”Opisto on elänyt Jumalan valmistamissa teoissa”

Keuruun Mäkikylässä 1944 syntynyt Yrjö Riekko sairastui 11-vuotiaana pikkupoikana sodan jälkeen riehuneeseen polioon. Hän joutui loppuelämäkseen – kaikkiaan 25 vuodeksi – hengityskoneeseen ja vietti kymmenen vuotta heti sairastumisensa jälkeen sairaalahoidossa Helsingissä.

Halvaantunut nuori mies ei kyennyt työhön. Kotihoitoon päästyään hänellä oli useita ympärivuorokautisia avustajia, joista yksi oli keuruulainen Anneli Laitinen. Helluntailaisuutta vastaan ”rokotettu” Riekko sai hengellisiä vaikutteita muun muassa Laitisen kautta, joka antoi hänelle luettavaksi kristillisiä kirjoja.

– Yrjö luki kirjoja erillisestä telineestä ja käänsi sivuja suunsa avulla, Laitinen muistelee halvaantunutta hoidettavaansa.

Keskustelut ja kirjat johtivat miehen vähitellen herätykseen. Eräänä yönä Jumalan armo ja todellisuus kirkastuivat Yrjö Riekolle – hän tuli uskoon. Pian hänestä tuli myös palava rukouksen ihminen ja innokas Raamatun tutkija, joka tilasi itselleen useita raamattukursseja ja opetteli muun muassa koko Efesolaiskirjeen sanasta sanaan ulkoa.

Myös uskovien kastetotuus avautui Riekolle Sanaa lukemalla, ja hänet kastettiin pian uskoontulonsa jälkeen.

Sairas mies Jumalan käytössä

Yrjö Riekko keskittyi rukouselämään ja Raamatun tutkimiseen. Lisäksi Jumalan antamat armolahjat alkoivat vaikuttaa hänessä. Riekko teki omassa kodissaan sielunhoitotyötä ja saattoi valmistautua rukouksessa tuntikausia yhdenkin tulijan vastaanottamiseen.

– Yrjön yllä oli vahva Pyhän Hengen läsnäolo ja vaikutus. Seurakunnan rukouskokouksissa ihmiset kaatuivat joskus pitkäksi ajaksi maahan Jumalan voimasta heti kun Riekko vain nosti kätensä ylös ja alkoi siunata heitä. Monet täyttyivät Pyhällä Hengellä hänen kauttaan, muistelee Keuruun helluntaiseurakunnan, kaupungin ja POP-pankin pitkäaikainen vaikuttaja Kyösti Pahkamäki.

Kesällä 1978 helluntaiherätyksen Juhannuskonferenssi järjestettiin koemielessä Keuruun Pöyhölässä, ja tuohon aikaan suunniteltiin sekä konferenssin että raamattuopiston siirtämistä pysyvästi Keuruulle. Pöyhölän alue oli yksi ehdokas tuohon tarkoitukseen.

– Yrjö Riekko sanoi minulle, että turhaan te sitä sinne suunnittelette. Olen nähnyt näyssä, että Heikkilän vanhankodin alueella (nykyisessä Ison Kirjan sijaintipaikassa) on suuri telttameri ja siellä olevaan raamattuopistoon tulee opiskelijoita myös Venäjältä. Lisäksi samaan aikaan rajat avautuvat ja Venäjälle viedään autolasteittain Raamattuja, Pahkamäki
muistelee.

Riekon näky toteutui kirjaimellisesti 1990-luvun alussa. Helluntailiikkeen raamattuopisto ja Juhannuskonferenssi tulivat Keuruun Heikkilään. Neuvostoliitto hajosi, ja rajan yli alettiin viedä vapaasti hengellistä sanomaa. Myös Ison Kirjan ensimmäisten opiskelijoiden joukossa oli monia venäläisiä, kunnes opisto alkoi tukea Sortavalan raamattukoulun toimintaa.

Kyösti Pahkamäellekin Riekko kertoi etukäteen monia yksityiskohtaisia asioita, jotka toteutuivat hämmästyttävän tarkasti.

Yrjö Riekko oli sairaudestaan huolimatta optimistinen, valoisa ja vaatimaton Jumalan ihminen. Hän kuoli 37-vuotiaana vuonna 1981.

Kun Keuruulle muutosta oltiin tekemässä helluntailiikkeessä periaatepäätöstä keväällä 1990, Kyösti Pahkamäki ja opistonjohtaja Onni Haapala tiesivät Riekon profeetallisen ennustuksen, mutta kertoivat siitä vasta päätöksen jälkeen muille. Heikkilän alueen ostopäätös sekä raamattuopiston ja konferenssin tulo Keuruulle sinetöitiin 3.5.1990.

– Ison Kirjan asioissa on kuljettu Jumalan edeltä valmistamissa teoissa, Pahkamäki toteaa.

– Toivottavasti näin saa tapahtua myös tulevaisuudessa.


Leevi Launonen

Arvokas seinäkello Ison Kirjan arpajaispalkinnoksi

Jurvassa eläkepäiviään viettävä saarnaaja Esa Vainionpää, 72, on veistänyt arvokkaan seinäkellon Ison Kirjan arpajaispalkinnoksi. Koivusta tehty kello edustaa ranskalaista  rokokootyyliä ja on kaupallisesti noin 5 000 euron arvoinen.

Vainionpään veistotyö alkoi joulukuussa 2015. Kolmesta eri kerroksesta koostuvan kellon työvaiheisiin kuului veiston lisäksi muun muassa palasten kokoamista ja liimaamista sekä  petsausta. Helmikuun lopulla Vainionpää toi valmiin kellon Keuruulle.

Iso Kirja järjestää Iso Remppa -arpajaiset 1.4.–30.9.2016, ja seinäkello on arpajaisten pääpalkintona. Arpoja on mahdollista ostaa myös Juhannuskonferenssissa.

– Olen kuullut, että Iso Kirja on taloudellisissa vaikeuksissa, ja halusin tehdä jotain omalta osaltani raamattuopistomme hyväksi, saarnaajaveteraani sanoo.

Vainionpään entinen ammatti on koristeveistäjä, ja hän on veistänyt lahja- ja koriste-esineitä ”terapiamielessä” myös seurakuntatyönsä ohella. Kellojen teon hän aloitti jo 1970-luvulla, ja niitä on kertynyt vuosien aikana noin 30.

Jurva on tunnettu paikkakunta koristeveistotaidostaan ja tyylihuonekaluistaan. Aina 1980-luvulle asti siellä toimi useita tehtaita, ja parhaimmillaan jopa yli 80 prosenttia maamme tyylihuonekaluista tuli Jurvasta.

– Toivon, että seinäkellon arpajaiset tuottaisivat vähintään 25 000 euroa Ison Kirjan hyväksi, Vainionpää sanoo.