”Pinaattilätyt ja jauhelihakastike samassa kasassa!”

Arttu Koskenranta tekee uudenlaista ylistysmusiikkia. Kappaleet kuulostavat samanaikaisesti urbaaneilta ja arktisilta. Kuva: Anssi Tiittanen
Arttu Koskenranta tekee uudenlaista ylistysmusiikkia. Kappaleet kuulostavat samanaikaisesti urbaaneilta ja arktisilta. Kuva: Anssi Tiittanen

En koskaan unohda hetkeä, kun esikoisemme saapui maailmaan ja päästi ensimmäiset huutonsa ilmoille. Elämämme ehkä pisimmältä tuntuva vuorokausi päättyi onnellisesti uuden pienen ihmeen syntymään.

 

Kun kaipaan piristystä, laitan maiharit jalkaan ja suuntaan luontoon kävelemään. Parasta on, kun pääsee seikkailemaan uusiin paikkoihin, joissa ei ole vielä tullut käytyä.

 

Lapsuuden haaveammattini oli arkkitehti. Jälkikäteen sitä on tullut fiilisteltyä lapsuuden rajatonta haaveilukykyä, koska totta puhuen piirtäminen ja graafinen luomiskykyni on hyvin heikkoa. Ehkä pitäisi unelmoida edelleen enemmän kuin lapsi!

 

Kun katson peiliin, näen miehen, joka tykkää hifistellä kahveja ja hurjalle päälle sattuessaan repäisee tilaamalla Kotipizzasta kana-kotzonea chipotle-majoneesilla. Tulipas muuten nälkä sitä ajatellessa...

 

Eteläpohjanmaalaiseksi tunnistan itseni erityisesti siksi, että minulle maistuu samassa kasassa pinaattilätyt ja jauhelihakastike! Vai olikos tuo seinäjokelaisen tunnusmerkki... No joka tapauksessa: kyseinen combo on herkkua!

 

Puolivuotiaan tyttären isältä kysytään useimmin, että ”kuinkas teillä on mennyt”? Tähän totean silmäpussit sopivasti näkyvillä, että ”komiasti menöö, mutta menköön”!

 

Lauluntekijänä olen hitaan tuottelias. Tykkään kypsytellä biisejä ja niiden taustalla olevia ajatuksia huolella. Joskus pitäisi varmaan enemmän heittäytyä ja kirjoittaa spontaanisti, mutta toisaalta nautin lauluista, joissa on helpon omaksuttavuuden lisäksi syvyyttä.

 

Jos pitäisi aloittaa jokin uusi ura, se voisi olla yrittäjä äänentoistofirman parissa. Tästä tulee haaveiltua aika usein!

 

Vaimossani Laurassa arvostan hänen kaunista sydäntään, joka ottaa lähellä olevat ihmiset huomioon ja joka rakastaa ehdoitta. Mitä enemmän vuosia jää taakse, sitä kiitollisempi saan Laurasta olla.

 

Jos saisin ohjata elokuvan, se varmaankin kertoisi Suomen kauniista luonnosta. Sitten varmaankin säveltäisin elokuvaan vielä omat musiikit tuomaan tunnelmaa taustalle.

 

Rakastan keskustella kaikesta ääneen ja musiikkiteknologiaan liittyvästä. Siinä missä itse musiikki ja sen luominen on minulle intohimo, myös sen kuuluville saattaminen mahdollisimman laadukkaasti kiinnostaa minua.

 

Rukoilen, että voisin käyttää aikani oikein ja heijastella Jumalan sydäntä kohtaamilleni ihmisille omalla paikallani.

 

Jeesus merkitsee minulle jokapäiväistä läheisyyttä Isän kanssa. Kuinka hyvä onkaan vain olla juuri tässä, kun ei tarvitse yrittää olla mitään ihmeellistä Jumalan edessä!

 

 

Anssi Tiittanen




51

Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan