Oliko se kirahvipuku kiva?” kysyy nuori
nainen puhelimessa Tukholman päärautatieasemalla. Olipa hän turisti tai
ruotsinsuomalainen, hän ei selvästikään arkaile puhua suomea yleisellä
paikalla. Eivätkä arkaile monet muutkaan – suomea kuulee Tukholman seudun
kaduilla ja liikennevälineissä vähän väliä. Mihinkä lienevät nuokin paikallisjunassa
juttelevat vanhat miehet menossa?
Suomen kielen muuttunut maine Ruotsissa
näkyy myös kielikurssien suosiossa. Osa niistä toisen polven ruotsinsuomalaisista,
jotka aikoinaan häpesivät vanhempiensa äidinkielen puhumista, opiskelevat nyt
sitä. ”Nykyään suomen kielen osaaminen voi olla Tukholmassa jopa vähän
muodikasta tai ainakin kiinnostavaa”, Helsingin Sanomat kirjoitti
hiljattain.
Tämä on hyvä lähtökohta matkata Ruotsiin
etsimään suomenkielisiä helluntailaisia. Puhutaanko finskaa enää
seurakunnissa?
Ihania ongelmia
Södertäljen kansainvälisen seurakunnan
lähetyskirpputorilla ensimmäinen korviin kuuluva kieli on odotetusti ruotsi.
Kirpputorin kahvilassa suomella kuitenkin pärjää.
– Kaksi tuollaista sämpylää, lähetyspastori
Mika Halkola sanoo ja osoittaa myytävänä olevia laskiaispullia.
Suomesta tullutta vierasta hymyilyttää. Ruotsin sana sämla tarkoitta
sekä pullaa että sämpylää. Ensimmäinen sekakielinen ilmaisu bongattu.
Noin 40 kilometrin päässä Tukholman
eteläpuolella sijaitseva Södertälje on perinteistä suomalaisaluetta. Halkola
ja seurakunnan johtava pastori Petri Kosonen ovat hyvällä tuulella. Seurakunnan ylläpitämä käytetyn tavaran
aarreaitta on jälleen mukavan täynnä väkeä ja hengellinen toiminta
myötätuulessa. Viime vuoden toukokuussa yhteisöön liitettiin 20 uskovan
arabin ryhmä, ja ryhmään kuuluvasta Magdy Ebrahimista tuli Kososen ja Halkolan kollega.
Kaikkiaan seurakuntaan liittyi viime
vuonna 50 ihmistä. Heistä noin 30 oli muita kuin suomalaistaustaisia.
Jäsenmäärä oli vuoden lopussa 215.
Samaan syssyyn vaihtui myös seurakunnan
nimi. Suomalaisesta helluntaiseurakunnasta tuli kansainvälinen seurakunta,
Södertälje internationella kyrka.
– Viime vuosi oli jäsenkehitykseltään
seurakuntamme historian paras. On äärettömän ihanaa, kun on yhteisiä jumalanpalveluksia
ja mennään kokouksen jälkeen yhdessä kahvioon, jonne me tosin emme enää mahdu.
On tullut ihania ongelmia, Mika Halkola kertoo.
Käytännössä kahden kieliryhmän
rinnakkaiselo toimii siten, että erillistilaisuuksien lisäksi järjestetään säännöllisesti
yhteisiä tilaisuuksia. Niissä pääkielenä on ruotsi, jota tulkataan arabiaksi ja
tarvittaessa suomeksi. Suomalaisväestöstä 95 prosenttia pysyy täysin mukana
ruotsin kielellä, vaikka se ei tunnekieli olekaan, pastorikaksikko arvioi.
Petri Kososen mukaan arabiankielisessä
työssä on sama ilme kuin oli suomalaistyössä 1980-luvulla: paljon lapsia, eikä
vielä osata ruotsia.
– Södertäljessä 51 prosenttia asukkaista
on ensimmäisen tai toisen polven siirtolaisia eri maista. Jos haluamme seurakuntana
koskettaa kaupunkia ja sen asukkaita, on luonnollista, että se näkyy
seurakunnassamme. Me emme edes käytä sanaa maahanmuuttajatyö; meille nämä
ihmiset ovat osa meitä.
Kirpputorin johtaja Carita Jokimäki pitää arabien mukaantuloa suurena
siunauksena.
– Seurakuntamme lähetystyöntekijä Anja Nousiainen toimi 20 vuotta Jordaniassa arabien keskuudessa.
Nyt me saimme kerralla siunata seurakuntaamme 20 arabia, Jokimäki kertoo ja
näkee numeroiden yhtäläisyydessä mukavaa symboliikkaa.
Kylmiä tosiasioita
Ruotsinsuomalaisista helluntaiyhteisöistä
viisi on itsenäisiä seurakuntia – Haaparanta, Göteborg, Borås, Södertälje ja
Skövde. Kaikki muut ryhmät toimivat ruotsinkielisten seurakuntien yhteydessä.
Ryhmien katto-organisaationa palvelevan
Ruotsinsuomalaisen Helluntaisäätiön nettisivuilla paikkakuntia on lueteltu
yli 40. Lista on kuitenkin osittain harhaanjohtava: viikoittaista suomenkielistä
kokoustoimintaa on enää vain noin 20 kunnassa ja kaupungissa, arvioi
Helluntaisäätiön julkaiseman Uusi Yhteys -lehden päätoimittaja,
pastori Timo Hakkarainen.
Muutos on ollut 2000-luvulla merkittävä.
– Täällä on monia alueita, joissa jäljellä olevat harvat ensimmäisen
polven helluntaiuskovat eivät enää jaksa jatkaa työtä. Kylmät realiteetit
lyövät vasten kasvoja. Tämä on se tie, jota meidän on täällä kuljettava.
Vielä tämän
vuosikymmenen alussa suomalaisryhmiin arvioitiin kuuluvan lähes 2 000
aktiivijäsentä, nyt määrä on 1 200–1 500:n välillä, pastori-päätoimittaja ynnäilee.
Vastaavaa
laskusuhdannetta on koettu suomenkielisissä adventisti- ja vapaakirkollisissa
yhteisöissä. Esimerkiksi suomalaisia vapaakristillisiä ryhmiä on Ruotsissa
enää neljä.
Hakkarainen
rinnastaa seurakunnat eri maanosien aikoinaan vahvoihin Suomi-seuroihin. Hiipumisen
keskeiset syyt ovat samat: muuttoliikkeen heikkeneminen sekä toisen ja
kolmannen polven siirtolaisten etsiytyminen kantaväestön aktiviteetteihin.
Viimeksi mainittu
liikehdintä täytyy pitää mielessä myös silloin, kun arvioidaan ruotsinsuomalaisten
vapaakristittyjen kokonaismäärää. Ruotsinkielisissä seurakunnissa heitä on
satoja.
– Heitä on
perinteisissä seurakunnissa, karismaattisissa seurakunnissa ja Hillsongissa,
ja he tuovat suomalaisuuttaan ylpeinä esille muissa yhteyksissä. Esimerkkinä
tästä käyvät omat lapseni: molemmat ovat syntyneet täällä ja puhuvat suomea,
mutta toimivat ruotsinkielisissä seurakunnissa, koska heidän puolisonsa eivät
osaa suomea.
– Myös Suomen
seurakunnissa on runsaasti henkilöitä, jotka ovat täällä tulleet uskoon.
Härmäläiset konservatiivit
Harmaa kevättalvinen sunnuntai alkaa
hämärtää. Tukholman Filadelfia-seurakunnan alakerrassa raikuu tuttu laulu:
”Pyhä, pyhä, pyhä! Kiitoslaulu suuri…”. Seurakunnan suomenkielinen ryhmä,
noin 450 jäsenen Finska Filadelfia, muutti helmikuun alussa vuokratiloista
äitiseurakunnan kirkkorakennukseen Rörstrandsgatanille. Syynä oli vanhojen
tilojen roima vuokrankorotus.
Nyt menossa on
jumalanpalvelus, jonka jälkeen on luvassa ”fiikka”, kahvittelu, ruokasalissa.
Muuton vuoksi myös
Finska Filadelfiassa on ollut huolta. Miten käy suomenkielisen toiminnan osana
noin 5 600-jäsenistä megaseurakuntaa?
Huolta ei ole
hälventänyt sekään, että suomalaistyön kakkospastoriksi palkattiin viime
vuonna suomenruotsalainen Stefan Sigfrids. Ensi kesänä Sigfridsistä tulee ryhmän johtava paimen Timo
Hakkaraisen tilalle.
– Muutos on ollut
haastava meille jokaiselle. On ihana, kun seurakunnassa voi puhua suomea.
Toisaalta totuus on sekin, että me emme pitkällä tähtäimellä voi säilyttää
perisuomalaista identiteettiä, vaan meidän on sopeuduttava tietyssä määrin,
jotta voimme saavuttaa muita, seurakuntalaiset Eija ja Lasse Korhonen pohtivat.
Suomalaisryhmän
vanhimmistoon kuuluva Mika Lallukka tarkastelee asiaa suomenkielisen toiminnan
laajemman tarpeen kautta. Tukholman alueella asuu noin 100 000 ihmistä, joilla
suomi on vähintään kakkoskieli. Silti kaupungissa järjestetään sunnuntaisin
tiettävästi vain kolme suomenkielistä jumalanpalvelusta, vaikka kaikki
kirkkokunnat laskettaisiin mukaan.
– Suomesta muuttaa
tänne koko ajan porukkaa työn perässä, ja täällä tarvitaan aina evankeliumin
julistamista suomeksi, Lallukka linjaa.
Puoliso Laila Lallukka toivoo muuton madaltavan kynnystä ottaa
ruotsinkielisiä ystäviä mukaan seurakuntaan.
– Esimerkiksi meidän
tyttäremme kaikki kaverit ovat ruotsinkielisiä. Puhtaasti suomenkielisellä
seurakunnalla ei ole tulevaisuutta, kun sinne ei voi tuoda kavereita. Pitää
löytää keskitie. Seurakuntamme identiteetti on vahvasti suomalainen, mutta voi
olla, että tämä muutto on meille erittäin hyväksi, ettemme jää vanhoihin
uriin.
Yksi vastarintaa
nostattanut tekijä on ollut Filadelfian rukoushuoneen sukupuolineutraali vessa.
Etenkin suomalaisryhmään kuuluville romaneille ajatus mukavuushuoneesta, jossa
miehet ja naiset kyykkivät viereisissä looseissa, on ollut vaikeasti sulateltava.
Näin siitä huolimatta, että Ruotsin ostoskeskuksissa tällaisia käymälöitä on
ollut jo vuosia.
Suomalaisten
protestoitua asiasta kirkkorakennuksen alakertaan järjestettiin pelkästään
naisille tarkoitetut WC-tilat.
Vessakeskustelu on esimerkki siitä, miten
Ruotsissa suomalaisuus näkyy opillisena ja käytännöllisenä
konservatiivisuutena. Olipa kyse jumalanpalveluskulttuurista,
naisjohtajuudesta, seurakuntajäsenyyden kriteereistä tai eri kirkkokuntiin
kuuluvien paikallisseurakuntien yhdistymisestä, suomalaisilla on taipumus pitää
kiinni totutuista linjauksista.
Seurakunnan maahanmuuttajatyössä
suomalaiset ovat jo pitkään olleet koko Filadelfia-yhteisön profiilipelaajia.
Oma siirtolaistausta helpottaa kohtaamista.
– Työelämässäkin ulkomaalaiset pärjäävät
keskenään paremmin. Monessa vuorovaikutustilanteessa tuntuu, että toiselle
maahanmuuttajalle on helpompi, kun ilmenee, etten olekaan ruotsalainen, Mika
Lallukka toteaa.
Hyvä yhteistyö vaatii ystävyyttä ja aikaa
Vaikka useimmilla suomalaisilla
helluntairyhmillä ei ole enää voimavaroja pitää kokouksia tai tehdä
ulospäinsuuntautuvaa evankelioimistyötä, toiset auttavat niitä – esimerkiksi
hengellisten radio-ohjelmien muodossa.
Göteborgin itäpuolella sijaitsevan
Boråsin suomenkielinen helluntaiseurakunta tuottaa ohjelmasisältöä
paikallisen lähiradioyhdistyksen kanavalle yhdessä viiden muun
suomalaistoimijan kanssa.
Kristillisiä ohjelmia tekevät myös
ruotsinsuomalainen Sley, paikallinen Israelin ystävät -yhdistys sekä Ruotsin
kirkon suomenkielinen työ. Maallisia toimijoita ovat Suomi-seura ja SisuSampo-yhdistys.
Boråsissa tuotettujen hengellisten
sisältöjen lisäksi kanavalla kuuluu Radio Deistä tuttu Raamattu
kannesta kanteen -ohjelma. Viikoittain suomenkielistä lähetystä on
yhteensä 31 tuntia.
– Kanavan kuuluvuusalue ulottuu noin 60
kilometrin päähän, lähes Göteborgiin asti. Lisäksi kanavaa voi kuunnella
netin kautta. Taannoisen kuuntelijatutkimuksen mukaan jokaisella suomenkielisellä
lähetyksellä on keskimäärin noin 1 100 kuulijaa, Boråsin suomenkielisen
helluntaiseurakunnan pastori Timo Pellinen kertoo.
– Raamattu kannesta kanteen -ohjelma
kuuluu myös Trollhättanissa ja Södertäljessä luterilaisten kustantamana.
Göteborgissa suomalainen helluntaiseurakunta tekee televisiotyötä. Heidän
lähetyksensä näkyvät kaapeliverkon kautta myös muualla maassa.
Pellinen kehuu hengellisten ja maallisten toimijoiden yhteyttä.
Radiotyön lisäksi Boråsissa tehdään laajapohjaista yhteistyötä esimerkiksi
vanhusten virkistystoiminnan ja yhteisten äitienpäivä- ja
itsenäisyyspäiväjuhlien järjestämisessä.
Kristillisten
suomalaisyhteisöjen välinen ekumenia on noin 70 000 asukkaan Boråsissa kenties
parasta koko maassa. Vahva yhdistäjä on suomalaistahojen yhdessä perustama
Israelin ystävät -yhdistys.
Boråsissa
luterilaisen kirkon suomalaistyö, Israelin ystävät ja suomalainen
helluntaiseurakunta järjestävät kaikki suurimmat tapahtumat yhdessä – Israel-viikonloput,
miestenpäivät, joulujuhlat. Kerran kuukaudessa on vastuuhenkilöiden kokous,
jossa suunnitellaan tulevia tapahtumia niin, etteivät ne mene päällekkäin.
Jos luterilaisten ryhmällä ei ole säestäjää, helluntaipuolelta kysytään apua.
– Kun laulaja Joel Hallikainen muutama vuosi sitten vieraili täällä,
hän sanoi aistineensa täällä erityisen yhdessä tekemisen ilmapiirin. Samaa
olivat sanoneet monet muutkin, Timo Pellinen kertoo.
Suomalaisryhmien
yhteistyön merkitys korostuu vielä enemmän paikkakunnilla, joilla väki on
todella vähentynyt. Kun oma ryhmä hiipunut, voidaan siirtyä käymään toisen
yhteisön tilaisuuksissa.
– Kun Boråsissa
toiminut suomalainen vapaaseurakunta sulautui vastaavaan ruotsalaiseen seurakuntaan,
osa suomenkielisistä vapaakirkollisista tuli meille.
Kielirakkauden
lisäksi yhteistyöhakuisuutta ruokkii ympäristö. Ruotsissa herätyshenkisten
seurakuntien kanssakäyminen on
yleisesti hyvin
vahvaa.
Kovaa maaperää auraamassa
Kanssakäymisestä iloitsee myös Boråsin
luterilaisen seurakunnan suomenkielistä työtä luotsaava pastori Sakari Kalliomaa.
Noin 70 prosenttia
ruotsinsuomalaisista kuuluu luterilaiseen kirkkoon, mikä on enemmän kuin
ruotsalaisista keskimäärin. Aktiivisia on kuitenkin vähän. Esimerkiksi Boråsin
noin 10 600:sta nimellisesti luterilaisesta suomalaisesta säännöllisesti
tilaisuuksissa käy alle 50.
Oman väen vähyys saa
arvostamaan yhteyttä. Työnsä ohella Kalliomaa toimii Suomen Evankelis-luterilaisen
Kansanlähetyksen työntekijänä Ruotsissa, ja vapaakristittyjä tulee vastaan
myös niissä tilaisuuksissa.
– Viime aikoina on
korostunut ilmiö, että tilaisuuksissamme käy eri seurakuntiin kuuluvia uskovia.
Kansanlähetyksen seuroissa 30 osallistujasta 20 voi olla helluntailaisia. Se
on iloinen asia. Sydämen uskovien joukko yhdistyy Jeesuksen kautta.
Pastoria surettaa
Ruotsin luterilaisen kirkon vieraantuminen Raamatusta. Samaa sukupuolta
olevien parien kirkolliset vihkimiset, Jumalasta käytettävät sukupuolineutraalit
ilmaisut sekä piispatason kommentit, joissa Jeesus rinnastetaan profeetta
Muhammediin, ovat vain jäävuoren näkyvä huippu siitä maallistumisprosessista,
joka kirkossa ja sen jäsenistössä on jatkunut jo pitkään.
