Merkkipäiviä: Keijo Blommendahl 70 vuotta

Pikkuveljeni Keijo Armas Blommendahl syntyi Helsingissä perheemme kolmantena poikana. Kaikkiaan lapsia perheessä oli seitsemän. Varhaislapsuus Keijolta kului Porvoonkadun ja Pitäjänmäen liepeillä. Lapsuudesta saakka hän sai myös kristillisen kasvatuksen uskovan äidin hoivassa. Pyhäkoulua Keijo kävi uskollisesti. Kylvetty sana kantoi hedelmän, ja aikuistuttuaan hän teki omakohtaisen päätöksen seurata Jeesusta.

Jo 19-vuotiaana hän avioitui Kirstin kanssa. Yhteistä avioliiton taivalta heille kertyi viime vuonna 50 vuotta. Keijo ja Kirsti ovat pariskunta, joka osaa tukea toisiaan. Lapsia heille syntyi kolme.

Osa Keijon työelämästä kului Ruotsissa. Viimeisimmät vuodet ennen eläköitymistään hän oli varsinainen ”myyntitykki”. Eikä ihme, sillä positiivisen ja luotettavan ensivaikutelman luominen on hänelle luonteenomaista.

Trumpetin soitto muodostui Keijon mieliharrastukseksi jo 12-vuotiaana, ja hän oli aktiivinen jäsen seurakunnan soittokunnassa. Keijon soittoa kuulee edelleen radiossa, cd-äänitteillä ja erilaisissa tilaisuuksissa, kuten häissä, hautajaisissa, syntymäpäivillä, konserteissa ja sotaveteraanien juhlissa. Minultakin on joskus kysytty, että mikä tuossa Keijon soitossa on niin siunaavaa, että sitä kuunnellessa ihan kyynelöityy. Tällaisia herkästi tulkittuja sävelmiä hänen äänitteellään ovat esimerkiksi Kuin pieni kukka, Päivä vain ja Olen kuullut on kaupunki tuolla.

Ruotsissa Sarastus-yhtyeen trumpetistina toimiessaan Keijo oli suosittu solisti. Hän on myös innokas pyöräilijä, joka kuluttaa asfalttia tuhansia kilometrejä vuodessa. Siitäkin syystä hän on edelleen vetreä, ja nuoremmat harmittelevat, kun seitsemänkymppinen päihittää kolmekymppiset sporttimiehet mennen tullen.

Luonteeltaan Keijo on seurallinen ja niin mukava kaveri, että kenelläkään ei tule aika pitkäksi ”Kekun” kanssa. Hänen seurassaan huumorin kukka ei pääse lakastumaan.

Suuri sukusi sekä monet tuttavat ja kaverit haluavat hurrata sinulle, Keijo. Sovitaan, että heitetään sinut ilmaan seitsemän kertaa ja otetaan kiinni vain kuusi kertaa. Sillä viimeisellä kerralla saat tulla omille jaloillesi.

Onnea ja suurta Jumalan siunausta, Keijo-veljeni, kaikkien perheenjäsenten ja sisarusten puolesta. Anna torven soida ja vietä hyvää syntymäjuhlavuottasi.

Näin toivottelee isobroidisi Japanista.

Reijo Blommendahl

Mielipide
20/2016

MielipideRistin Voitossa on ollut paljon mielipidekirjoituksia naisen asemasta seurakunnassa. Itse en nyt ala tästä asiasta lainkaan vääntämään, vaan haluan muistuttaa olennaisimmasta asiasta: uskostamme Jeesu...
MielipideOlen seurannut huolestuneena alkoholikeskustelua Ristin Voitto -lehdissä. Olen kuulunut yli 40 vuotta eri helluntaiseurakuntiin, ja olen tähän asti luullut, että kaikilla vastuuhenkilöillä, niin seura...
MielipideOlen kiitollinen siitä, että Jyrki Isohella on tutkinut seurakuntien kasvua. Itse olen ollut sekä pienissä että suuremmissa seurakunnissa jäsenenä. Pidän pienemmistä juuri siksi, että ne ovat yleensä...
MielipideOlen Jyrki Isohellan kanssa samaa mieltä siitä, että seurakunnat toteuttavat toimintojaan suppeasti. Nähdäkseni niissä toteutuu keskimäärin viisi toimintamuotoa: opetus, pyhäkoulu, rukouskokous, nuort...
MielipideJyrki Isohellan tutkimus Suomen helluntailiikkeen kasvusta ja kasvun pysähtymiseen vaikuttaneista seikoista sisältää monia tärkeitä huomioita (RV 16–18). Tutkimus osoittaa, että uusien seurakuntien pe...
MielipideSakari Ahola esitti mielipidekirjoituksessaan (RV 17), että kristittyihin naisiin kohdistuisi vähemmän vainoa kuin miehiin. Tällä näkökulmalla hän perusteli myös sitä, että yksinomaan miesten tulisi o...
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan