Pekka Simojoki: ”Luonnollisuus ja toisten kohtaaminen puhuttelevat”

Kangasalla asuva laulaja-lauluntekijä Pekka Simojoki, 58, on Suomen tunnetuimpia kristittyjä artisteja. Hän on julkaissut eri  kokoonpanojen kanssa noin 70 äänitettä ja tehnyt yli 700 laulua joko yksin tai yhdessä muiden taiteilijoiden kanssa. Hän asui lapsuudessaan Namibiassa, missä hänen vanhempansa toimivat lähetystyössä. Perheeseen kuuluvat Arja-vaimo ja neljä lasta, joista nuorin poika asuu vielä kotona.


Kun kaipaan piristystä
, lähden pihatöihin. Talvella kolaan lunta ja kesällä ryynään puskissa. Tai sitten lähden pojan kanssa Tapparan peliin tai uimaan – tai vaimon kanssa teatteriin.

Viimeksi säikähdin, kun piti hurjassa kelissä ohittaa rekkaa. Onneksi kaikki meni hyvin.

En ikinä unohda, kun 6-vuotiaana laskin jalkani Afrikan hiekalle, enkä sitä, kun näin ensimmäistä kertaa vaimoni silmät. Mieleeni on jäänyt myös se, kun nuorena soitimme Afrikkalaista messua ja näin ensimmäistä kertaa kirkon täynnä ihmisiä.

Pelkään, että tämä maa hylkää arvot, joiden varaan se on rakennettu. Pelkään myös sitä, että seurakuntina käperrymme vanhaan emmekä uskalla muuttua. Evankeliumi on sama, mutta se pitää osata puhua kunkin ajan kielellä. Henkilökohtaisesti pelkään sitä, että tuhlaan aikaani vääriin asioihin.

Konsertin jälkeisenä aamuna nukun pitkään, jos mahdollista. Sitten nousen rauhassa, ja jos olen kotona, juon vaimon kanssa aamukahvit ja luen lehden.

Lapset ja seurakunta pitäisi saada luontevasti liitettyä yhteen, mutta perinteittemme vuoksi olemme tehneet lasten osallistumisen vaikeaksi. Tämä on kaikkien kirkkojen suurimpia kysymyksiä. Jeesuksen oppilaat estävät edelleen lapsia tulemasta hänen
luokseen.

Paras tapa saada teini kirkkoon on se, että kirkossa on mukavaa, hyvää musiikkia ja muita samanikäisiä. Luonnollisuus ja toisten kohtaaminen puhuttelevat. Olen tavannut sekä luterilaisista että helluntaiseurakunnista lähteneitä nuoria, jotka ovat lähteneet siksi, että ovat kokeneet seurakunnan toimintatavat epäaidoiksi.

Kun olemme koko perhe koossa, se on suuri juhlahetki. Juttelemme, nauramme ja laulamme.

Keittiössä on kodin sydän; siellä jaetaan päivän asiat ja huolet. Siellä vietän aikaa myös kokkaillen – etenkin silloin, kun on vieraita tulossa. Harrastan kasviskeittoja, olen tehnyt esimerkiksi fenkoli-, bataatti- ja porkkanakeittoja.

Kun katson peiliin, huomaan vuosien jäljet.

Elämä on opettanut, että asiat eivät useinkaan ole yksinkertaisia. Harmaata on paljon ja mustaa tai valkoista vähemmän, kuin nuorena luulin. Onneksi Jumala on kaiken keskellä mukana.

Jeesus
on Vapahtaja, ystävä ja laulujen aihe.

Mielipide
9/2016

MielipideSuoritan tällä hetkellä vankeusrangaistusta Hämeenlinnan vankilassa erinäisistä rikoksista. Olen tullut uskoon lähes 15 vuotta sitten, mutta oma tilanteeni ajautui siihen, että päädyin vankilaan.
...
MielipideOlen samaa mieltä kuin Ulla Rautiainen (RV 6) siitä, että helluntailiikkeessä Raamattua tulkitaan miesten eduksi. Asia on ollut näin ainakin vuodesta 1991 lähtien, jolloin tulin itse liikkeeseen mukaa...
MielipideRasismin tuomitsemisen ei tarvitse automaattisesti merkitä monikulttuurisuuden suosimista, vaikka monet ehkä ajattelevatkin niin. Todennäköisesti kaikki maailman
valtiot ovat enemmän tai vähemmän m...
MielipideSydämeni itkee pakolaisten keskellä. Iran karkotti kristittyjä veljiä ja sisaria riistäen heiltä kaiken – ei ainoastaan omaisuutta, vaan rajalla jopa tekohampaat ja silmälasitkin. Heillä ei ole muuta...
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan