Miten eri kirkkokuntien uskovat kokevat rukouksen?
Elina Lind, 36-vuotias Metodistikirkon maallikkojohtaja Tampereelta, vertaa rukousta hengittämiseen, joka ei katso aikaa eikä paikkaa.
– Rukous on välillä sanattomia huokauksia Jumalan puoleen, lyhyitä sanoja hetkissä. Raamattukin sanoo, että rukoilkaa lakkaamatta. Olen ajatellut, että siihen pystyy vain, jos elää sillä ajatuksella, että Jumala kulkee rinnallani koko ajan ja on läsnä elämäni hetkissä aina.
Kiireinen perheenäiti pystyy keskittymään rukoukseen parhaiten rauhallisessa tilanteessa yksin ollessaan, kuten kävellessään tai pyöräillessään töihin. Rukouksessa mieleen nousevat usein myös parhaat ajatukset, ideat ja oivallukset.
– Uskon, että rukous jäsentää ajatuksiani. Juttelenhan maailmankaikkeuden Luojalle, jolta saan viisautta pyytää ja joka tietää kaiken.
Kaikki sisältääkin sitten kaiken, pikkuasiatkin. Tästä tuli hyvä muistutus taannoin housuostoksilla.
– Inhoan ostaa housuja. Olin jo muutamissa kaupoissa kierrellyt ja sovitellut housuja, enkä ollut löytänyt mitään järkevää. Aloin tuskastua ja siinä sitten rukoilin, että ”Jeesus, anna mun nyt löytää ne housut, kun en jaksa kierrellä näitä kauppoja”.
Eipä aikaakaan kun sopivat housut, vieläpä useammat, löytyivät, ja kaiken kukkuraksi alennuksella.
– Nauroin tämän kokemukseni jälkeen, että jos shoppailu sujuu näin hyvin Jeesuksen kanssa, niin tästä lähtien shoppailemme aina yhdessä.
Lind ei ole koskaan kuullut Jumalan puhetta äänenä, mutta kylläkin voinut kokea rukouksessa kehotusta mennä rukoilemaan jonkun puolesta tai sanoa jollekin tietyt sanat.
– Jumala puhuu usein Raamatun sanan kautta. Rukouksessa mieleeni nousee monesti raamatunpaikkoja tai -kertomuksia, tai jokin hengellinen laulu, joka sopii senhetkiseen elämäntilanteeseeni.
Ylistyslaulajana toimiminen on opettanut Lindille uuden tavan rukoilla, kiittää ja palvoa Jumalaa. Ylipäätään rukouksen ilmapiirissä pysymisestä on tullut hänelle yhä tärkeämpää.
– Jos arjen kiireet vievät kauaksi Jumalasta, koen ikävää ja kaipausta takaisin hänen läsnäoloonsa. Lind oli ylistyslaulajana muun muassa yhteiskristillisessä Tampere Ylistää -tapahtumassa joulukuussa. Siellä koettu yhteys oli hänelle ”todella huikea” kokemus.
– Kannatan ehdottomasti yhteistä rukousta yli seurakuntarajojen. Raamattu kehottaa meitä kristittyjä olemaan yhtä. Jeesuskin sanoo, että ”Siitä kaikki tuntevat teidät minun opetuslapsikseni, jos teillä on keskinäinen rakkaus”.
”Kiitän aina syntien anteeksiannosta”
Evankelisluterilaisen Kansanlähetyksen alla toimivan nuortenlehti Nuotan uusi päätoimittaja, Toni Kokkonen, 27, pulikoi sosiaalisessa mediassa kuin kala vedessä. Vaikka järvenpääläisen teologian maisterin ja papin Instagram-tunnus on ”leipäpappi”, Kokkonen kulkee myös rukouksen taajuuksilla sujuvasti.
– Spontaania rukoilua tapahtuu varmaan koko ajan. Helposti arkisistakin asioista tulee huokaistua Herralle. Säännöllisesti rukoilen joka kerta kun avaan Raamatun, työntekijäkokouksissa ja joka ilta vaimoni kanssa.
Kokkosen rukouksissa nivoutuvat suuri ja pieni sekä pyhä ja arki. Sydän rauhoittuu ja kääntyy rukoukseen usein vanhoissa kirkoissa, joissa on rukoiltu paljon, julistettu Sanaa ja vapautettu syntisiä. Toisaalta rukous toimii arkisimman arjen keskellä.
– Jumala on vastannut pieniin rukousaiheisiin, kuten auton ongelmiin, bussiaikatauluihin ja Suomen miesten jääkiekkojoukkueen menestykseen, mutta myös suurempiin, kuten ihmisten pelastukseen ja hengellistä uudistumista koskeviin rukouksiin.
Välillä omatunto kolkuttelee pappia liian vähäisestä rukouksesta.
– Olen koittanut asennoitua niin, että huono omatunto ei ole syytös, vaan Herrani lempeä muistutus siitä, että hän haluaa viettää aikaa kanssani. Toisaalta Toni Kokkonen kokee rukouselämänsä elävöityneen viime vuosina.
– Aikaisemmin suhteeni Herraan oli tiedostamatta enemmän alainen–esimies-suhde, ja Jumalan rakkaus oli hiukan kliininen ja etäinen käsite. Uudistumiselle ja sille, että tunteet kuuluvat hengelliseen elämään, alkupotkun antoi vaimoni, joka on minua monin verroin viisaampi, mies kiittelee.
Rukoillessaan Kokkonen kokee tärkeäksi aina ylistää Jeesuksen ristiä ja syntien sovitusta sekä pyytää omia syntejään anteeksi.
Myös muutama esirukousaihe kulkee sydämen päällä jatkuvasti.
– Rukoilemme työtovereiden kanssa säännöllisesti lasten ja nuorten pelastuksen puolesta ja oman kirkkoni uudistumisen puolesta. Vaimoni kanssa pyydämme joka ilta johdatusta avioliittoon ja vanhemmuuteen.
Eri kristillisten suuntausten uskovien yhteistä rukousta Kokkonen pitää tärkeänä.
– Vaikka tapamme uskoa olisi erilainen, niin mikään ei estä meitä etsimästä Herran kasvoja yhdessä. Olen usein rukoillut eri tunnustuskuntien pastorien kanssa ja ehdottomasti toivoisin sitä lisää, Toni Kokkonen painottaa.
– Paras rukoustilaisuus, jossa käyn tällä hetkellä säännöllisesti, on Järvenpään Saalemin muskari, jota vetävät muskaritädit Tanja ja Niina. Raitista, tervettä hengellistä opetusta lapsille, josta itsekin saan valtavasti.
”Seurakunnan yhteinen rukous voimauttaa”
Teuvo Isokangas, 64, on vaikuttanut vuosikymmeniä Kaustisen helluntaiseurakunnassa. Eläkepäivät suovat seurakunnan hallituksen puheenjohtajalle ja vanhimmistoveljelle aikaa liikkua luonnossa koiran kanssa. Metsälenkeillä usein myös mieli kääntyy Herraa kohti.
– Siellä monesti ajatus rauhoittuu ja juokseekin paremmin. Pystyy keskittymään ja tulee rukoiltua.
Teuvo Isokangas korostaa, että ei ole minkäänlainen mallirukoilija – saati polvirukoilija. Kuitenkin hän tiedostaa riippuvuutensa rukouksesta. Se on hänelle ”sydämen puhetta Herralle, jonka oma saa olla”.
– Monesti en ole tiennyt, miten mennä eteenpäin jossakin asiassa, mutta kun menee Herran eteen rukouksessa, asia vain järjestyy.
Isokangas saa usein arjen puuhien keskellä mieleensä ihmisiä ja asioita, joita hän vie parhaansa mukaan rukouksessa Herralle. Myös muilta ihmisiltä saamiinsa rukouspyyntöihin hän pyrkii suhtautumaan vakavasti, koska niiden takana voi olla aidosti tukalia tilanteita.
Isokankaan mukaan rukouselämän vaalimisessa on osittain kyse myös päätöksestä. Esimerkiksi oman seurakunnan viikkorukouskokous kuuluu hänen ja Raija-vaimon ohjelmaan, tuntui miltä tuntui, sillä pariskunta on nähnyt monia kertoja, miten suuri vaikutus seurakunnan yhteisellä rukouksella on sekä rukoiltaviin asioihin että omaan hengelliseen olotilaan.
– Vaikka suorastaan raahautuu rukouskokoukseen, sieltä lähtiessä huomaa, että on voimaantunut.
Kaustisella on pidetty vuosia eri seurakuntien yhteisiä rukoustilaisuuksia. Isokangas on ollut niissä välillä mukana ja kokee niiden tuovan vielä lisää laajuutta rukoukseen.
Noin 35 uskossaolovuoden aikana Teuvo Isokankaan rukouselämä on saanut yhä enemmän luottamussuhteen piirteitä.
– Rukous ei ole enää niin mahtipontista. Olen ymmärtänyt, että meidän osuutemme on todella pieni. Ainut tärkeä asia on luottaa, että Herra on se, joka voi ja tekee.
Isokankaiden perhekunnassa on nähty, miten rukous on tuonut varjelusta ja viisautta sekä ratkaissut monia käytännön tarpeita, kuten työpaikka- tai asuntoasioita.
Toisinaan joutuu rukoilemaan pitkään ja paljon, jotta vastaus tulee. Monesti tällaiset taistelurukoukset liittyvät läheisiin.
– Kuinkahan moni on rukoillut omaisten pelastuksen puolesta vuosia ja vuosikymmeniäkin? Isokangas miettii.
Eräs asia, jonka puolesta hän toivoisi rukoilevansa itsekin enemmän, ovat seurakunnan tilaisuudet sekä vanhimmat, pastorit ja sananpalvelijat.
– Hehän ovat niitä, jotka jakavat meille elämän leipää. Tärkeintä on, että Herran Henki on läsnä. Se voi tehdä tilaisuuksista eläviä.
”Hiljaisuus ja musiikki auttavat rukoilemaan”
Tamperelainen opiskelija Iida Tanni, 23, suhtautuu oppimishaluisesti myös rukoukseen. Baptistikirkkoon kuuluvan nuoren naisen mielestä kirkkokunnat ylittävä rukous on virkistävää ja tervettä. Kuin vakuudeksi hän kertoo tuoreen esimerkin.
– Joululomalla kolme luterilaista naista rukoili puolestani syvällisesti, ja he käyttivät samalla armolahjojaan. Huomasin, kuinka kaipasin juuri tuollaista hoitavaa rukousta, ja sen vuoksi aloin itsekin kaivata armolahjojen ilmenemistä omassa elämässäni.
Tanni myöntää, että on kokenut rukouksen viime aikoina vaikeaksi. Muun muassa omin sanoin rukoileminen on hänellä tällä hetkellä ”työn alla”. Hän kokee kuitenkin vahvasti, että pystyy rukoilemaan parhaiten musiikin ja laulujen kautta.
– En ole pahemmin käynyt rukoustilaisuuksissa, vaikka kokemuksestani tiedän niiden olevan todella hyviä. Aktiivinen tekeminen seurakunnassa ja muu vapaa-aika vievät aikaa niin, että ei rukousiltoihin tule lähdettyä.
Yhtenä piristysruiskeena opiskelijanuori kokee rukoushetket uskovien kämppisten kanssa.
– Koetamme joka sunnuntai-ilta rukoilla yhdessä, mikä on ollut todella ihanaa.
Tannin mielestä rukous rauhoittaa ja selkiyttää asioita. Yhteys Jumalaan viriää parhaiten oman huoneen hiljaisuudessa tai lenkillä metsässä. Toisinaan tulee myös hienovarainen olo, että Jumala puhuu.
– En useinkaan kuule ”puhetta” rukouksen aikana. Hiljaisuuden ja musiikin kautta olen ymmärtänyt asioita ja Jumala on päässyt koskettamaan.
Iida Tanni sanoo, että omantunnonvaivat vähäisestä rukouksesta johtavat hulluun kierteeseen.
