuoresta asti oli saada oma perhe ja paljon lapsia. Unelmani sai alkusysäyksen, kun tapasin 16-vuotiaana kesätöissä IK-opiston Mutteri-kioskilla...
PikavisiittiAsun mieheni Miikan ja kolmen tyttäremme kanssa San Javierissa, Espanjan itärannikolla. Muutimme tänne Toivakasta, Keski-Suomesta, reilut kaksi vuotta sitten lähetystyöhön. Seu...
PikavisiittiOpiskelin aluksi teologiksi mutta päädyin ekonomiksi. Siinäkin työssä olen saanut kokea Jumalan johdatusta. Esimerkiksi kun nelisen vuotta sitten mieti...
PikavisiittiTällä hetkellä iloitsen elämänvaiheesta, jossa 7-, 9- ja 10-vuotiaat lapsemme ovat siinä iässä, että heidän kanssaan voi jo tehdä kaikkea kivaa, mutta jossa vanhempien seura vielä voittaa suo...
PikavisiittiOmien lahjojen löytäminen on mahtavaa. On uskomatonta löytää itsestään taitoja, joista voi huomata, että ne ovat Jumalan antamia. Samalla uskon lahjojen löytämisen olevan matka, joka tule...
PikavisiittiOlen elämänmyönteinen, sosiaalinen ja huonolla huumorilla varustettu 27-vuotias musiikin opiskelija Sibelius-Akatemiasta Helsingistä. Tosin juuriltani olen jämsäläinen ja teen...
PikavisiittiAloitin tänä syksynä yläkoulun, ja se on ollut tosi kivaa. Tykkään oikeastaan kaikesta: oppitunneista, tauoista ja ruokailuista. Liikka on lempiaineeni, mutta ka...
PikavisiittiTulin uskoon 15-vuotiaana. Kaksi vuotta sen jälkeen minulle profetoitiin, että tekisin töitä köyhien ja sairaiden parissa. Parikymppisenä löy...
PikavisiittiSeurakunta on minulle kuin toinen koti, josta löytyvät tärkeimmät ystävyyssuhteet, esirukoilijoita ja mahdollisuus palvella yhdessä. Kasvoin Uuraisten helluntaiseurakunnassa, j...
PikavisiittiLapsuuden haaveammattini oli leipuri. Olen aina ollut kiinnostunut ruoanlaitosta ja leipomisesta. Jo lapsena tykkäsin karjalanpiirakoiden tekemisestä ja erityisesti niiden rypyttämisestä. ...
PikavisiittiLapsuuden haaveammattini oli ammattijääkiekkoilija NHL:ssä. Pari junnuvuosien joukkuekaveriani pelaakin nykyään siellä, mutta itse lopetin jääkiekon jo ala-asteella. Teini-ikäisenä kiinnostui...
PikavisiittiMinua innostaa artistien ja nykyisin myös puhujien taustavoimana toimiminen. Tuotamme konserttikiertueita ja keikkamyyntiä kristilliseen arvomaailmaan pohjautuvan ohjelmatoimistoni kautta....
PikavisiittiEn koskaan unohda hetkeä, kun 2006 Juhannuskonffassa Marko Selkomaan iltatilaisuudessa Pyhä Henki kosketti minua voimakkaasti. Sillä latauksella jaksoin pitkän matkaa.
...
PikavisiittiKeski-Suomen helluntaiseurakuntien koulupastori Riikka "Riksu" Siltala tahtoisi olla nuorille se aikuinen, jollaista itse olisi tarvinnut nuorena.
PikavisiittiBelgiasta Uuraisille kotiutuneen Saarijärven helluntaiseurakunnan lapsityöntekijän Sven Loosenin mielestä uskossa eläminen on elintärkeää – ja hauskaa.
PikavisiittiUudenkaupungin helluntaiseurakunnan pastori Odetta Lee-Simmons haluaa rohkaista toisia kulkemaan juuri sitä polkua, joka heille on tarkoitettu.
UutisetLapsuuden haaveammattini oli diplomaatti. Minulla on pienestä pitäen ollut jonkinlainen maailmanparantajan kutsumus, jota on vaikea määritellä. Onneksi se kanavoitui vaimoni myötävaikutuksest...
PikavisiittiLapsuuden haaveammattini oli opettaja. Sitä minusta ei tullut, mutta olen saanut olla lasten opettajana pyhäkouluissa, kerhoissa, leireillä ja Jippii-kuorossa.
PikavisiittiItävallassa asuva Tiia-Maria Heikkilä ilahtuu siitä, kun saa kohdata erilaisia ihmisiä ja löytää heihin yhteyden esimerkiksi huumorin kautta.
PikavisiittiGlobaalikasvatuksen koordinaattori Iina Mattila on etätyöaikana torjunut irrallisuuden tunnetta muun muassa tekemällä kollegoiden kanssa näytelmän Zoomissa.
PikavisiittiErika Niemelän kärsivällisyys on kehittynyt korona-aikana lasten koulutehtävien äärellä.
En koskaan unohda hetkeä, kun olin 19-vuotiaana juuri palanut puolivuotiselta rinkkareissulta maailmalta...
PikavisiittiKokkolalainen Jaana Kallio nauttii työstään varhaiskasvatusopettajana englanninkielisessä kielikylpyesikoulussa - lasten avoimuus, luottamus ja oppimishalu koskettavat.
PikavisiittiSara Vesterinen nauttii spontaaneista keskusteluista.
Vapaa-ajalla harrastan kuntosalilla käyntiä. Tykkään kovasti myös lukemisesta, vaikka se monesti arkena saattaa jäädäkin melko vähäiselle. Aj...
PikavisiittiLuontokuvaaja Hannu Siitonen tervehtii aamulenkeillään kuukkeleita.
Minusta tuli luontoihminen, kun kiinnostuin pihan oravista ihan pienenä poikana. Sitten aloin seurata lintujen elämää pihapiiri...
PikavisiittiMusiikki on aina ollut osa Päivi Marjaana Salokarin palvelustehtävää.
Perheeseeni kuuluvat aviopuoliso Jouko, lapset Daniel (26) ja Sara (27), hänen puolisonsa Johnathan Peter ja heid...
PikavisiittiAri Talja unelmoi siitä, että saisi nähdä monien ihmisten elämän muuttuvan evankeliumin voiman vaikutuksesta.
Lapsuuden haaveammattini oli poliisi tai asianajaja. Kun olin tullut uskoon 19-vuotia...
PikavisiittiFidalla logistiikkapäällikkönä työskentelevä Jukka Kärkkäinen iloitsee siitä, että vointi sallii taas lentopallon pelaamisen paikallissarjassa – rukouksessa on voimaa.
PikavisiittiMC Ogen ja Ristinkantajien musiikki on Spotifyssa tavoittanut noin 40 000 kuulijaa.
Suoritan siviilipalvelusta Lappeenrannan vapaaseurakunnassa. Nuortentyö ja ViaDia-työmuoto, jossa avustan...
PikavisiittiVauhdikkaan arjen keskellä elävä Jenni Laasonen arvostaa rauhallisia kävelylenkkejä luonnon helmassa.
Kun katson peiliin, näen tarmokkaan ja ehjistä yöunista haaveilevan naisen. Hänellä on lempeä...
PikavisiittiMaarit Kattilakoski nauttii Israelin-matkoista ja iloitsee tätinä olemisesta.
Antoisinta tehtävässäni Jerusalemin Raamattukodin ystävät ry:n Suomen työn koordinaattorina on kertoa työn tukijoille...
PikavisiittiLinzissä asuva Hanna Vuorinen ei pelkää tarttua haasteisiin.
Seurakuntien lapsi- ja perhetyö on yksi tärkeä avain seurakuntien kasvuun. Kun uskovat perheet alkavat elää uskoa todeksi omassa arjes...
PikavisiittiViulistina Helsingin Saalemin seurakuntaorkesterissa, LaHarim-yhtyeessä, Tuomasmessujen kokoonpanoissa – musiikki on Tapio Huhtasaaren palvelutehtävä.Viimeisin esiintymiseni oli Turun Kristillise...
PikavisiittiVirpi Mesiäislehto iloitsee naiseuteen ja vammaisuuteen liittyvien tabujen vähittäisestä murtumisesta työalueellaan itäisessä Afrikassa. Lapsena ajattelin, että minusta tulee isona opettaja...
PikavisiittiKesässä parasta on, kun ei ole
koulua ja on lämmintä. Kesän kohokohtia ovat kuitenkin aina Saalemin leirit.
Niillä pääsee viettämään aikaa kavereiden kanssa ja oppimaan lisää Jumalasta.
...
PikavisiittiVuosikymmenet orkesterisoittajana ja johtajana ovat kerryttäneet Gösta Ölanderin nuottivarastoja: materiaalia on pienen musiikkikirjaston verran.
PikavisiittiJärjestelmäarkkitehti ja vanhimmistoveli Jooram Mäkinen ottaa tehtävänsä vakavasti, vaikka elämässä muuten on koko ajan jokin vitsi meneillään.
PikavisiittiMuusikko Asta Kokkarinen käy kesäisin laulamassa kadulla. Samalla hän kuuntelee ohikulkijoiden murheita ja rukoilee heidän puolestaan, jos he niin toivovat.
PikavisiittiJumala on luonut jokaisen omaksi kuvakseen. Meidän on helppoa nähdä ihminen Jumalan kuvana silloin, kun hän syntyy terveenä, kasvaa, perustaa perheen, tekee työnsä ja lopulta viettää hyvän vanhuuden...
PikavisiittiEspoossa helluntaiseurakunnan lapsi- ja nuorisotyössä palvellut Marianna Tiainen odottaa innokkaasti, minne Jumala seuraavaksi hänen perheensä johtaa.
PikavisiittiSuomen mestaruuden voittanut SPV:n salibandyvalmentaja Tommy Koponen haluaa tuoda huippu-urheiluun kristillisiä arvoja ja ainutlaatuista yhteishenkeä.
PikavisiittiKirjailija-kuvataiteilija Kaisu Rissanen on elämänsä aikana kirjoittanut noin 75 kirjaa ja kirjasta sekä maalannut tauluja ainakin yhtä kauan.
PikavisiittiTimo Luoto on ollut yhtä kauan naimisissa kuin hän on soittanut rumpuja Exit-yhtyeessä. Tänä vuonna rinnakkaiseloa tulee täyteen 30 vuotta.
PikavisiittiTiina Matela tietää, että monet kadehtivat opettajien lomia mutta eivät heidän työtään. Rakkain arkirutiinini olisi ehdottomasti ottaa iltapäivätorkut. Perheemme viisivuotias Hugo kuitenkin estää t...
PikavisiittiPirjo Backman on oppinut, että kuunteleminen on tie toisen ihmisen arvostamiseen.Rakkain arkirutiinini on pitää huolta koirastani, kun muut huollettavat ovat jo lentäneet pesästä pois.
PikavisiittiRukouksen miehenä tunnettu Turun helluntaiseurakunnan pastori Pekka Havupalo kaipaa maahan uutta uskonpuhdistusta, jossa Raamattu on horjumatonta Jumalan sanaa.
PikavisiittiMeribiologi ja kuntavaikuttaja Jere Riikonen nauttii vaeltelusta turistina omassa kotikaupungissaan. Merellä hän pohtii vastauksia luomakunnan suuriin kysymyksiin.
Pikavisiitti70-vuotisjuhlia viettävä Thorleif Johansson tunnetaan kokeilijana ja kehittelijänä. Kuumailmapalloilu on yksi viime vuosien rakkaista lajeista.
En koskaan unohda hetkeä, jolloin... hetkinen, un...
PikavisiittiEspoonlahden helluntaiseurakunnan evankelista ja Uudellamaalla lukuisten seurakuntien kanssa tavoittavaa hengellistä työtä tekevän Citymissionin toiminnanjohtaja Ali Niemelä pakkaa peräkärryn tä...
