Tellus kutsuu – kuuleeko Suomi?

Näin tavoitetaan suurkaupungit

Vuonna 2050 La­gosin kaupun­gissa Nigeriassa asuu yli 60 mil­joonaa ja koko Nigeriassa 410 miljoonaa ihmis­tä. Näin arvioivat tulevaisuuden­tutkijat. Tämän myötä Nigeriasta tulee maailman kolmanneksi vä­kirikkain valtio heti Kiinan ja In­tian jälkeen.

 

Maailma muuttuu ja lähetys­työ sen mukana. Strategiat suur­kaupungeissa asuvien evankeli­oimiseksi ovat osa lähetystyön ja seurakuntien arkea nyt ja tulevai­suudessa. Työhön tarvitaan sekä kokeneita konkareita että nuoria osaajia.

 

– Muuten suurkaupunkien lap­set ja nuoret jäävät helposti koh­taamatta, toteaa Ari Joensuu, joka työskentelee tällä hetkellä enimmäkseen Itä-Afrikassa Fidan vanhempana neuvonantajana.

 

Kansainvälinen nuorten ver­kosto, joka yhteisvoimin levit­tää evankeliumia eri mantereil­la, on yksi Fidan lähetysstrategi­an tavoitteista. Tällainen verkosto on jo pikku hiljaa rakentumas­sa. Tänä keväänäkin Ugandaan lähtee tiimejä, joissa on nuo­ria Helsingin Saalemista ja Porin helluntaiseurakunnasta. Yhte­nä tavoitteena on tutustuminen paikallisten nuorten elämään ja vertaisoppiminen puolin ja toi­sin. Nuoret Porista osallistuvat maanlaajuiseen nuorisokongres­siin Ugandassa, joka on lajissaan ensimmäinen.

 

Lyhyilläkin lähetysmatkoilla voi olla merkittävä vaikutus, kun ne toteutetaan osana suurempaa suunnitelmaa. Esimerkiksi op­pilaitosvierailut voivat auttaa ra­kentamaan pitkäaikaisia suhtei­ta seurakuntaan. Myös vaikkapa jonkin taiteenalan osaajat voivat lyhyen vierailun aikana järjestää pienimuotoista koulutusta, esi­merkiksi auttaa ylistysbändin toi­minnan aloittamisessa.

 

Tärkeimpänä asiana Joen­suu pitää kuitenkin ihmissuhtei­den luomista. Yksin ei voi kukaan voittaa maailmaa Jeesukselle. Tarvitaan kontakteja toisiin usko­viin, myös kansainvälisesti. Tar­vitaan myös kontakteja heihin, jotka eivät vielä tunne Jeesusta, sillä evankeliumi ei kulje eteen­päin tyhjiössä – ilman viestinvie­jiä tehtävä ei onnistu.

 

 

Urheilun avulla kontakti seurakuntaan

– Lahjat on tarkoitettu käyttöä varten, Ari Joensuu toteaa.

 

Urheilu, musiikki, teatteri tai kuvataiteet voivat kaikki olla vä­lineitä evankeliumin eteenpäin viemisessä.

 

Urheiluteemainen yliopistovie­railu voitaisiin rakentaa vaikkapa tällaiseksi: Pidetään salibandyot­telu yliopistolla. Tämän jälkeen nuori pelaaja kertoo hyvien har­rastusten positiivisista vaikutuk­sista elämään ja hyvinvoinnin läh­tökohdista, joihin liittyen on huo­mioitava niin ruumis, sielu kuin henki.

 

Vierailu havainnollistaa, mil­lä tavalla liikuntamahdollisuuk­sia voidaan pienellä vaivannäöllä tuoda kampukselle. Samalla luo­daan kontakti seurakuntaan.

 

Vieraileva musiikin ammattilai­nen voisi puolestaan kouluttaa esi­merkiksi seurakuntia. Joensuu toi­vottaisi tervetulleeksi niin nuoren ylistyksenjohtajan kuin eläkkeel­le jääneen musiikinopettajankin.

 

– Musiikkikoulutuksen järjes­tämistä on mietitty esimerkiksi Keniaan.

 

 

Ilman paloa kritiikki yltyy

Joensuu on usein kuvannut elä­mäntehtävän toteuttamista seu­raavasti: lahjat + palo x ihmis­suhteet.

 

– On syntymässä saatuja lah­joja ja elämänkokemuksen kaut­ta tulleita lahjoja.

 

Pelkät lahjat eivät yksinään rii­tä. Tarvitaan paloa ja ihmissuhtei­ta, jotta lahjat voidaan parhaalla mahdollisella tavalla valjastaa Ju­malan käyttöön.

 

– Jos jollain on lahjoja mut­tei paloa eli halua niiden käyt­töön, niin niiden avulla kritisoi­daan ihmisiä.

 

Palo pehmittää kritiikkiä, kos­ka se suuntaa katseen lahjojen käyttöön.