– Kun huomaa, että ei ole rukoillut, niin sen aloittaminen on vaikeampaa ja vaikeampaa. Silloin häpeää tulla Jumalan eteen, kun ei taaskaan onnistunut.
Tanni kuitenkin tietää, että Jumala ei horju epäilyidemme tai rukousvaikeuksiemme vuoksi. Hän toivookin, että voisi jossakin vaiheessa liittää rukouksiinsa myös muiden ihmisten asioita.
– Tiedän sen olevan tärkeää, ja ihmisten rukoukset ovat kantaneet minuakin.
Tällä hetkellä oman rukouslistan kärjessä on kaksi asiaa: saada tuntea Jumalan läsnäolo vaikeinakin aikoina ja elää hänen suunnitelmassaan.
”Oleellista on valkeudessa vaeltaminen”
Kyllikki Mettovaaran, 78, tie vie sunnuntaiaamuisin Oulun vapaaseurakuntaan. Aiemmin viikkoa rytmittivät myös rukouskokoukset. Nyt voimat eivät enää riitä lähtemään niihin.
Rukoillen elämänsä elänyttä senioria iän tuoma väsymys harmittaa, mutta hän suhtautuu siihen realistisesti. Vaikka nouseminen aamuvartioihin ei enää onnistu puoli seitsemältä eikä määrätietoiseen rukoustaisteluun ole voimia, yhteys Isään on jatkuvasti auki.
– Tässä pitää opetella hyväksymään, ettei jaksa kuten ennen, ja levätä Herran käsissä, Mettovaara sanoo.
Arjessaan hän kysyy Jumalalta neuvoa siinä, mitä tekisi ja minne menisi, ja pyrkii kuulemaan hänen tahtoaan. Ja Jumala puhuu. Vähän aikaa sitten Mettovaara koki toistuvasti, että hänen tulisi pyytää kylään tuntematonta naapuria. Noin viikon päästä hän toimi sisäisen kehotuksen mukaan, ja henkilö vastasi kutsuun mielellään.
Sellaisia rukoustaisteluja, joihin kuuluu päivien paasto ja rukous ja jotka liittyvät ihmisten haastaviin tilanteisiin, Mettovaara ei enää jaksa. Hän kuitenkin muistaa hyvin nuo taistelutilanteet, myös niistä koituneet voitot.
– Lopulta tulee lepo ja rauha siitä, että asia on kuultu ja siihen vastataan eikä sitä tarvitse enää rukoilla.
Vuosikymmenien aikana Kyllikki Mettovaaran rukous on muuttunut yhä vähemmän suoritukseksi. Sen sijaan se on jatkuvaa yhteyttä Isään.
– Oleellista rukouselämässäni on vaeltaa valkeudessa, Pyhän Hengen läpivalaisussa niin, ettei mikään pääse itseni ja Herrani väliin.
Mettovaaran mukaan syvää suhdetta Jumalaan ei voi syntyä ilman omien kipujen käsittelyä. Hän oli iloinen nähdessään aiheesta äsken kirjoituksen Vapaakirkon julkaisemassa Suomen Viikkolehdessä.
– Tiedän kokemuksesta, että voi olla aktiivinen ja tehdä seurakunnassa monenlaista, mutta suhde Herraan jää enemmän tai vähemmän. Mettovaaran kuva Jumalasta on nykyään täysin toisenlainen kuin nuorena. Ankarasta kyttääjästä on tullut rakastava Isä, jonka luo tie löytyi askel kerrallaan Jeesuksen kanssa. Vuodet ovat opettaneet myös, että niin Jumalan läsnäolo kuin kiitollisuuskaan eivät perustu tunteisiin vaan Sanaan.
– Pyrin kiittämään Herraani heti aamuisin ensimmäisenä laskiessani jalkani vuoteesta, tuntui miltä tuntui. Ja pitkin päivää. Saan jutella hänen kanssaan, kertoa hänelle iloni, kipuni, tuskani, huoleni ja kaikki, mitä elämässäni on, Mettovaara kuvailee.
– ”Mitä pitempään häntä palvelen, sitä suloisemmaksi hän tulee”, on joku sanonut. Tämän olen saanut kokea todeksi.
Miten onViime syksynä
Fida järjesti arabitaustaisille kristityille suunnatun Musaalahah Davar -opetusviikonlopun, jossa käsiteltiin Israeliin liittyviä teemoja Raamatun pohjalta. Menestyksekkää...
Miten onKesäkuun 2018
kommentoiduimpia uutistapahtumia olivat KD-vaikuttaja Aki Ruotsalan pikapotkut
Porin Jazzien toimitusjohtajan paikalta sen jälkeen, kun Satakunnan kansa oli
kertonut siitä...
Miten onRokotevastaisuus on
noussut loppusyksystä puheenaiheeksi Larsmon tuhkarokkotapauksen myötä.
Larsmon eli Luodon kunta sijaitsee Kokkolan ja Pietarsaaren välissä.
Miten onLähetys- ja
kehitysyhteistyöjärjestö Fida kerää varoja toimintansa tukemiseksi muun muassa Nenäpäivä-keräyksessä yhdessä muiden alan toimijoiden kanssa.
Miten onLokakuussa Helsingissä
vietettiin raamatunkäännöstyön juhlaa: jo kymmenelle Venäjän suomensukuiselle kielelle on käännetty vähintään Uusi testamentti (RV 43). Viimeisin, komipermjakinkielinen...
Miten onVuosikymmenten ajan
suomalaiset kristityt ovat olleet vahvoja Israelin ystäviä yli
kirkkokuntarajojen.
Israel-asiantuntija, pastori Harri Kröger, mikä on
mielestäsi merki...
Miten onPakistanin korkein
oikeus vapautti viime viikolla vuodesta 2009 vangittuna olleen, kuolemantuomiota odottaneen Asia Bibin. Kristitty viiden lapsen äiti oli vangittu sen jälkeen, kun hänen oli...
Miten onMarko Selkomaa toimii Hyvä Sanoma ry:n evankelistana ja lähetyspastorina. Kotimaan tilaisuudet ja kampanjat ovat osa Hyvä Sanoma ry:n toimintaa. Lähetyskampanjat toteutetaan yhteistyössä Fida Internat...