PikavisiittiMiikkapekka Heikkilä opiskelee toista vuotta journalismia ja näytteli Turun helluntaiseurakunnassa esitetyssä Peset pois -musikaalissa Pietaria. Hänen perheeseensä kuuluu vanhempien lisäksi kaksi pikk...
PikavisiittiLäänintaiteilija Mertsi Lindgren toivoo, että kiireestä huolimatta tänä keväänä olisi aikaa huomata luonnon kauneus. Hän rakastaa stand up –komiikkaa. – Koomikot osaavat taitavasti tuoda vakaviinkin a...
PikavisiittiLukion ensimmäistä luokkaa käyvä Loviisa Köykkä haluaisi oppia puhumaan espanjaa, stressaamaan vähemmän ja elämään täysillä tässä hetkessä.
Pori on hieno kaupunki, koska se on kotikaupunkini. S...
PikavisiittiTapio Huttunen on eläkkeellä oleva valokuvaaja ja helluntaiseurakunnan aktiivi Enontekiöltä. Hän piti pitkään yhtä Suomen pohjoisimmista valokuvaamoista. Huttusella ja hänen Pirjo-vaimollaan on...
PikavisiittiMarko Halttunen on Iso Kirja ry:n johtaja ja Juhannuskonferenssiisäntä, joka on työskennellyt myös pastorina. Hän opiskeli teologian BA-tutkinnon Continental Theological Seminaryssa Brysselissä...
PikavisiittiWilliam Atkinson on brittiläinen tohtori ja raamatunopettaja ja Euroopan helluntailaiteologien järjestön EPTAn (European Pentecostal Theological Association) puheenjohtaja. Hän työskentelee tunn...
PikavisiittiTansaniassa lapsuutensa viettänyt Mika Karjalainen on kotiutunut Savoon. Suomalaisessa kulttuurissa hän arvostaa erityisesti ihmisten rehellisyyttä ja vaatimattomuutta.
PikavisiittiAriel Neulaniemi on muusikko ja Radio Dein aamuääni, joka juontaa Parempi Huomen -ohjelman lisäksi muun muassa debatteja. Arielin musiikkia voi kuunnella osoitteessa Fb.com/ArielVirallinen
PikavisiittiTanja Selkälä on intoa täynnä oleva muskaritäti ja Chariots-laulaja mutta ennen muuta vaimo ja kolmen koululaisen äiti. Perhe menetti esikoisensa jo ennen tämän syntymää. Vaikka syksy 2003 herättää tä...
PikavisiittiTitta Jakonen on terveydenhoitaja, joka työskentelee kehitysyhteistyöntekijänä Laosissa. Kuvassa hän seuraa jalkapalloturnauksen finaalia Savan Centre -nuorisokeskuksella. – Kaikki ovat elämässä oppij...
PikavisiittiInkeri Riihinen on saarijärveläinen opettaja, joka kuuluu helluntaiseurakuntien Toinen Toisellemme -avioliittotyön johtoryhmään. Viime talven hän työskenteli vastaanottokeskuksessa.
PikavisiittiDavid Lehtimäki on kevytmoottoripyörän omistava Royal Rangers- eli rangeriohjaaja Järvenpäästä. David puhuu toisena kotikielenään ruotsia, mistä on hänen mukaansa ollut hyötyä muun muassa rangereiden...
PikavisiittiEvankelista-opiskelija Ilkka Kujala nauttii purjehduksesta ja syvällisistä keskusteluista. Kujala on tullut tunnetuksi Operaatio Joulun lapsi -kampanjan koordinaattorina.
PikavisiittiAnneli Karras on eläkkeellä oleva helsinkiläinen seurakunta-aktiivi, joka teki pitkän työuran Fidan humanitaarisen avun päällikkönä. Vapaa-ajalla hän on toiminut muun muassa Hyvä Sanoma ry:n vam...
PikavisiittiMatias Villberg on kohta 25-vuotias radiotoimittaja. Tällä hetkellä hän pitää ”raamattubreikkiä” Ison Kirjan Follow-opetuslapseuskoulussa tyttöystävänsä kanssa ja on jo ehtinyt heittää opiston frisbee...
