Torstai 18. huhtikuuta.
Nimipäivää viettää Valto, Valdemar, Valdemar, Volmar

Näkökulma: Hengellisen sanoman voima

Ukrainan mantereen halki kulkeminen tarkoittaisi lähes varmaa kuolemaa, nousimme Ukrainasta itään lähtevään junaan. Tässä vaiheessa emme osanneet kuvitellakaan, mitä seuraavien viikkojen aikana tapahtuisi, Olavi Kumpulainen kirjoittaa.
Ukrainan mantereen halki kulkeminen tarkoittaisi lähes varmaa kuolemaa, nousimme Ukrainasta itään lähtevään junaan. Tässä vaiheessa emme osanneet kuvitellakaan, mitä seuraavien viikkojen aikana tapahtuisi, Olavi Kumpulainen kirjoittaa.

Olavi Kumpulainen

Muutama viikko sitten sain kokea henkilökohtaisesti, kuinka suuri merkitys hengellisellä kirjallisuudella ja musiikilla voi olla. 

Olimme Krimillä puolisoni Olgan, hänen 85-vuotiaan, vuodepotilaana olevan äitinsä ja tämän invalidityttären kanssa. Todettuamme, että Ukrainan mantereen halki kulkeminen tarkoittaisi lähes varmaa kuolemaa, nousimme Ukrainasta itään lähtevään junaan. Tässä vaiheessa emme osanneet kuvitellakaan, mitä seuraavien viikkojen aikana tapahtuisi. 

 

Vaimoni äiti oli sairastunut tammikuun alussa pahaan tulehdussairauteen, joka vei häneltä näkö- ja liikuntakyvyn. Kuultuaan tästä Olga matkusti vielä samana päivänä Krimille auttamaan äitiään. Kunto oli romahtanut niin huonoksi, että ruoka täytyi antaa sormien välistä pieninä hyppysellisinä kerrallaan. 

Iäkäs kommunisti ja ateisti protestoi vielä ”kuolinvuoteellaankin” kaikkea Jumalaan viittaavaa, ja negatiivinen asenne kärjisti myös hoitosuhteen äärimmilleen. Toivo paremmasta huomisesta alkoi romuttua viimeistään tankkien täyttäessä niemimaan ja sotilaiden kerääntyessä sankoin joukoin Krimin kaduille. Uutisia seurattiin tiiviisti ja tulevaisuus huolestutti. 

 

Saavuttuamme pakomatkamme ensimmäiseen välietappiin Moskovaan iäkäs äiti ymmärsi, että nyt ei ollut turvallista kuunnella uutisia Ukrainasta. Mutta miten ajan saisi kulumaan lähes sokeana ja liikuntakyvyttömänä? 

Olga sai sydämeensä selkeän ohjeen: ”Laita äiti kuuntelemaan kristillisiä äänikirjoja.” Arkana hän ehdotti tätä äidilleen, ja niin laitettiin ensimmäinen tarina kuulumaan. Se kiinnosti äitiä, joten pian etsittiin hänen pyynnöstään jo seuraavaa muutoskertomusta. 

Jumala oli muuttanut monien henkilöiden elämän täysin. Miten oli mahdollista, että jonkun terveys oli palannut rukouksen voimasta? Miten omaisuuden vanhemmiltaan huijannut nuori oli palannut kotiinsa täysin muuttuneena ja halusi korvata tekemänsä vahingon? Mistä tässä oli kysymys?

 

 

        Laittoiko äänikirja uskon siemenen itämään?

 

Päivät vaihtuivat viikoiksi, ja äänikirjoja kuunneltiin useita tunteja päivittäin. Sitten Olga sai seuraavan ajatuksen. ”Haluaisitko kuunnella musiikkia?” hän kysyi. Näin lähti soimaan äidin elämän ensimmäinen hengellinen laulu. 

Huhtikuun neljäntenä päivänä sain puhelun Moskovasta. Äiti oli parantunut! Hän oli erästä laulua kuunnellessaan kuullut selvästi sanat: ”Nouse ylös ja kokeile jalkojasi!” Kun hän pääsi sängystä lattialle, hän tunsi itsensä terveeksi. Olga ryntäsi katsomaan, kun äiti teki kyykkyhyppyjä viereisessä huoneessa. 

Neljä päivää myöhemmin istuimme lentokoneessa matkalla kohti Pietaria, josta matka jatkuisi Suomeen. Mahdoton oli tullut mahdolliseksi! 

 

Miten tämä tapahtui? Miten ennen niin negatiivinen ja Jumalan kieltävä ihminen ylistää nyt Jumalaa vantaalaisessa kodissa kahden tyttärensä kanssa? 

Voisiko olla, että rakkauden osoittaminen äitiä kohtaan pehmitti maaperän hengelliselle kasvulle? Laittoiko kristillinen äänikirja tämän pienen uskon siemenen itämään? Olisiko niin, että hengellinen laulu avasi sen viimeisenkin portin, joka pidätti uskon syntymisen? Ja antoiko ihmeellinen parantuminen vahvan pohjan syntyneelle uskolle Jeesukseen Kristukseen? 

Näin me uskomme. Siksi haluamme entistä suuremmalla tarmolla tuottaa kristillisiä äänikirjoja ja hengellistä musiikkia – jotta usko syntyisi Jumalan antamassa etsikkohetkessä oleville ihmisille. 

 

 

Kirjoittaja on Aikamedian toimitusjohtaja. 

 



UUTISET