– Se on surullista.
Kirkko on pääosin kadottanut sanoman, joka sillä pitäisi olla. Toimituskeskusteluissa
joutuu lähtemään liikkeelle ihan kristinuskon aakkosista. Sama koskee
useimpia suomalaistaustaisia. Maaperä on todella kova, ja Jeesuksesta
puhuminen ja Jumalan sanasta kiinni pitäminen aiheuttaa ristiriitoja. Onneksi
teräviä iskujoukkojakin on hereillä.
Yksi tapa päästä
kontaktiin toisen ja kolmannen polven ruotsinsuomalaisten kanssa löytyy kielestä.
Ruotsissa luterilaiset seurakunnat ovat yksi taho, joka on alkanut järjestää
suomen kielen ja kulttuurin kursseja.
Täydellinen yhdistelmä
Kaikki juttua varten haastatellut
kokevat ruotsalaisen yhteiskunnan menneen huonompaan suuntaan 2000-luvulla.
Maahanmuuton ongelmat ovat kärjistyneet. Poliiseihin kohdistuneet hyökkäykset
kertovat arvomaailman syvärakenteiden murroksesta. Suvaitsevaisuus ja suvaitsemattomuus
kietoutuvat omituiseksi kudelmaksi, jossa ei välillä tiedä, kumpi on kumpaa.
– Olimme poissa
yhteensä yhdeksän vuotta Ruotsista. Kerjäläiset ovat täällä ihan uusi asia.
Väkivalta on lisääntynyt, samoin turvattomuus, Petri Kosonen luonnehtii.
– Pinnan alla kytee
jonkinlainen pelko. Ilmassa on epävarmuutta, Eija Korhonen toteaa.
Silti harva
ruotsinsuomalainen haaveilee enää paluusta Suomeen. Ongelmista huolimatta
Ruotsi on suomalaistaustaiselle kristitylle monin tavoin hyvä paikka asua.
Eikä Suomen vetovoimakaan ole enää entisellään. Esi-isien kotimaa tuntuu
vieraalta.
Ja ehkä niin on hyvä. Jos joku tässä
ympäristössä voi selvitä, niin ruotsinsuomalainen herätyskristitty.
Ruotsalaisuudesta on tarttunut aimo ripaus ihmisläheisyyttä, avoimuutta ja
positiivisuutta. Samalla on säilynyt periaatteellisuus ja kyky tehdä ratkaisuja.
Täydellinen yhdistelmä.
Mikä
Ruotsinsuomalaiset
» Ruotsissa asuu yli 700 000 henkilöä, joiden isovanhemmista
vähintään yksi on syntynyt Suomessa. Äidinkielenään suomea puhuvia on noin 220
000.
» Vahvoja suomalaisalueita ovat muun muassa Tukholman
ja Göteborgin ympäristöt.
» Aiemmin suomalaisia pidettiin hyvinä
työntekijöinä, toisaalta väkivaltaisina tappelijoina ja juoppoina. Nykyään
suomalaisten maine Ruotsissa on yleisesti hyvä. Suomalaistaustaisia on näkyvillä
paikoilla etenkin kulttuurielämässä.
» Vuonna 2000 suomesta tehtiin virallinen vähemmistökieli yhdessä
meänkielen, saamen, romanin ja jiddishin kanssa. Tietyissä kunnissa kunnalliset
palvelut ovat tarjolla myös suomeksi.
Heikki Salmela
”Hyvä pomo on usein suomalaistaustainen”
Södertäljessä asuva Carita Jokimäki on yksi niistä toisen polven ruotsinsuomalaisista,
jotka ovat säilyttäneet vahvan suomalaisidentiteetin. Myös hänen suomen kielensä
on vahva, kiitos vanhempien tekemien valintojen.
– Kävin alakoulun suomenkielistä luokkaa. Kyllähän meitä aina
finneiksi nimiteltiin, mutta ajattelin, että minähän olen finne. Muuten en
kohdannut sen enempää kiusaamista, Jokimäki muistelee.
– Kaupunginosaamme tuli 1980-luvulla iso rysäys syyrialaisia.
Äitini sanoi silloin, että he pelastivat suomalaisten maineen. Näihin uusiin
tulijoihin verrattuna ruotsalaiset pitivät meitä samanlaisina itsensä kanssa.
Jokimäki ei ole koskaan hävennyt suomea. Hän kuitenkin tietää
monia, jotka eivät ole puhuneet suomea julkisilla paikolla tai eivät ole
opettaneet sitä lapsilleen.
– Suomen opettaminen omille lapsille on vaativaa, koska monen
toisen polven maahanmuuttajan oma suomi on lapsen tasolla.
Jokimäellä on Rovaniemeltä muuttanut aviomies ja muutoinkin
keskivertoa tiiviimmät kytkökset Suomeen. Myös kotiseurakunta on ollut aina
suomenkielinen.
– Lapsena kävin äidin mukana suomenkielisessä seurakunnassa, eikä
ruotsinkielinen toiminta tuntunut omalta myöhemminkään. Toisaalta jo nuorena
kaipasin seurakuntaan kansainvälistä identiteettiä ja sitä, että osa
toiminnasta olisi ollut ruotsiksi. Silloin olisin voinut saada kavereitani
paremmin mukaan tilaisuuksiin.
– Nyt pidän tärkeimpänä sitä, että seurakunnassa palvotaan
Jeesusta. Mieheni ei kuitenkaan lähtisi ruotsinkieliseen seurakuntaan; hän
etsisi vaikka kivenkolosta suomenkielisen ryhmän.
Jokimäen mukaan Ruotsissa asuminen on vaikuttanut suomalaisiin.
Kantaväestön ylenkatseen varjossa on pitänyt tehdä kovasti töitä ja olla
korostetun reilu, rehti ja avulias. Tästä on ollut hyötyä. Harjoitetut hyveet
ovat tarttuneet.
