”Olen äärimmäisyys ihminen vähän kaikessa"

Kuva: Ali Niemelän arkisto
Kuva: Ali Niemelän arkisto
Espoonlahden helluntaiseurakunnan evankelista ja Uudellamaalla lukuisten seurakuntien kanssa tavoittavaa hengellistä työtä tekevän Citymissionin  toiminnanjohtaja Ali Niemelä pakkaa peräkärryn täyteen tavaraa ennen turuille ja toreille lähtöä. Operaatiota seuraa perheen Nooa-koira.

Kun katson peiliin, näen siellä evankelistan. Miehen, joka on aika iloinen kaveri tänä päivänä.

Vaimoni Kirsin mielestä olen parantanut tapojani. Siivoan ja huomioin häntä enemmän.

Lapsuuden haaveammattini oli… ehkä kauppias. Myöhemmin lukkoseppänä hoidinkin myös myyntiä ja olin esimiestehtävissä sekä pidin yllä liikettä johtajan ollessa pois.

Viimeksi kiitin Jumalaa terveydestä. Kiitän, että saan olla hänen työtoverinsa. Sehän on suuri armo, että saan toteuttaa pääkaupunkiseudulla Herran antamaa näkyä. Tietenkään en tee sitä yksin, vaan näky on jaettu. Olen siinä vain jonkinlaisena keulahahmona.

Minua kutsuttiin ennen Kemikaali-Aliksi, koska myin ja käytin amfetamiinia. Myin sitä varmaan Vantaan Tikkurilassa eniten. Olin koko ajan häkissä, ja väänsimme päivittäin kättä viranomaisten kanssa. Kun Jumala kohtasi minut, pyysin viranomaisilta anteeksi. Nykyään he tykkäävät siitä, mitä teen, ja katsovat Ex-Criminal Daytä hyvillä mielin. Pahasta häiriköstä ja sekoilijasta tulikin heidän auttajansa. Onhan se valtava muutos. Äärimmäisyysihminen kun olen vähän kaikessa…

Vankilamaailmassa on raskasta ilman Kristusta. Toivoa ei ole, eikä paluuta yhteiskuntaan juurikaan. Vapaanakin on edelleen leima otsassa. Sen poistaa vain Jeesus. En usko, että on juuri muita mahdollisuuksia palata yhteiskuntaan.

Minua kaduttaa joskus kovuuteni. Olen välillä vähän sellainen rakkaudeton ihminen. Harmittaa, ettei tullut vastattua lempeästi ja sävyisästi.

Tulen iloiseksi, kun on tulossa kaunis päivä ja hyvä tapahtuma! Olen siitä tänäänkin iloinen, kun pääsemme Hakunilan ostarille. Evankelistaa ajaa se, että pääsee tekemään työtä, koska voitelu toimii siellä. Sen ulkopuolella on oikeastaan raskasta olla. Kun työtä tekee pitkään, siihen jää tavallaan koukkuun.

Olen viime aikoina huomannut työssä kehitystä. Sen huomaa koko ajan: Jumala antaa tarkkuutta toiminnassa. Ennen tuli enemmän virheitä. Nyt sitä ei hosu niin paljon ja tee kaikkea kerralla. Sehän on luonnollistakin, että ajan mittaan rauhoittuu ja antaa Jumalan Hengen ohjailla.

Raamatussa minua puhuttelee Paavalin järkähtämättömyys ja rohkeus. Hän oli uskomaton mies – ja täysi ihminen, kuten minä ja sinä. Paavalissa puhuttelee se, miten hän sai seurustella Jeesuksen kanssa. Hän tiesi asiat varmoiksi ja sanoi monesti: ”Herralta olen saanut tämän…” Ja Jumala yhtyy noihin sanoihin edelleen. On ihailtavaa, miten Paavali ihmisenä pystyi sen juoksun tekemään.

Elämä on opettanut: ”Älä hosu.”

En ikinä unohda Jeesuksen kohtaamista Vanhan Sahatien päässä. Se on metsänreuna Hiekkaharjun ja Tikkurilan välillä. Nykyään käyn siellä lenkillä joka päivä. On Jumalan huumoria, että minulta katkaistiin kahleet juuri sahalla!

Ärsyynnyn, kun suunnitelmat sotkeutuvat.

Pelkään, että koirani ei elä vanhaksi tai sille tapahtuu jotakin. Edellinen koiramme Ruuben kuoli noin vuosi sitten. Se oli raskas juttu, koska se oli meille kuin oma lapsi. Pyysin Herralta nimeä uudelle koiralle, ja siitä tuli Nooa. Myöhemmin kuulin, että nimi tarkoittaa lohduttajaa.

Pääkaupunkiseudun torit ja puistot on valjastettu evankeliumin työhön! Ne ovat hyviä paikkoja, tai parhaita paikkoja, kiertoa Jeesuksesta. Siellähän ne ihmiset ovat.

Odotan ensi kesältä tosi paljon hyviä asioita. Meillä on Torniossa Ex-Criminal Day. Se on kohokohta. Jukka Tolonen on musiikissa, ja Tornion kaupunki laittaa julisteet kotisivuilleen. Siellä on samaan aikaan markkinat ja Kalottijazz, jossa Jukka oli ennen stara. Nyt kaikki haluavat tulla häntä tapaamaan. Kun saimme tammikuussa luvat, emme tienneet mitään, että kaikki nämä ovat yhtä aikaa. Näin se Herra järjestää. Tämä on kova juttu!

Rukoilen, että säilyisin työkykyisenä ja että Suomessa säilyisi vapaus tehdä evankeliumin työtä. Sehän on tosi tärkeä asia eikä itsestäänselvyys. Jeesus antaa toivon, tulevaisuuden ja iankaikkisen elämän. Amen.


Ruut Ahonen


51

Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan