Poliittinen valta kuuluu myös kristityille

Jonathan Chaplin johtaa Cambridgen yliopiston yhteydessä toimivaa kristillisen etiikan instituuttia. Hän puhui toissa viikonloppuna kristillisdemokraattien järjestämässä Usko ja EU -tapahtumassa Helsingissä.
Jonathan Chaplin johtaa Cambridgen yliopiston yhteydessä toimivaa kristillisen etiikan instituuttia. Hän puhui toissa viikonloppuna kristillisdemokraattien järjestämässä Usko ja EU -tapahtumassa Helsingissä.
Hotelli Presidentin aulaan istahtava Jonathan Chaplin on huolissaan. Se tulee esille, kun kysyn, onko hän iloinen siitä, että Donald Trump voitti Hillary Clintonin. Chaplinin kaltaisista kristityistä akateemikoista monet ovat pitäneet Trumpia ehdokkaista pienempänä pahana.

Chaplin on hetken hiljaa. Ihan kuin kysymys olisi vaikea.

– Ehdottomasti en. Olen kauhistunut, hän vastaa.

– Ei sillä, että olisin ollut kova Hillaryn kannattaja. Mutta Trump on paljon pahempi katastrofi. Jos hän toteuttaa edes puolet lupauksistaan, USA jakaantuu ja maailmasta tulee epätasapainoinen.

Jonathan Chaplin on tunnettu nimi poliittisen teologian alalla, jossa pohditaan Raamatun ja kristillisen maailmankuvan periaatteiden soveltamista yhteiskunnan päätöksentekoon.

Brittiläinen Chaplin pitää häpeällisenä Yhdysvaltain presidentinvaalien lopputulosta, joka perustui pitkälti valkoisten evankelisten kristittyjen äänille. Hän pelkää, että aborttilain ja uskonnonvapauden vuoksi Trumpia äänestäneet joutuvat pettymään. Hän pelkää myös, että tulos on kolaus kirkolle ja evankeliumille.

Republikaanipuolue on 1970-luvulta lähtien ollut Yhdysvaltain kristillisen oikeiston taistelurintama, jossa se on käynyt kulttuurisotaa liberaaleja arvoja vastaan. Kristillisen oikeiston vaikutusvalta on kuitenkin laskenut jo pitkään, ja monet katsovat sen epäonnistuneen tehtävässään.

Chaplin arvioi, että oikeisto on nyt työnnetty äärirajoilleen.

– Evankelisten osallisuus Trumpin voittoon voi vihdoin tuhota kristillisen oikeiston. Tämä luo tilaa tuoreille [kristillisille poliittisille] visioille, jotka ovat vapaita menneisyyden taakasta.

Chaplin kertoo USA:ssa toimivista pienistä nuorten evankelisten ja katolilaisten ryhmittymistä, jotka eivät ole kasvaneet vanhojen rintamalinjojen välissä. Vaikka ryhmien jäsenetkin haluavat suojella elämää sekä kohdussa että sairasvuoteella, he puolustavat edellistä sukupolvea enemmän köyhien ja vähäosaisten amerikkalaisten mahdollisuuksia elämään. Rasismi ja ympäristö ovat myös heidän huolenaiheitaan.

Vaikka uusi kristittyjen sukupolvi edustaa entistä vasemmistolaisempaa talous- ja sosiaalipolitiikkaa, se ei ole teologisesti liberaali.

– Nämä nuoret kaivavat Raamattua syvältä ja esittävät sen pohjalta tuoretta yhteiskunnallista kritiikkiä. Näin evankeliumi voi saada uutta uskottavuutta
.

Muslimien uskonnonvapaus on myös kristittyjen asia

Chaplin on kirjoittanut paljon moniarvoisuudesta. Millaista politiikkaa kristittyjen tulisi sitten ajaa moniarvoisessa maailmassa?

– Ensinnäkin tulee hyväksyä se tosiasia, että yhteiskunnassa on erilaisia maailmankatsomuksia ja moraalisia arvoja, hän sanoo.

– Tämä ei kuitenkaan tarkoita, ettei mikään uskonto tai maailmankatsomus saisi tuoda omaa visiotaan yhteiskunnalliseen päätöksentekoon.

Se, missä määrin kristityt voivat ajaa omia arvojaan osaksi päätöksentekoa, on Chaplinin mukaan tapauskohtaista. Otetaan siis esimerkki: pitäisikö kristittyjen vastustaa vai puolustaa suurmoskeijan rakentamista Helsinkiin? Kerron, että moskeijan arabirahoitus huolettaa monia, myös Suomen shiiamuslimeja.

Chaplin listaa periaatteita, joiden valossa asiaa tulee arvioida. Hänen mukaansa kaikkien uskonnonvapautta tulee puolustaa tasapuolisesti. Julkisen rakentamisen periaatteita tulee noudattaa myös kirkkojen ja moskeijoiden kohdalla. Lisäksi yleiseen turvallisuuteen liittyvät huolenaiheet tulee tutkia tarkasti.

Kristittyjen tulisi siis seurata periaatteita, jotka eivät ole varsinaisesti erityisen kristillisiä.

– Asiaa ei ratkaista sen perusteella, onko kristinusko tai islam totta.

Chaplin varoittaa myös kristittyjä ajattelemasta, että Suomessa olisi liikaa muslimeja. Nationalismi ja äärioikeistolaisuus ovat viime vuosina nostaneet päätään Euroopassa ja USA:ssa. Pakolaisvirta on ruokkinut sitä entisestään. Nationalistit pitävät itseään mielellään lännen kristillisen perinnön vaalijoina.

Chaplinin mukaan kristittyjen tulisi olla ”kriittisiä patriootteja”. Tähän kuuluu rakkaus isänmaahan ja työskentely yhteisen hyvän eteen yhteiskunnan eri tasoilla.

– Se sulkee pois etnisen nationalismin, joka yrittää määritellä kansakunnan rodun perusteella tai kulttuuristen tapojen kriteereillä.

Chaplinin kotimaa Englanti on hyvin monikulttuurinen yhteiskunta. Vuonna 2011 Englannin ja Walesin asukkaista 13 prosenttia eli 7,5 miljoonaa oli syntynyt ulkomailla. Silti mies harmittelee Britannian liian tiukkaa pakolaispolitiikkaa.

– Ruotsi ja Saksa saattavat meidät häpeään.

Facebook nakertaa kunnioituksen kulttuuria

Surullisena Chaplin pitää keskinäisen kunnioituksen katoamista yhteiskunnallisesta keskustelusta. Yksi syy tähän on sosiaalinen media. Esimerkiksi Facebookin toimintalogiikka on sellainen, että se tuo käyttäjän nähtäville uutisia, jotka vahvistavat hänen uskomuksiaan ja demonisoivat eri tavalla ajattelevia.

Chaplin peräänkuuluttaa vastapuolen kunnioitusta erityisesti kristityiltä poliitikoilta. Henkilökohtaisten suhteiden vaalimisen lisäksi kunnioitukseen kuuluu huolellinen poliittinen argumentointi.

– Selkeys, järkevyys ja perustelut väitteille. Ei riitä, että siteerataan Raamattua, ikään kuin se kävisi argumentista.

Kriittinen poliittinen ajattelu edellyttää myös korkeaa koulutusta. Kristityiltä politiikoilta tämä joskus unohtuu.

– Usein heillä on taipumus ajatella, että heillä on syvempi totuus poliittisista kysymyksistä. Raamatun totuus kuitenkin täytyy prosessoida osaksi päätöksentekoa hyvin harkitulla tavalla.

Vaikka kristityt yleisesti pitävät esimerkiksi homoseksuaalisuuden harjoittamista syntinä, tästä ei Chaplinin mukaan välttämättä seuraa se, että sukupuolineutraalia avioliittolakia tulee vastustaa kaikin mahdollisin keinoin.

Kerron, että Suomen hallitus pohtii parhaillaan kristittyjen alullepanemaa aloitetta, jonka tarkoitus on kumota uusi avioliittolaki.

Chaplin kurtistaa kulmiaan. Hän suhtautuu tällaisiin vastaaloitteisiin varauksellisesti.

– Evankeliumin eteenpäin menemisen vuoksi olisi kysyttävä, onko tämä viisasta.


Lari Launonen


34/2016Sateet

Helluntaiseurakuntien jäsenkehityksessä pientä virkistymistä
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan
Seurakuntien perustajille uusia verkostoja