– Olen huomannut, että jos jollakin työpaikalla on hyvä pomo,
niin hänellä on hyvin todennäköisesti suomalaiset juuret.
1800-luvun lopulta lähtien kristityt ympäri maailmaa ovat työskennelleet kristittyjen yhteyden puolesta. On pidetty kirkolliskokouksia ja muodostettu...
Opetus1.4.2024 | Samuel Tedder En lakkaa ihmettelemästä sitä, että täältä pienestä maasta Pohjolassa – maailman näkökulmasta laidalta – Jumala on ihmeellisesti lähettänyt ihmisiä antamaan itsensä j...
Juutalaisten pääsiäisjuhlan heprealainen nimi pesah tarkoittaa ohi kulkemista. Nimi tulee siitä, että pääsiäisyönä Jumalan lähettämä tuomion enkeli kulki Egyptin...
Opetus24.3.2023 | Janne Saarela Pitkäperjantain murhe vaihtui kolmannen päivän aamuna hämmästykseen ja riemuun, kun Jeesuksen hauta löydettiin tyhjänä. On mahdollista listata kuusi vankkaa tosiasia...
Opetus13.3.2024 | Merja Hakala Sitten Jeesus nousi vuorelle. Hän käski luokseen ne, jotka hän oli valinnut, ja he lähtivät hänen mukaansa. Nämä kaksitoista Jeesus kutsui olemaan kanssaan lähettääks...
OpetusDaniel Hug | 6.3.2024 Kuulemme usein kertomuksia siitä, kuinka ihmiset löytävät Jeesuksen ja heidän elämänsä muuttuu. Jotkut tulevat uskoon dramaattisesti ja näkyvästi, kuten esimerkiksi Juokse, p...
Opetus29.2.2024 | Onni Haapala Kamelinkarvoihin pukeutunut ja villimehiläisten hunajaa ravinnokseen syönyt profeetta Johannes Kastaja kulki Jeesuksen edellä julistaen: Kääntykää, sillä taivasten va...
Istuin sängylläni. Olin alkanut harjoitella Jumalan äänen kuuntelemista niin, että kirjoitin päiväkirjaani kysymyksiä. Sitten tarkoitukseni oli kuunnella ja kirj...
Opetus4.2.2023 | Anniina Jakonen Raamattua voi hyvällä syyllä sanoa bestselleriksi ja klassikoksi, sillä se on maailman myydyin, levinnein, siteeratuin ja käännetyin kirja. Tilastojen mukaan koko R...
Opetus30.1.2024 | Gordon D. Fee, Douglas Stuart Nuoruudessamme tutustuimme Raamattuun niin, että siitä luettiin vain yksittäisiä jakeita tai osia ja näin etsittiin Jumalalta ”päivän sanaa”. Ajatelt...
Millä tavalla miellämme Jeesuksen? On hyvä pysähtyä miettimään, mitä hän kertoi itsestään. Edellisessä osassa pureuduimme siihen, mitä tarkoittaa, että...
Opetus20.12.2023 | Elina Rautio Huoneessa kaikuu kimeä itku. Kippuralle koukistuneet jalat ja kädet heiluvat ilmassa, pikkuruinen suu hamuaa ruokaa. Vauvan olemus rauhoittuu, kun äiti kietoo lapsen...
Raamatun yksi tärkeimmistä muutoskuvauksista on Israelin kansan muuttuminen erämaavaelluksen jälkimainingeissa muukalaisista omistajiksi. Muukalaisuusidentite...
Opetus30.11.2023 | Gordon D. Fee, Douglas StuartTehdäänpä seuraavat asiat selviksi: Raamattu ei ole pelkästään jokin jumalallinen ohjekirja. Se ei ole kultakaivos lupauksista, joihin tulee uskoa, eikä se ol...
Raamatun lehdillä profeetta Elia tupsahtaa näyttämölle ilman juuri minkäänlaista esittelyä. Tiedämme hänestä kuitenkin jotain hyvin tärkeää: Elia palvelee Israelin Jumalaa (engla...
Opetus7.11.2023 | Anniina Jakonen Onnelliset, aina kuolemaan asti niin myötä- kuin vastoinkäymisissä kestävät avioliitot tuntuvat käyvän yhä harvinaisemmiksi. Myös muut lähi-ihmissuhteemme kokevat...
Opetus1.11.2023 | Onni Haapala Te olette maailman valo. Ylhäällä vuorella oleva kaupunki ei voi olla kätkössä. Eikä lamppua sytytetä ja panna vakan alle vaan lampunjalkaan, ja niin se l...
Opetus26.10.2023 | Samuel Kuusela Ja minä näin uuden taivaan ja uuden maan; sillä ensimmäinen taivas ja ensimmäinen maa ovat kadonneet, eikä merta enää ole. Ja pyhän kaupungin, uuden Jerusalemin, m...
Opetus20.10.2023 | Ville Anttila Nämä ovat myös ne kaksi asiaa, joihin keskittymällä tullaan paremmin voivaksi yhteisöksi. Kaksisuuntainen rakkaus on siis sekä hedelmä että juuri. ...
Opetus13.10.2023 | Tanja Närhi Jumalalla on missio tässä maailmassa, ja teologiassa sitä kutsutaan termillä missio Dei. Tämä Jumalan missio lävistää koko Raamatun, ja sen päämäärä on Kristuksen ris...
Opetus2.10.2023 | Martti Ahvenainen Joskus sanotaan, ettei meidän tarvitse seurata aikoja vaan keskittyä pelkästään evankeliointiin. Aikojen seuraaminen ei kuitenkaan estä evankeliointia, päinvasto...
Opetus27.9.2023 | Tomi Kuosmanen Viime kuukausina yhteiskunnallinen keskustelu on laittanut meidät ajattelemaan, mitä on erilaisuuden hyväksyminen ja mitä rasismilla tarkoitetaan. Moni meistä laitt...
