Muistolle: Kaarlo Kannisto – sotaveteraani ja lähetystyön ystävä

Kaarlo Kannisto syntyi Karvialla 15.11.1921. Aviovaimo Ester löytyi Ikaalisten Kovelahdesta, ja heille syntyi kolme lasta. Henkilökohtaisen uskonratkaisun Kaarlo teki jo kansakoulun viimeisellä luokalla. Kaksi naisevankelistaa piti Karvian pitäjässä hengellisiä tilaisuuksia. Kaarlo kävi ahkeraan noissa tilaisuuksissa. Hän tuli siihen päätökseen, että uskonratkaisu on tehtävä. Hän pyysi evankelistoja rukoilemaan puolestaan. Kaarlo tuli tuolloin uskoon. Hän oli innolla mukana hengellisessä toiminnassa ja soitti sahaakin vuosikymmenien ajan. 

Kaarlo joutui myös sotarintamalle. Siellä hän haavoittui poskeen, käsivarteen ja keuhkoon. Tila oli todella vakava, mutta ei ollut vielä aika lähteä tästä ajasta. Jumala tiesi Kaarlon päivien ja vuosien pituuden. Kaarlo kuljetettiin Värtsilään sairaalaan ja myöhemmin Pietarsaareen. Toipuminen alkoi hitaasti ja hänestä tuli sotainvalidi. 

Sodan jälkeen Kaarlo ja Ester menivät naimisiin ja yhteinen koti perustettiin Karvialle. Siellä he viljelivät maata ja hoitivat karjaa. He osallistuivat ahkerasti hengelliseen toimintaan. 

Vuodet ja vuosikymmenet kuluivat ja pariskunta päätti muuttaa Parkanoon. Maanviljelys sai jäädä. Kaarlo alkoi myydä tietosanakirjoja. Kauppa kävi hyvin. Monet ottivat kohteliaan kauppiaan mielellään vastaan. Useimmiten myös kaupat syntyivät. 

Seurakunta oli edelleen todella rakas paikka myös Parkanossa. Lähetystyö ja lähetystyöntekijät olivat lähellä Kaarlon sydäntä. Monet avustukset lähtivät eri puolille maailmaa ja esirukoukset kohosivat Jumalan puoleen. Vain taivas tietää tuon hengellisen työn määrän. Jumalan armo kantoi Kaarlon perille ja hänen henkilökohtainen uskonsa Jeesukseen muuttui näkemiseksi. Eräänä päivänä tulee palkanmaksun päivä myös Kaarlolle. 

Kävimme Kaarloa onnittelemassa hänen täyttäessään 100 vuotta 15. marraskuuta 2021 Tammenlehväkeskuksessa Tampereella. Hän istui onnellisen näköisenä pyörätuolissa. Lauloimme muutaman ystävän kanssa Veteraanin iltahuudon. Se oli liikuttava hetki. Kaarlon kädet olivat ristissä, ja ne liikkuivat edelleen laulun tahdissa. Tiesimme, että tuo urhea sotasankari on pian pääsemässä ikuiseen kotiin. Taistelut olisivat tauonneet ja ikuinen rauha alkamassa. 

Lausuimme vielä yhdessä Herran siunauksen, ja niin hyvästelimme nuo uskonsankarit Kaarlon ja Esterin. 27. joulukuuta 2021 Kaarlo sai nukkua rauhallisesti ikiuneen: ”Ylhäällä Luojamme luona kasvosi nähdä mä saan.” 

Kiitos Kaarlo, että saimme tuntea sinut vuosikymmenien ajan. Taivaassa tavataan ja lauletaan Kristallivirtaa. 

Emeritus lähetystöntekijät ja ystävät 

Armi ja Sauli Takala