Miten onHelluntaiseurakuntien hengellisestä ja toiminnallisesta tilanteesta julkaistiin tutkimus Syyspäivillä Helsingissä kolme viikkoa sitten. Laajassa aineistossa käytiin läpi seurakuntien nykypäivää ja tul...
Miten onYksi laajimmin
maassamme levitetyistä hengellisistä kirjoista on Riku Rinteen kirjoittama
KK – Kuolemankauppias, joka kertoo Kari KK Korhosen elämäntarinan.
Miten onHelluntaiseurakunnan jäsenenkin on periaatteessa
mahdollista olla ehdokkaana luterilaisen kirkon seurakuntavaaleissa, mikäli
hän on myös kirkon konfirmoitu jäsen.
Miten onHELP ry on
Suomen helluntaiseurakuntien työntekijöiden jäsenyhdistys, joka palvelee
jäseniään muun muassa tukemalla työhyvinvointia ja kutsumustyötä sen eri
vaiheissa.
Miten onSuomessa on paljon Israel-rakkautta ja sen mukaisesti
myös paljon erilaisia alan järjestöjä. Suomi-Israel Yhdistysten Liitto ry:n
puheenjohtaja Risto Huvila, eikö yksi iso Israel-ystävyysjärje...
Miten onRistin Voiton päätoimittaja
on vaihtunut tänä kesänä. Petri Mäkilä aloitti lehden vastaavana
päätoimittajana juhannuksena, ja toimitusta 13 vuotta johtanut Leevi Launonen
jäi eläkkeelle...
Miten onHelluntailiikkeessä
vaikuttava Scott Morrison, 50, valittiin elokuussa Australian
uudeksi pääministeriksi. Tunnustavana kristittynä Morrison kuuluu Sydneyn Horizon-seurakuntaan,
joka toim...
Miten onSuomen Gideonit
on perustettu vuonna 1946 ja on vuodesta 1952 ollut osa kansainvälistä The
Gideons International (TGI) -järjestöä. Raamattutyöhön keskittynyt järjestö
toimii 201 maassa j...
Miten onJyväskylän yliopiston
kasvatuksen teorian ja tradition professori Tapio Puolimatka kirjoitti
Oikea Media -julkaisun vieraskynäpalstalla 27.7. artikkelin otsikolla
”Kampanja pedofilian l...
Miten onVakavat opilliset
ongelmat eivät ole ihan jokapäiväisiä Helluntaiherätyksen piirissä. Keväällä
sellainen nousi esiin liikkeen työntekijäpäivillä esitetyn, perinteisestä
opista poikkeavan J...
Miten on”Tätä on odotettu, sika jees!” kommentoi eräs Raamattua rakastava henkilö katsottuaan You Tubessa Aikamedian tekemän esittelyvideon Sana Elämään -kommentaariraamatusta.
Miten onHausjärvellä järjestettiin 22.7.2018 luterilaisen seurakunnan ja helluntaiseurakunnan yhteinen ehtoollisjumalanpalvelus osana yhteiskristillistä romanipäivää.
Miten onHelsingin Saalem -seurakunnan arabityön pastori Muayad Namrood, ovatko maahanmuuttajien sydämet edelleen avoimia evankeliumille? – Kyllä, avoimuus jatkuu edelleen. Sen näkee myös niissä, jotka ovat...
Miten onJuhannuskonferenssin kävijämääristä on esitetty monenlaisia
arvioita. Suurin osa uskoo kävijämäärän laskeneen.
Konferenssi-isäntä Marko Halttunen, minkälainen
tapahtuman p...
Miten onJuhannuskonferenssissa eivät enää kaiu juhlakanslian
kuulutukset, joissa totuttiin vuosien saatossa kuulemaan tiedotuksia
kadonneista henkilöistä, päälle jääneistä auton valoista ja eri puol...
Miten onNuorisotyöntekijä Mika Tenetz tutki IK-opistossa
Alphacrucis Collegeen tekemässään MA-tutkinnon päättötyössä amerikkalaisen
Gateway-seurakunnan pastorin John Burken teoksia ja ajattelua...
Miten onFidan
uusimmassa Muslimimissio-uutiskirjeessä kerrotaan
etiopialaisesta miehestä, jonka kääntymykseen
islamista kristinuskoon sisältyi erikoinen
ilmiö: hän oli saanut lahjaksi Raamatun,
j...
Miten onUskonnollisen vakaumuksen vaikutusta ihmisen terveyteen ja
hyvinvointiin on tutkittu pitkään niin lääketieteessä kuin esimerkiksi
psykologiassakin.
Miten onRistin Voitto uutisoi viime viikon numerossa Tampereen
helluntaiseurakunnassa maahanmuuttajille annetusta kristinuskon opetuksesta ja
heidän kokemastaan Pyhän Hengen kasteesta (RV 21).
...
Miten onIK-opiston vararehtori
Markku Ojaniemi ja
nuorisotoimintojen koordinaattori Tero Järventausta esittelivät
pastoreiden saunaillassa 7.
toukokuuta seurakuntien vastuunkantajille IK-opi...
Miten onJerusalem on
jälleen maailmanpoliittisen huomion kohteena. Sen myötä myös monet
eskatologiset ja missiologiset kysymykset ovat nousseet taas esiin. Fidassa on
kuitenkin ihmetelty joitakin...
Miten onKeuruun Juhannuskonferenssi on valtava vapaaehtoistyöntekijöiden
voimainponnistus. Jälleen tänä kesänä talkoisiin odotetaan noin 1 700:aa
vapaaehtoista.
Miten onLahden helluntaiseurakunnassa järjestetään lauantaina 5. toukokuuta
sielunhoidollinen seminaari, jonka teemana on ”Kun lapsen mieli murtuu”.
Seminaari pyrkii auttamaan perheitä, joiden la...
Miten onHelsingin Saalem-seurakunnassa järjestettiin viime viikolla
kaksipäiväinen johtajuuskonferenssi, jonka yhtenä tavoitteena oli valmentaa
nuorta sukupolvea hengelliseen vastuunkantoon ja joht...
Miten onKeuruun IK-opistolla järjestetään 28.–30. toukokuuta
senioripäivät, jonne kokoontuu noin 160 eläkkeellä olevaa helluntaiseurakuntien
työntekijää. Tapahtuma on osallistujille maksuton, ja s...
Miten onUskonnollisten toimijoiden ja etenkin vapaakristillisten seurakuntien toiminta
vastaanottokeskuksissa on ollut ongelmallista, uutisoi Helsingin Sanomat 4.
maaliskuuta.
...
Miten on Aikamedia teetti viime syksynä Mediatum Oy:llä laajan tutkimuksen, joka
koski kaikkia Aikamedian tuotteita ja palveluja. Kyselyyn vastasi toista
tuhatta henkilöä, ja tutkimuksen antamaa...
Miten onSuomen Helluntaikirkko on mukana järjestämässä lauantaina 21. huhtikuuta
Keravan helluntaiseurakunnassa pidettävää seminaaria, jossa käsitellään
uskonnollista väkivaltaa. Seminaarin teema...
Miten onVapaakirkon julkaisemassa Suomen Viikkolehdessä oli hiljattain juttu,
jossa Pohjois- Intiassa vieraillut suomalaisuskova kertoi matkalla kuulemistaan
lukuisista ihmeparanemisista ja siitä,...
Miten onHyvä Sanoma -lehti koki
vuodenvaihteessa perusteellisen uudistuksen. Aikamedian toimitukseen on tullut
siitä voittopuolisesti myönteistä palautetta, mutta osa palautteen antajista
on kok...
Miten onHuippusuosittu lasten puuhateltta uhkasi lopettaa
toimintansa vuoden 2016 Juhannuskonferenssissa Keuruulla, kun vastuunkantajia
sen hoitamiseen ei löytynyt tarpeeksi. Viime juhannuksena va...
Miten onKristittyjen ykseyden ekumeenista rukousviikkoa vietettiin perinteiseen
tapaan 18.–25. tammikuuta. 110 vuotta täyttänyt tapahtuma kokoaa Jeesuksen
seuraajia eri puolilla maailmaa rukoilemaa...
Miten onHyvä Sanoma ry vastaa helluntaiseurakuntien järjestönä kotimaan
evankelioinnista ja tekee monimuotoista työtä muun muassa kouluissa,
vankiloissa ja diakonian parissa.
Miten onSäveltäjä Lasse Heikkilä kiersi Suomi 100 -juhlavuoden aikana Valkia-ryhmän ja muun
taustajoukkonsa kanssa ympäri maata esittämässä säveltämäänsä Suomalaista
messua. Produktio oli yksi näky...
Miten onSuomen helluntaiseurakuntien lähetystyössä palvelee
toistakymmentä eläkkeellä olevaa henkilöä. Osa on aiemmin toiminut samassa
tehtävässä seurakunnan palkkaamana lähetystyöntekijänä, osa o...
Miten onSuomessa
hiljattain voimaan astunut
varhaiskasvatuslaki ei
enää tunne uskontokasvatusta. Monet
päiväkodit ovat tulkinneet tämän
merkitsevän sitä, etteivät ne enää
tee yhteistyötä seuraku...
Miten onKristityksi
kääntyneet entiset muslimit joutuvat
kohtaamaan laaja-alaista ja osin hyvin
vakavaa vainoa myös Suomessa, ilmenee viime
viikolla julkaistusta Kääntyneet – ex-muslimien painostu...
Miten onAikamedian
julkaisemaan lehtiperheeseen kuuluu
kuusi säännöllisesti ilmestyvää lehteä. Niistä
Ristin Voitto on helluntailiikkeen viikkolehti
ja muut harvemmin ilmestyviä aikakauslehtiä,
j...
Miten onRistin Voitto on vuodesta 1912 ilmestynyt Aikamedia
Oy:n kustantama helluntailiikkeen viikkolehti.
Viime aikoina lehti on laajentanut sisällöntuotantoaan
myös verkossa. Yksi
Ristin Voiton...
Miten onSyyskuun
lopussa Turussa järjestettyjen helluntailiikkeen
Syyspäivien palautekysely on
koottu. Syyspäivätoimikunta kokoontui torstaina
2. marraskuuta Helsingin Saalemiin arvioimaan
saatua...
Miten onNenäpäivää vietetään
jälleen marraskuussa. Keräys
on alkamassa jo lokakuun puolella,
ja seurakuntia kutsutaan mukaan toteuttamaan
valtakunnallista keräystä.
Miten onSana
ylistys herättää
seurakuntalaisissa monia
erilaisia mielikuvia. Seurakuntien ylistystavat
ja -laulut myös jakavat kristittyjä. Usein
kysymys on kuitenkin jostakin aivan muusta
kuin...
Miten onTurun Messukeskuksessa 28.–30. syyskuuta järjestetyille
helluntailiikkeen Syyspäiville osallistui
lähes 600 seurakuntien vastuunkantajaa.
Ristin Voitto -lehti kyseli osallistujilta
palautetta ja s...
Miten onSyyspäivät tuntuvat tulevan kesän jälkeen monille
helluntaiseurakuntien pastoreille ja
vastuunkantajille yllätyksenä. Turussa vastaanotettiin
ilmoittautumisia pitkään deadlinen
jälkeen....
Miten onSuomen
maahanmuuttajatilanne on muuttunut kahden vuoden takaisen maahanmuuttajavyöryn jälkeen. Koordinaattori Timo Kekolahti, minkälaista maahanmuuttajien kohtaaminen on tänään?
Miten onFloridan
suomalaiset kristityt odottelivat Irma-hurrikaania
jännittyneinä. Ennusteissa myrskyn
pelättiin osuvan kovimmin juuri West
Palm Beachin alueelle, missä Lake Worth
ja suomalainen...
Miten onSyyskuun
lopussa järjestettävien
helluntailiikkeen Syyspäivien
puhujaksi on kutsuttu Gateway-seurakunnan
pastori John Burke Yhdysvalloista.
Hänen opetuksensa on
herättänyt kysymyksiä ja...
Miten onToissa lauantaina Helsingin
Senaatintorilla koettiin
pitkään aikaan suurin kristillinen kaupunkitapahtuma,
kun arviolta 8 000 ihmistä kokoontui
seuraamaan ja osallistumaan Lasse Heikkilän...
Miten onHelluntaiseurakunnissa työskentelee pastorien
ohella enää kourallinen palkattuja evankelistoja.
Kotimaan saavuttavaan työhön on
kuitenkin nimetty 21 yhteysevankelistaa eri
puolilla maata....
Miten onSyyspäivät (vuoteen
2014 saakka nimellä Talvipäivät)
on helluntaiseurakuntien pastoreiden, vanhimpien
ja vastuunkantajien vuosittainen
tapahtuma, joka järjestetään tänä
vuonna 28.–30. syy...
Miten onKOULUT ovat aloittaneet jälleen uuden lukuvuoden. Helluntaiseurakuntien Koulupalvelulla on maanlaajuinen koulupastoreiden verkosto ja yli 30 vuoden kokemus yhteistyöstä koulujen kanssa. Viime vuosina...
Miten onPääkaupunkiseudun Iso Kirja eli IK Helsinki näkee päivänvalon 14. elokuuta. Raamattuopiston historiallinen harppaus tuo kurssit ja seminaarit paremmin myös ruuhka-Suomen ulottuville. Mitä kursseja...
Miten onMAAMME tunnetuimpia raamatunopettajia on Uusi
Tie -lehden päätoimittaja, kansanlähetysvaikuttaja Leif Nummela,
jonka luotsaamia Raamatun punainen lanka -seminaareja on järjestetty myös
vapaakri...
Miten onIK-opistolla Keuruulla
järjestetään suosittuja valtakunnallisia
Fifteen-leirejä rippikouluikäisille helluntaiseurakuntien nuorille.
Suosion kääntöpuolena jotkut seurakuntakentän toimijat
k...
Miten onVanhoillislestadiolaisesta taustasta tunnettu Jämsän kristillinen opisto järjestää heinäkuun jälkipuoliskolla perinteiset Opistoseuransa Isossa Kirjassa.
Miten onSuomen vapaakristilliseen neuvostoon (SVKN)
kuuluvat Suomen Adventtikirkko, Baptistikirkko,
helluntailiike, Metodistikirkko, Vapaakirkko
ja Pelastusarmeija.
Miten onTämän
vuoden herättäjäjuhlia vietetään
7.–9.
heinäkuuta herännäisyyden juurilla, Paavo Ruotsalaisen kotipitäjässä
Nilsiässä. Pääpaikka sijaitsee
aivan Nilsiän keskustassa.
Miten onVuodesta 1912
lähtien ilmestynyt Ristin Voitto -lehti on kokenut monia uudistuksia yli
sadan vuoden aikana. Nyt lehteen on jälleen
tekeillä uudistus, joka näkyy sekä rakenteessa että
sisäl...
Miten onEspoon Metro Areenalla toukokuun lopulla järjestetty
Nouse Suomi -tapahtuma on
herättänyt kriittistä jälkikeskustelua niin
seurakunnissa kuin mediassakin. Pääpuhujan, amerikkalaispastori
G...
Miten onRistin Voitto -lehden numeron 22/2017 saa myös moni sellainen henkilö, joka ei
ole vielä lehden tilaaja. Ristin Voiton painosmäärä on huomattavasti suurempi
tavanomaiseen viikkopainokseen...
Miten onHelluntaiseurakuntien koulutyöntekijät pääsevät
yhä kouluihin. Koulupalvelun yhteistyöjärjestönä
toimii nykyisin myös kansainvälinen
E-Compass ry.
Miten onTukholman keskustassa tehtiin perjantaina 7.4. terrori-isku, jossa kuorma-auton anastanut uzbekistanilainen mies ajoi sillä ensin ihmisten päälle Drottninggatanin kävelykadulla ja törmäsi sitten Åhlén...
Miten onJoensuun helluntaiseurakunta ja Voice in the City -järjestö toteuttavat ensi viikolla Joensuun urheilutalolla rukouskoulun. Tapahtuma kestää torstaista lauantaihin. Opettajina rukouskoulussa toimivat...
Miten onKuntavaaliehdokas Jari Viherlammen kohdalle osui kyseenalainen kunnia saada ehdokasnumerokseen 666. Hilpeyttä herättää etenkin se, että Ilmestyskirjassa pedon luvuksi mainittu numero kerryttää ääniä m...
Miten onHelsingin Saalemissa järjestetään johtajuuskonferenssi huhtikuun alussa. Mukana tapahtumassa on muun muassa hippiseurakuntaliikkeen perustaja Mark Foreman sekä Lontoon Hillsong-seurakunnan pastori Dan...
Miten onTM Aila Ruohon uutuusteos Pyhät, pahat ja pelokkaat (Atena 2017) on herättänyt huomiota mediassa. Ruoho pureutuu hengellisiin pelkoihin kymmenessä yhteisössä, ja haastateltavien joukossa on myös hellu...
Miten onIso Kirja -opisto ja australialainen Alphacrucis College (AC) toimivat nykyisin yhteistyössä koulutuksen järjestämisessä Suomessa. Tämä yhteistyö alkoi vuonna 2015.
Miten onIson Kirjan opettaja, TT Miika Tolonen pohdiskeli Opiston mäeltä -blogissaan kristityn kansallista identiteettiä ja lojaliteettia valtiolle (blogi löytyy osoitteesta ristinvoitto.fi). Hänen mukaansa k...
Miten onYle TV1:n Perjantai-ajankohtaisohjelmassa haastatellun ex-helluntailaisen Kaisa Klapurin kuvaukset
lapsuuden kokemuksistaan Kälviän helluntaiseurakunnassa ovat nostattaneet keskustelua muun muass...
Miten onEnsi syksynä toteutetaan helluntaiseurakuntien Parasta Suomelle -evankelioimiskampanja osana Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuotta. Kampanjaan valmistautuminen on parhaillaan käynnissä. Kampanjao...
Miten onSuomessa monet tunnetut kristilliset vaikuttajat ovat täysin eri linjoilla arvioidessaan Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin toimia ja sitä, miten häneen tulisi suhtautua. Myös presidentin rukousa...
Miten onSana Elämään -kommentaariraamattu on yksi Aikamedian kärkihankkeita vuonna 2017. Sen tekstilaitoksena käytetään suosittua Raamattu Kansalle -käännöstä, joka julkaistiin 2012. Kommentaariraamatusta on...
Miten onVuoden 2017 Juhannuskonferenssia on valmisteltu jo viime syksystä alkaen, ja konferenssitoimikunta kokoontui viime viikolla päättämään ohjelman pääsisällöistä.
Miten onRadio Patmos panostaa voimakkaasti radio-ohjelmiin. Se aloitti vakituisella toimiluvalla lokakuussa 2016 kymmenellä kuuluvuusalueella ja lyhytaikaisella luvalla 14 paikkakunnalla. Vaikka lyhytaikaiset...
Miten onSuomen Helluntaikirkon puheenvuorossa Kotkan Syyspäivillä kerrottiin Poliisihallituksen uudesta rahankeräyslain tulkinnasta, jonka mukaan yhdistyspohjaisilla seurakunnilla ei olisi kolehdinkanto-oikeu...
Miten onRistin
Voitto teki viimeksi suuremman lehtiuudistuksen juhlavuonna 2012.
Sen jälkeen lehden taittoon ja sisältörakenteeseen on tehty vain pieniä muutoksia.
Nyt lehteen on taas luvassa uudis...
Miten onSuomen eduskuntaan on perustettu uskonnon- ja omantunnonvapausryhmä. Sen tarkoituksena on Ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 18. artiklan mukaisesti edistää mielipiteen-, omantunnon- ja us...
Miten onHyvinkään ja Imatran helluntaiseurakunnissa on vastikään koettu herätystä, jossa yhteensä vähintään 150 henkilöä on ilmaissut haluavansa Jeesuksen elämänsä Herraksi
Miten onSaarnaaja Niilo Yli-Vainio (1920–1981) on yksi Suomen helluntailiikkeen tunnetuimmista nimistä. Hänen toimintansa sai laajaa julkisuutta erityisesti 1970-luvun loppupuolella, jolloin Lapualta alkanut...
Miten onSuomen Helluntaikirkon johtaja Usko Katto osallistui 7. marraskuuta Tallinnassa pidettyyn Pohjoismaiden ja Baltian maiden helluntaijohtajien kokoukseen.
Miten onSosiaali- ja terveysministeriö myönsi lokakuussa 765 000 euroa valtion tukea ruokaapua jakaville yhdistyksille, jotka Samaria rf:n koordinoimana hakivat avustusta toimintaansa. Tuen saajien joukossa o...
Miten onSana retriitti tulee ranskan kielen sanasta retrait, ’vetäytyminen’. Retriitti tarkoittaa vetäytymistä arkielämästä ja hiljentymistä esimerkiksi hengellisistä syistä tai stressin välttämiseksi. ...
Miten onItä-Euroopan romanilapsilla on todellinen hätä. Lukutaidottomat vanhemmat yrittävät elättää perheitään kerjäämällä, ja perheiden lapset ajautuvat usein köyhyyskierteeseen, josta on vaikea päästä irti...
Miten onSyyspäivillä keskusteltiin naisten asemasta helluntaiherätyksessä monipuolisesti. Keskusteluista noussut toivomus oli, että seurakunnat voisivat jatkossa olla entistä ehyemmin miesten ja naisten yhtei...
Miten onKotkassa järjestettiin viime viikolla helluntailiikkeen vastuunkantajien Syyspäivät teemalla ”Siltoja rakentamassa”. Vuosittaiset neuvottelupäivät, jotka ennen pidettiin tammikuussa Talvipäivinä, järj...
Miten onHelluntaiseurakuntien lähetys- ja kehitysyhteistyöjärjestö Fida International irtisanoi useita työntekijöitä noin vuosi sitten valtion kehitysyhteistyöleikkausten myötä.
Miten onRistin Voiton numerossa 38 uutisoitiin, että Ison Kirjan lähetyslinjan suosio on laskenut, kun järjestöiltä on leikattu valtion tukea ja seurakunnillakaan ei ole entisenlaisia mahdollisuuksia sitoutua...
Miten onRadioaallot ovat vieneet jumalanpalveluksen suomalaisten koteihin jo vuodesta 1926. Yleisradio juhli juuri radiojumalanpalvelusten pyöreitä vuosia; jumalanpalvelus on pisimpään Yleisradion ohjelmistos...
Miten onKristinuskoon tutustuttava Alfa-kurssi sai viime vuonna Britanniassa ennätysmäisen suosion, kertoo kristillinen Premiermediajärjestö sivuillaan. Isossa-Britanniassa noin 9 000 kirkossa järjestettiin v...
Miten onKunnat tekevät päihdeongelmaisia asukkaitaan koskevia hoitosopimuksia, joissa henkilö pääsee hoitokotiin tai tukiasuntoon. Palveluja tarjoavat järjestöt ovat näistä sopimuksista taloudellisesti riippu...
Miten onViime viikkoina kansainvälisiä lähetys- ja kehitysyhteistyöpiirejä ovat kuohuttaneet kristillisen World Vision -järjestön Gazan-työn johtajan väitetyt yhteydet terroristijärjestö Hamasiin. ...
Miten onNaisten asemaa ja palvelumahdollisuuksia koskevaa keskustelua on käyty helluntailiikkeessä jo vuosikymmeniä. Tämä keskustelu jatkuu edelleen. Seurakunnissa asiaan liittyy erilaisia näkemyksiä ja...
Miten onJuhannuskonferenssi on helluntailiikkeen suurin vuosittainen tapahtuma, jolla on monipuolisen ohjelman lisäksi myös taloudellista merkitystä. Useissa konferenssin tilaisuuksissa kerätään rahalahjoja,...
Miten onUusi Pokémon Go -mobiilipeli on herättänyt ennennäkemättömän suosion kännykänkäyttäjien parissa ympäri maailmaa. Pokémon-pelit saivat alkunsa Nintendon laitteilla 1990-luvulla. Pokémonit olivat pikkuo...
Miten onHelluntaiseurakuntien Musiikki ry:n
julkaisema kannanotto, musiikin ammattilaisten kirjoitukset Ristin Voitossa ja Paimen
Plus -lehdessä sekä Juhannuskonferenssin musiikkitarjonta ovat herättäneet...
Miten onWycliffe Raamatunkääntäjät (WRK) on raamatunkäännöstyöhön erikoistunut suomalaisjärjestö, joka kuuluu kansainväliseen ja tunnustustenväliseen Wycliffe-järjestöjen verkostoon.
Miten onJuhannuskonferenssissa on lapsille omia tilaisuuksia, mutta lasten energiamäärän huomioiden se ei riitä. Lapset tarvitsevat toimintaa ja tekemistä, jotta he viihtyvät. Vuosien mittaan onkin todettu, e...
PuheenaiheRistin Voitto on kehittänyt paperilehden rinnalla voimakkaasti myös sähköisiä palveluja. Uudet tuotteet www.ristinvoitto.fi-verkkolehti, näköislehti ja sähköiset RV-uutiset ovat kesän ajan vielä vapaa...
Miten onHelluntaiseurakuntien musiikki ry on osoittanut seurakunnille kannanoton, jossa se huolehtii yhteisöjen tämänhetkisestä musiikillisesta tarjonnasta.
Miten onNina Åström on tunnettu kokkolalainen artisti ja evankelista. Hän on edustanut Suomea vuoden 2000 euroviisuissa, tehnyt 14 levyä, esiintynyt noin 30 maassa konserteissa ja televisiossa yhteensä miljoo...
Miten onViime viikolla 170 ikääntynyttä pastoria ja evankelistaa kokoontui Iso Kirja -opistolle Senioripäiville. Kolmipäiväistä tapahtumaa luotsaili Hyvä Sanoma ry:n seniorityön yhdyshenkilö Tapio Sopan...
Miten onEduskuntaan on perustettu Familia-verkosto. Sen perustamiskokous pidettiin 17. toukokuuta. Perustamiskirjan allekirjoittajina on kansanedustajia useista eri puolueista, ja verkoston jäseniksi voivat l...
Miten onOne Way Missionin toiminnanjohtaja Tapani Suonto on sanonut olevansa huolissaan klassisen kristinuskon hämärtymisestä uuskarismaattisten ilmiöiden vallatessa alaa. Myös monet kesän aikana Suomessa vie...
Miten onAikamedia perusti maaliskuussa suljetun Facebook-ryhmän, joka liittyy samassa kuussa julkaistuun kirjaan Koetelkaa kaikki – suuntaviittoja aikamme hengellisten ilmiöiden arviointiin. Koetelkaa k...
Miten onHelsingissä vapunpäivänä järjestetty Jeesus-marssi ja etenkin siihen liittyvä yhteiskristillinen vapputapahtuma Senaatintorilla on herättänyt keskustelua.
Miten onHelluntailiikkeen Syyspäivät päätti viime lokakuussa jatkaa työntekijöiden valtakirjan valmistelua. Pastori Usko Katon johdolla toiminut laajapohjainen toimikunta on työstänyt valtakirjan yksityiskoht...
Miten onIso Kirja -opisto järjestää maanantaina 9.5. kello 18 helluntaiseurakuntien pastoreille ja vanhimmille saunaillan, jossa keskustellaan hengellisten ilmiöiden ja virtausten arvioinnista.
Miten onMusiikki kuuluu tärkeänä osana helluntailiikkeen toimintaan, juhliin ja myös Juhannuskonferenssiin. Perinteisesti konferenssin tilaisuuksien musiikista ovat vastanneet eri musiikkiryhmät ja esiintyjät...
Miten onAikamedia Oy muutti Keravalle Jäspilänkadulle Avainmedian vuokralaiseksi helmikuussa 2006. Keravalla ovat toimineet muun muassa Aikamedian lehtitoimitukset, musiikkituotanto ja osittain myös markkinoi...
Miten onMuutamat avustusjärjestöt kuten Suomen Punainen Risti ja Kirkon Ulkomaanapu kertovat valtion kehitysyhteistyöleikkausten ja toisaalta rasistisen puheen lisääntymisen auttaneen kansalaiskeräyksiä, ja r...
Miten onPaimen Plus -lehti uutisoi viime tammikuussa helluntaiseurakuntien koulupalveluun liittyvistä muutoksista. Uutisen mukaan pitkäaikainen koulupastori Leevi Ahopelto jää pois Pirkanmaan koulutyöstä ja s...
Miten onTuusulan helluntaiseurakunta haki Ristin Voiton numerossa 7/2016 vapaaehtoista nuorisotyöntekijää/ohjaajaa harvinaisen suurella lehti-ilmoituksella, jonka hinta on 2 112 euroa. Ilmoitus herätti runsaa...
Miten onSuomessa eletään aikaa, jolloin monet maahan tulleet turvapaikanhakijat saavat kielteisen päätöksen ja joutuvat poistumaan maasta. Joissakin tapauksissa kielteinen päätös saatetaan kokea eettisesti ep...
Miten onKuusamon helluntaiseurakunnalla on käytössään entisestä koulusta remontoitu Vasaraperän leirikeskus, joka palvelee leiri-, kurssi- ja majoituskäytössä. Paikka sijaitsee noin 33 kilometrin päässä Kuusa...
Miten onAIkamedia perusti pari viikkoa sitten suljetun Facebook-ryhmän keskustelemaan ajatuksista, joita uusi kirja Koetelkaa kaikki – suuntaviittoja aikamme hengellisten ilmiöiden arviointiin (Aikamedia, 201...
Miten onSuomen evankelis-luterilaisen kirkon Lähetystyön Keskuksen lähetysteologi Jaakko Rusama oli Kotimaa-lehden haastattelussa (11.2.2016) huolissaan kirkon työntekijöiden missiologisen osaamisen rappeutum...