Opetus16.9.2023 | Juhani Karvinen Ihmisillä on yleensä jonkinlainen käsitys Jumalasta ja Jeesuksesta, mutta kun aletaan puhua Pyhästä Hengestä, he eivät yleensä ymmärrä, mistä on kysymys. Jotkut al...
Opetus6.9.2023 | Niilo Närhi On vaikuttavaa lukea Jumalan sytyttämien lähetysihmisten maailman valloittamiseen tähtääviä sitaatteja. Yksi aikansa ihmisiä haastaneista oli Oswald J. Smith, joka peru...
Opetus31.8.2023 | Tuula Palola Päästyään luvattuun maahan Israelin ”kansa palveli Herraa Joosuan koko elinajan ja niiden vanhinten koko elinajan, jotka elivät vielä Joosuan jälkeen” (Tuom. 2:7)...
OpetusMarko Jauhiainen | 22.8.2023 Seurakuntayhteyden kannalta haitallisten ongelmien saralla oman osa-alueensa muodostavat tapaukset, joissa ihailtu, näennäisesti Jumalan vahvassa johdossa ja siunaukse...
OpetusSamuel Kuusela Jumalan valtakunta on hyvin erilainen kuin maalliset valtakunnat. Vai ettekö tiedä, etteivät väärät saa periä Jumalan valtakuntaa? Älkää eksykö. Eivät huorintekijät, ei epä...
OpetusOnni Haapala | 15.8.2023 Miltä tuntuukaan saada uudet silmälasit! Näemme jälleen kirkkaasti, sillä näön puutteet on huomattu tarkastuksessa ja parannuskeinoksi on tehty oikeanlaiset silmälasit. Väl...
OpetusOnni Haapala | 21.7.2023 Kukin Paavalin kuvaama varustuksen osa saa hengellisen merkityksen; totuuden vyö, pelastuksen kypärä, hengen miekka, vanhurskauden haarniska, uskon kilpi ja alttiuden kengä...
Opetus18.7.2023 | Jon Dunn Kun Jeesus Johanneksen evankeliumissa (luku 10) sanoi olevansa hyvä paimen, hän puhui aikansa uskonnollisille johtajille aiheesta, joka oli heille hyvin tuttu. Jeesuksen...
Vesikaste kuuluu Kristuksen opin alkeisiin. Uudestisyntynyt kristitty tunnustautuu ja sitoutuu siinä uuteen elämään Jumalan tahdon mukaisesti. Kasteen jälkeen häne...
Raamattukouluaikoina teimme säännöllisesti piloja toisillemme. Kerran löysin myslini seasta koiranruokaa. Pitkän salapoliisityön jälkeen sain syyllisen selville ja kesku...
OpetusTanja Närhi Ihminen on kaikkina aikoina etsinyt elämäänsä johdatusta ja suuntaa valintoihinsa. Muinaisessa Mesopotamiassa tulevaisuutta ennustettiin uhrieläinten maksasta. Enteitä, tähtikartt...
(18.4.2023) Daavid, Iisain poika ja kuningas Salomon isä, syntyi ja kasvoi Betlehemissä, kunnes koitti aika astua Jumalan valmistamaan suunnitelmaan...
OpetusTanja Närhi (11.4.2023) Jeesus antoi oppilailleen tehtävän viedä hyvä uutinen kaikille kansoille, mutta hän kielsi heitä lähtemästä liikkeelle, ennen kuin he olivat saaneet taivaasta voiman v...
OpetusTanja Närhi Jeesus antoi oppilailleen tehtävän viedä hyvä uutinen kaikille kansoille, mutta hän kielsi heitä lähtemästä liikkeelle, ennen kuin he olivat saaneet taivaasta voiman varustukseksi...
Liikkeen vainoojasta sen aktiiviksi kääntynyt tarsolainen fariseus Saulus toteaa 50-luvun puolessavälissä Jeesuksen kuolemasta ja ylösnousemuksesta: ”Ol...
OpetusSara Saarela Paavali kehottaa Galatalaiskirjeessä: ”Jos me Hengessä elämme, vaeltakaamme myös Hengessä” (5:25).1 Paavalille Pyhä Henki ei ole sivuseikka tai jonkinlainen lisä, vaan se on se t...
OpetusNiilo Närhi (16.3.2023) Joosefin ja hänen perheensä vaiheisiin Ensimmäisen Mooseksen kirjan loppuosassa on käytetty peräti neljätoista lukua.1 Se viestittää, että kertomus sisältää jotain aja...
(7.3.2023) Nuori tai muuten ylivirittynyt usko voi nähdä paholaisia sielläkin, missä niitä ei välttämättä ole. Toisaalta monille Sielunvihollisen rooli on kutistunut j...
OpetusLassi Mäkinen (1.3.2023) Jumala loi kaiken shalom-tilaan. Vallitsi täydellinen rauha, turva, hyvinvointi, terveys ja eheys. Syntiinlankeemuksessa tämä rikkoutui, ja yhä edelleen synti rikkoo...
OpetusSara Saarela (22.02.2023) Maailmassamme on tarjolla monenlaisia kertomuksia siitä, keitä me olemme, mikä on elämän tarkoitus, miten maailma on tullut olemaan ja niin edelleen. Jeesuksen seura...
OpetusVille Kalaniemi Kristikunnalla on paastoon liittyvä rikas hengellinen perintö. Paasto oli osa Mestarimme elämää. Se kuului tärkeänä osana ensimmäisten kristittyjen ja alkuseurakunnan elämänta...
OpetusEsko Matikainen (2.2.2023) Apostoli Paavali kirjoittaa Jumalan salaisuudesta: ”Mitä silmä ei ole nähnyt eikä korva kuullut, mikä ei ole ihmisen sydämeen noussut, minkä Jumala on valmistanut niille,...
OpetusSara Saarela Seurakunnissa kolmiyhteistä Jumalaa lähestytään usein Uuden testamentin, etenkin Jeesuksen, kautta. Tämä on hyvä tapa, koska Raamattu itse sanoo, että Poika Jumala näyttää Isä Ju...
OpetusElina Rautio Kuka hän on, joka ajanlaskun sai alkamaan? Syrjittyjen viereen hän jäi istumaan. Kuka hän on, joka kertoi valtakunnasta, jossa jokainen on arvokas? Nämä Iltan Kuka hän o...
OpetusRisto Huttunen (30.12.2022) Tilaisuudessa, jossa tulin uskoon, koin suurta iloa, kun ymmärsin saaneeni suuren syntitaakkani anteeksi. Tuo ilo herätti minussa välittömästi halun antaa om...
OpetusAnniina Jakonen Mitä tekoa me olemme? Miksi Jumala oli valmis näkemään ihmiskunnan puolesta niin suuren vaivan ja uhrauksen, että hän lähetti ainoan Poikansa kärsimään ja kuolemaan puolestamm...
OpetusLassi Mäkinen The Passion of the Christ -elokuvan loppukohtauksessa Jeesuksen kuolinhetkellä taivaasta putoaa yksi pisara, kuin kyynel. Osuessaan maahan se saa maan järisemään ja te...
Joskus uskoontulon yhteydessä voi olla helppoa ottaa vastaan Jeesus ja hänen anteeksiantonsa, mutta seurakunnan rooli jää ymmärtämättä. Siitäkin huolimatta, että Raama...
OpetusTomi Kuosmanen Jos pappani Wiljam Kuosmanen olisi vuosikymmeniä sitten puhujamatkoillaan kehunut olevansa ylpeä vaimostaan, lapsistaan tai seurakunnastaan, palautevyöry olisi saattanut olla m...
Jeesus käskee lähetyskäskyssä menemään kaikkialle maailmaan ja tekemään opetuslapsia. Juutalaisille opetuslapseus oli ilmiönä tuttu, olihan heidän keskuudessaan esimerkik...
Kristityn elämässä on paljon kiusauksia ja koettelemuksia. Kiusauksia tulee joka päivä, ja ne voivat olla suuria tai pieniä, ulkoisia tai sisäisiä. Kiusaukset ovat melko y...
Alkuvuodesta esikoispoikamme Huugo kuoli vajaan neljän vuoden iässä. Talven ajan toistuneet infektiot olivat tuhonneet valtaosan keuhkoista, jotka olivat harvi...
OpetusRon Mehl Oletko koskaan kuullut kymmentä käskyä kuvattavan rakkauskirjeeksi, lempeän sydämelliseksi sanomaksi suoraan Jumalalta? Ehkä et. Kuitenkin olen tullut vakuuttuneeksi siitä, että käsk...
OpetusJuhani Karvinen Paavali kirjoittaa Herrasta Jeesuksesta: ”Joka ei, vaikka hänellä olikin Jumalan muoto, katsonut saaliiksensa olla Jumalan kaltainen, vaan tyhjensi itsensä ja otti orjan muodo...
OpetusJanne Saarela Jesajan kirjan luvusta 40 eteenpäin kansalla on tuplaongelma. Ensimmäinen ongelma on maallinen: kansan pitäisi palata takaisin omaan maahansa. Jumalan vastaus tähän haaste...
Jesajan kirjan tärkeyttä Raamatussa on vaikea liioitella. Teologialtaan teos on Vanhan testamentin Mount Everest, eikä liene sattumaa, että Uudessa testamentissa ainoast...
OpetusAnniina Jakonen Yhdysvalloissa tehtiin eläinkoe, jossa tutkittiin hiirten motivaatiota ja kestävyyttä eri olosuhteissa. Aluksi hiiret jaettiin kahteen ryhmään. Ensimmäisen ryhmän hiiret laite...
OpetusLeevi Launonen Seurakunnan täti ihmettelee uskovia nuoria, jotka ovat laittaneet kasvoihinsa lävistyksiä ja käsivarsiinsa näyttäviä tatuointeja. Yläkoululainen kertoo kotona, että Setan edust...
OpetusMarko Halttunen Habakukin tunnuslause näkyy myös apostoli Paavalin julistuksessa Roomalaiskirjeen ensimmäisessä luvussa: ”Sillä minä en häpeä evankeliumia; sillä se on Jumalan voima, itse...
OpetusRick Warren Pauli Parkkinen avasi Länsirannan seurakunnan kirkkoneuvoston kuukausikokouksen täsmälleen klo 19. ”Meillä on tänään pitkä asialista, joten on parasta, että aloitamme heti”, Pauli...
OpetusMatti Niemelä Herätyskristillisenä liikkeenä helluntailaisuutta kutsutaan toisinaan kokemus- tai ratkaisukristillisyydeksi. Helluntailiikkeessä korostetaan omakohtaista us...
OpetusAnniina Jakonen Vuorisaarnassaan Jeesus kehottaa omiaan kokoamaan aarteita taivaaseen.1 Raamattu muistuttaa myös sen arvioinnista, mikä on Jumalan tahto, mikä on hyvää, hänen mielensä mukaist...
OpetusDavid Petts Pyhän Hengen saamisen merkitys näkyy korostetusti siinä, että Paavali kysyy välittömästi Efesokseen saavuttuaan sieltä löytämiltään opetuslapsilta: Saitteko Pyhän Hengen, kun tuli...
OpetusNiilo Närhi Danielin kirja jakautuu kahteen osaan. Ensimmäiset kuusi lukua sisältävät enimmäkseen Danielin ja hänen kolmen toverinsa kokemuksia. Luvut 6–12 sisältävät apokalyptisia näkyjä ja...