 

Tarvitaan myös kontakteja toi­siin. Ilman seurakunnan ulko­puolisia ihmissuhteita lahjat jää­vät vain pienen piirin sisälle.

 

– Luovuus on Jumalan anta­ma lahja, jolla voi palvella ihmi­siä. Seurakunta on paikka, jossa lahjoja voi kehittää edelleen.

 

Kaiken kaikkiaan tarkoitukse­na on tuoda kunniaa Jumalalle.

 

– Lahjan avulla on tarkoitus voimaannuttaa toisia, ei olla itse tähtiä.

 

 

Paikalliset karttavat slummeja

Suurkaupunkien hengellisiä tar­peita kartoitettaessa on lähdettävä liikkeelle siitä, että opetellaan tun­temaan asumalähiöiden ja väestön ominaispiirteet.

 

– On selvitettävä eri kohteiden ensisijaiset ongelmat, Joensuu toteaa.

 

– Keitä alueella asuu? Mitä he tarvitsevat? Ovatko he opiskelijoi­ta, työttömiä, ikääntyneitä?

 

Jollakin alueella tilanne voi olla esimerkiksi sellainen, että lapsil­le ei ole koulutusta. Tällöin voi­daan pohtia, pystyttäisiinkö lähe­tystyön puitteissa järjestämään koulutusta.

 

Slummit ovat osa suurkaupun­kien kokonaiskuvaa. Paikalliset välttelevät niitä, sillä ne mielletään usein prostituution, alkoholismin ja rikollisuuden tyyssijoiksi.

 

– Moni nairobilainen ei ole kos­kaan käynyt slummissa.

 

Koska Afrikan suurkaupun­geissa erityisesti lasten ja nuorten osuus tulee kasvamaan, tärkeää on nuorisotyöntekijöiden koulut­taminen.

 

Niin suurkaupungeissa kuin muillakin alueilla sovelletaan Fi­dan ja Suomen helluntaiseura­kuntien uutta IMU-lähetysstra­tegiaa. Siinä on kolme tärkeää osa-aluetta: seurakuntien istut­taminen, lähetystyön moninker­taistaminen ja uuden sukupol­ven huomioiminen ja valtuutta­minen.

 

 

Ikä merkitsee liikaa Afrikassa

Paitsi suurkaupungeilla ja eri kau­punginosilla myös maanosilla on omat hengelliset tarpeensa.

 

– Euroopassa tärkeää on, että annetaan nuorille mahdollisuus toteuttaa lähetysnäkyä. Meillä on paljon nuoria, jotka haluaisivat lähteä mukaan, mutta valitetta­vasti meiltä puuttuu näkökykyä mahdollisuuksien luomiseen, Ari Joensuu toteaa.

 

Myös Afrikassa suurimmat haasteet liittyvät vastuun siirtä­miseen seuraavalle sukupolvelle.

 

– Afrikassa liian paljon painaa se, miten vanha joku on ja mil­laista kokemusta hänellä on, Jo­ensuu sanoo.

 

– Siellä aristellaan vastuun an­tamista nuorille. Toivoisin, että Afrikassa oivallettaisiin, mikä rik­kaus nuorissa on.

 

Etelä-Amerikassa haasteet ovat omanlaisiaan: tarvitaan kirk­kokuntarajat ylittävää yhteistyö­tä, jotta voitaisiin tavoittaa suur­kaupunkien nuoret.

 

– Etelä-Amerikassa seurakun­nat kasvavat nopeasti. Hellun­tailaiset ajattelevat helposti ole­vansa yksin niin vahvoja, etteivät he tarvitse muita. Uskon, että Ju­malan tahto on, että voimme op­pia tekemään työtä yhdessä luo­pumatta niistä periaatteista, jot­ka ovat meille keskeisiä.

 

Aasiassa, kuten muuallakin, tarvitaan käyttöön relevantte­ja työkaluja ihmisten tavoittami­seen, Joensuu toteaa.

 

”Missä kuljettekin, julistakaa.” Tellus 2019 -lähetyskonferenssin slogan tiivistää myös Ari Joen­suun mietteet.

 

 

Kuka

Ari Joensuu

» asuu Keniassa

» työskentelee vanhempana neuvonantajana Fidan teh-tävissä

» toimi yli 30 vuotta lähettinä Boliviassa muun muassa nar­komaani- ja huumevalistus­työssä

» Ylen kolmiosainen doku­mentti Kokapappi kertoo Joensuun elämäntyöstä

 

 

Mikä

Tellus 2019 -lähetyskonferenssi

» puhujina Ari Joensuu, Ryan Adams ja Marko Selkomaa

» musiikkivastuussa ILTA mu­sic, All Shall Praise ja Jippii-kuoro

» Seinäjoella 22.–24.3.

» vapaa pääsy

 

 

Inkeri Tuikka