Matkalla: Via Egnatiaa kulkivat legioonalaiset ja kristityt
Eero Ketola
(15.3.2023) Roomalaiset valmistivat loistavalla ammattitaidolla Via Egnatian, valtatien, joka halkaisi laajan Makedonian maakunnan Adrianmereltä Mustallemerelle saakka. Tie alkoi Dyrrakionista ja Apolloniasta nykyisen Albanian alueelta ja päättyi Byzantioon nykyiseen Turkkiin.
Kenraali Egnatiuksen noin vuonna 120 eKr. rakennuttama tie oli ensimmäinen roomalaisten rakentama valtatie Italian ulkopuolella, ja se oli antiikin suurin sotilas- ja kauppatie.
Via Egnatia rakennettiin mukulakivistä, joita kerättiin lähialueilta. Kiviä oli yleisimmin 25 sentin paksuudelta, mutta maaston epätasaisuuden vuoksi kiviä saattoi olla jopa puolentoista metrin syvyyteen saakka.
Via Egnatia rakennettiin ensisijaisesti sotilaalliseen käyttöön, mutta tietämättään rakentajat valmistivat tien, joka sivuhaaroineen nopeutti evankeliumin etenemistä Euroopassa.
Tietä komentajan jäljessä marssineet sotilaat eivät poistuneet tieltä vaan seurasivat uskollisesti komentajaansa. Kuva innosti ensimmäisiä kristittyjä rohkeasti seuraamaan Jeesusta poikkeamatta oikealle tai vasemmalle evankeliumin totuudesta.
Via Egnatia oli tarkoitettu ensi sijassa armeijan ja valtion virkailijoiden käyttöön. Koska Makedonian maakunnassa oli varsin rauhallista, sitä saivat kuitenkin käyttää myös matkailijat, käsityöläiset ja kauppiaat.
Tietä kuljettiin pääasiassa kävellen, mutta myös aaseilla, muuleilla ja hevosten vetämissä rattaissa. Rattaita oli mahdollista vuokrata. Majataloja ja lepopaikkoja oli 20 kilometrin välein.
Via Egnatian varrella oli yli 500 millaria eli mailitolppaa, mutta vain 38 niistä on löydetty. Roomalainen maili oli 1 482 metriä (vrt. nykyinen maili eli englanninpeninkulma on 1 609 metriä). Mailitolpissa oli kirjoitus latinaksi ja kreikaksi.
Via Egnatialla oli toisinaan myös ruuhkaa kuin Helsingin aamuliikenteessä. Roomalainen kirjailija, filosofi ja puhuja Cicero kirjoitti ystävälleen Atticukselle heinäkuussa 48 eKr., että hän ei voinut lähteä Tessalonikasta, koska tie oli liian ruuhkainen.
Myös Paavali työtovereineen käytti kuuluisaa tietä toisen ja kolmannen lähetysmatkansa aikana. Hän kulki mielellään kävellen. Toisinaan hän joutui kulkemaan tien reunassa, koska lain mukaan roomalaisten sotilaiden saapuessa muiden kulkijoiden oli siirryttävä sivuun. Arvion mukaan Paavali liikkui tiellä runsaat 5 000 kilometriä.
Filippiläinen kristitty Epafroditus toi Via Egnatiaa seuraten taloudellista tukea ja ajankohtaista tietoa Filippistä. Tapana oli, että taloudellisen tuen viejät eivät matkustaneet yksin vaan heillä oli mukanaan paikallisia kristittyjä. Paavalillakin oli aina mukanaan työtovereita. Apostolien teoissa on maininta, että Paavalin seurassa oli Makedoniassa seitsemän henkilöä.
Ensimmäisen Roomassa viettämänsä vankeusajan jälkeen Paavali todennäköisesti vapautettiin, ja hän aloitti neljännen lähetysmatkan, jonka läntisin päätepiste oli Espanja. Espanjasta hän purjehti Välimeren itäosaan ja pysähtyi Kreetan saarelle, jonne hän jätti Tiituksen. Itse hän jatkoi matkaansa Vähän-Aasian kautta uudelleen Euroopan mantereelle.
Paavalin matka jatkui Filippiin ja sieltä Via Egnatiaa myöten länteen. Hän kirjoitti Tiitukselle, yhdelle lähimmistä työtovereistaan, ja pyysi häntä saapumaan viipymättä Nikopoliin, ”sillä siellä olen päättänyt viettää talven”.
Nikopoli-nimisiä kaupunkeja oli useita, mutta Paavali tarkoittaa Nikopolia, joka sijaitsee Kreikan länsirannikolla. Kirjeen sanavalinta osoittaa, ettei Paavali ollut ehtinyt vielä Nikopoliin.
Pääsikö Paavali koskaan Nikopoliin viettämään talvea? Todennäköisesti ei. Matkalla Via Egnatiaa myöten roomalaiset sotilaat pidättivät Paavalin ja lähettivät hänet Roomaan, jossa hän odotti tuomiotaan vankeudessa. Hän aavisti, että vankeus johtaisi kuolemaan.
Myöhemmin, vuonna 110 jKr. Syyrian Antiokian seurakunnan piispa Ignatios kuljetettiin kymmenen sotilaan vartiomana Via Egnatiaa myöten Roomaan. Matkan varrella hänen sallittiin pysähtyä tervehtimään tien läheisyydessä olevia seurakuntia. Ignatios kärsi marttyyrikuoleman Rooman Colosseumilla. Leijonat raatelivat hänet.
Lähde: Kaloudi-Sapulos, Polyxeni: Via Egnatia. Kreikan kultturiministeriö.
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...