OpetusKlaus Korhonen Vanhan liiton aikana siunaamiseen liittyi usein profeetallinen ulottuvuus. Siunaaja lausui sanoja, jotka olivat merkityksellisiä siunattavan henkilön tai kokonaisen...
OpetusAri-Pekka Niemelä Kuten olemme huomanneet, raha on välttämätön osa luomisjärjestykseen kuuluvan tehtävämme toteuttamista. Rahan avulla voimme luoda k...
OpetusNiilo Närhi Danielin kirjan kertomukset pakkosiirtolaisiksi joutuneiden nuorten juutalaispoikien rohkeudesta ovat puhutelleet ja innoittaneet Herraan turvaavia säilyttämään uskollisuutensa Ju...
OpetusJuhani Karvinen Ihmiskunnan kulttuuripiirit ovat täynnä erilaisia jumalia. Esimerkiksi hindulaisuudessa jumalia tiedetään olevan miljoonittain. Maailmassa on kuitenkin olemassa kolme yk...
OpetusValtter Luoto Kun Jeesusta tultiin vangitsemaan Kidronin puron toisella puolella olevasta puutarhasta, missä hän juuri tuolloin oleskeli opetuslastensa kanssa, ei Jeesus paennut,...
OpetusJouko Ruohomäki Rukous on uhraamisen ohella vanhin jumalanpalveluksen muoto. Rukous on edelleen olennainen osa sekä yksilöllistä että yhteisöllistä jumalan...
OpetusElina Rautio Kirjailija ja kirjallisuuden tutkija C.S. Lewis kertoo teoksessaan Ilon yllättämä (Kirjapaja 2013) uskoontulostaan. Hän kuvaa prosessia Jumalan väsytystaisteluksi, jossa ”Suuri K...
OpetusPetri Mäkilä Ennen vanhaan käytettiin paljon niin sanottuja mannalappuja, joissa oli jokin raamatunlause. Lappuja poimittiin niitä täynnä olleesta astiasta. Väheksymättä yhtään lukijan mahdol...
OpetusAnniina Jakonen Muutaman viime vuoden aikana meille on tullut valitettavan tutuksi koko maailmaa koskettava uhka, jota tuskin kukaan olisi toivonut. Ympärillämme tuntuu olevan jatkuvaa levott...
OpetusMarko Halttunen Hesekielin aikainen suurvalta Babylon kuningas Nebukadnessarin johdolla oli aloittanut aggressiivisen laajentumispolitiikkansa kohti länttä. Se oli tehnyt ensimmäisen hyökkäyk...
OpetusElina Rautio ”Uuvuttaa. Mikään ei innosta. Tunnen itseni tarpeettomaksi marionetiksi, jonka tekemisillä ei ole mitään vaikutusta muihin ihmisiin. Silti täytyy vain painaa eteenpäin, koska eva...
OpetusJanne Saarela Pietaria ei tunnettu alun perin Pietarina, vaan hän sai syntymänimekseen tuon ajan suosituimman juutalaisen miehen nimen, Simon. Myöhemmin Jeesus antoi hänelle aramean...
OpetusRisto Kauppinen Pelastus on uskosta1; pelastus on parannuksen kautta2; pelastus on tunnustuksen kautta3; pelastus on uudestisyntymisen ja Pyhän Hengen uudistuksen kautta4; pelastus...
Ne raamatulliset esimerkit paastosta, jotka ovat tutuimpia, tuntuvat nostavan paaston riman korkeuksiin, joihin on mahdotonta yltää. Jeesus oli syömättä neljäkymme...
OpetusNapoleon osoitti kerran Kiinan karttaa ja totesi: ”Siinä on nukkuva jättiläinen. Jos se joskus herää, sitä ei pysäytä mikään.” Näin on myös seurakunnan kohdalla.
OpetusJoulun ja kaamoksen keskellä valot ilahduttavat ihmisten mieliä. Tunnelmaa ovat luomassa kuusen kynttilät, ikkunoissa ja talojen seinillä roikkuvat värivalot ja tietysti perinteiset kyn...
OpetusHalu tietää tulevaisuus on yleisinhimillinen. Esimerkiksi assyrialaiseen, noin vuodelta 2800 ekr. peräisin olevaan savitauluun on kaiverrettu sanat: ”Meidän maamme rappeutuu nä...
Opetus”Jalat pidän mullassa maailman, katseellani taivasta tavoitan –– ”, laulaa Pekka Simojoki laulussaan Kahden maan kansalainen. Laulun sanat kuvaavat hyvin kristity...
OpetusJumalanpalvelus on seurakuntaelämän keskus. Se ei ole vain yksi toimintamuoto toisten joukossa vaan pikemminkin sydän, josta virtaa uutta voimaa koko seurakunnan elämään. ...
OpetusIhminen tekee joka päivä tuhansia valintoja. Eri lähteiden mukaan päivittäisten päätösten määrä vaihtelee muutamasta tuhannesta aina 35 000:een saakka. Pelkästään ruokaa k...
OpetusUskova elää tässä ajassa katsellen kolmeen suuntaan – taaksepäin
menneeseen, eteenpäin tulevaisuuteen ja näkymättömään maailmaan, jonka
kautta Jumala hallitsee.
OpetusMies tuli uskoon herätyskokouksessa, jossa puhuja kehotti valvomaan lakkaamatta. Kolmen päivän päästä mies käveli saarnaajan juttusille ja sanoi, ettei hänestä olisi...
OpetusNykyisin ei taida olla kovinkaan muodikasta puhua uskoville vastoinkäymisten kestämisestä ja yleensä kestämisestä loppuun asti. Raamatussa...
OpetusJumalan Henki, Pyhä Henki, on ollut mukana kaikessa Jumalan toiminnassa. Luomistapahtumassa ”Jumalan henki liikkui vetten päällä”.1 Sen jälkeen lähti liikkeelle Jumalan luova sana. I...