Mikä on parasta kesässä? - Eliisa, Henrik ja Maria kertovat

Eliisa Saarinen, Vesilahti 

Grillaamisesta tulee mieleen yksi vuosihääpäivämme. Olimme mökkeilemässä ja suunnittelimme romanttista herkkuateriaa nuotiolla. Grillaukset eivät menneet ihan nappiin, kalat paloivat ja letut tippuivat maahan. Jäi silti lämmin muisto tästä huumorilla täytetystä hetkestä. 

Kesässä parasta on loma ja sen myötä vapaus touhuta mitä lystää. Viime vuosina olen nauttinut reissaamisesta asuntoautolla tai moottoripyörällä yksin ja perheen kanssa. Tai no, moottoripyöräretkille en ota perhettä mukaan. 

Moottoripyöräillessä välttelen suuria ja nopeita väyliä. Mottoni on, että perille ei ikinä ajeta lyhintä reittiä. Pienten mutkateiden tutkiminen ja kahvitaukojen pitäminen kesäisissä maisemissa on parasta. 

Viime kesänä olin käsivarren Lapissa talkoissa mökkityömaalla ja paluumatkalla päätin piipahtaa Saanatunturin laella. Kahvikuppi, hellepäivä ja upeat maisemat olivat mahtava kokemus. Ei haitannut, vaikka tuli 14 tuntia ja monta sataa kilometriä ylimääräistä ajoa, lomalla sellainen kuuluu asiaan. 

Joskus aamuyöllä asuntoauto yhtäkkiä hajosi ja haaksirikkouduin P-paikalle keskellä korpea. Rättiväsyneenä tuumasin, että tämä ei kyllä kuulu asiaan, vaikka loma onkin. Yöunien ja aamukahvin jälkeen maailma näytti taas kirkkaammalta, ja remontin jälkeen matka jatkui. 

Olen syntynyt ja kasvanut merellisessä kesäkaupungissa, ja tärkeitä kesään kuuluvia asioita on aina ollut meri, hiekkarannat, aurinko ja raikas merituuli. Nuorempana mieluisimpia kesäpuuhia oli uiminen ja rannalla loikoilu, lämmöstä nauttiminen.

Nykyään piha- ja puutarhatyöt tuovat mielekkyyttä ja iloa. Miksi? Koska ulkona, omassa puutarhassa touhuaminen rentouttaa ja on sitä omaa aikaa. Puutarhalla ja pihatyöllä on iso merkitys myös mielen hyvinvointiin. Se on ”aivot narikkaan” -hetki. Luonnossa, kukissa ja muun muassa perunamaassa näkee myös taivaan Isän kädenjäljen ja huolenpidon. 

Mukava kesämuisto puutarhassa touhuamiseen liittyy ensimmäisiin kesätyökokemuksiini. 14-vuotiaana olin ensimmäisessä kesätyöpaikassa hautausmaalla. Satoi tai paistoi, töitä tehtiin ulkona ja huolehdittiin kukkaistutuksista, hiekkakäytävien ja hautojen haravoinnista, hautausmaan yleisilmeestä ja kauneudesta. 

Ihmisten kohtaamisia oli päivittäin, kun omaiset tulivat rakkaittensa haudoille. Pieni hymy, tervehdys ja hautaistutuksista huolehtiminen sekä koko hautausmaan puutarhan ja kukkien loisto saivat monet kävijät hymyilemään. Ehkä kohtaamiset toivat iloa ja toivoa ikävään, suruun ja kaipaukseen. Muistan aina kaikkia kuutta hautausmaalla viettämiäni kesiä hyvinä, positiivisina ja opettavaisina kokemuksina. 

Juttupätkien oheen esim. ympyrän muotoisiin kuvapaikkoihin vastaajien kuvat: (Eliisa 1, Henrik 2, Maria 3) 

Teksti on lyhyehkö, joten tarvittaessa juttuun voi lisätä myös kesäisen kuvituskuvan, esim. 

Jos kuvituskuvaa käytetään, kuvatekstiksi esim. seuraava: 

Luonnossa liikkuminen ja vaikka nokipannukahvit nuotiolla kuuluvat Suomen kesään. Luonnossa voi kokea myös Jumalan läheisyyttä. Kuvituskuva. (Shutterstock)