PikavisiittiElina Salmiselle yksi elämän rikkauksista on keski-ikäistyvät tyttökaverit. Tällä hetkellä voin kirjoittaa ihan hyvällä mielellä vaikka maton raidoista ja rakkaudesta, ja silti näen, että Jumala...
PikavisiittiAnitta Sarén ärsyyntyy
törttöilevistä kuskeista
ja piristyy turinatuokion
avulla. Perheeni mielestä olen hauska,
säätäjä, stressaaja, tavaroiden löytäjä
ja hukkaaja sekä ihan hyvä
kokki...
PikavisiittiJori Asikainen on kalastusta, bassonsoittoa ja kristillisen Lelulaatikko-lastenohjelman juontamista harrastava äänentoistoalan ammattilainen, joka asuu vaimonsa kanssa Askolassa. Hän aloitti keväällä...
PikavisiittiJuha Pekka ”JP” Laitinen on viisikymppinen syntyperäinen keuruulainen. Hän tekee työkseen tietokonehommia sairaalaympäristössä. Laitinen harrastaa musiikkia, vanhoja autoja, mökkeilyä, luonnossa kävel...
PikavisiittiTuula Portin työskentelee sairaalateologina ja keikkailee laulajana. Hän julkaisi viime vuonna esikoislevynsä Risti vain jäljelle jää (Aikamedia). Portin tunnetaan myös vuoden 1986 Miss Suomena....
PikavisiittiSampsa Simpanen on koomikko, jonka perheeseen kuuluu ”kolme alle 10-vuotiasta lasta ja yksi täysi-ikäinen vaimo”. Aiemmin hän on työskennellyt muun muassa helluntaiseurakunnissa, luterilaisessa kirkos...
PikavisiittiKainuussa asuva maailmankansalainen kuuntelee korpien kuiskintaa ja Jumalan puhetta. Heikki Penttinen kuuluu Sotkamon helluntaiseurakunnan vanhimmistoon ja on entinen lähetystyöntekijä.
PikavisiittiJyrki Liukkonen on kuopiolainen muusikko ja nuorisopastori, joka on näyttänyt aina samalta. Liukkonen on myös äitienpäivää odotteleva aviomies ja seitsemän lapsen isä.
PikavisiittiHeli Ahvenainen-Saaristo säestää hengellisen musiikin huippusolisteja. Vastaviritetty flyygeli on suuri nautinto.Yksi Heli Ahvenainen-Saariston viime vuosien sydämen projekteista on ollut ruandalaisla...
PikavisiittiSatakuntalainen kirjailija, koulutyöntekijä, kansalaissodan asiantuntija ja rutikuivan huumorin mestari Jukka Mäkinen rakastaa puhua puuta heinää.
PikavisiittiMirja Vehosmaa on tulimummoiksi kutsutun julistajaparin toinen osapuoli. Hänen perheeseensä kuuluvat aviomies Lauri, kaksi lasta ja viisi lastenlasta, jotka ovat kaikki poikia ja ”harvinaisen komeita”...
PikavisiittiChristian Valtanen, 31, on urheiluun erikoistunut valo- ja videokuvaaja. Valtasen repertuaariin ovat kuuluneet muun muassa muutamat viimeisimmät olympialaiset.
PikavisiittiHanna Pasanen on Iso Kirja -opiston pääemäntä. Hän asuu Keuruulla, ja perheeseen kuuluvat puolison lisäksi 8- ja 6-vuotiaat pojat, 3-vuotias tyttö sekä seitsenkuinen koiranpentu.
PikavisiittiKangasalla asuva laulaja-lauluntekijä Pekka Simojoki, 58, on Suomen tunnetuimpia kristittyjä artisteja. Hän on julkaissut eri kokoonpanojen kanssa noin 70 äänitettä ja tehnyt yli 700 laulua joko...
PikavisiittiPikaluistelijana tunnettu Mika Poutala ehti jo laittaa uransa hyllylle Sotshin olympialaisten jälkeen, mutta luistin on alkanut taas kulkea. Viime vuonna julkaistu elämänohjekirja Mitä menestyminen va...