Matka vetäjästä vertaiseksi - Solutyötä koordinoiva pastori Veera Tillander on itse solussa kasvamisen elävä esimerkki
Anssi Tiittanen
Seurakuntien pienryhmissä eli soluissa jonkun on aina oltava se, joka käynnistää solun. Se, joka viestittelee ihmiset paikalle, siivoaa kotoa pahimmat rojut syrjään ja laittaa kahvin tippumaan.
Ja joka on todennäköisesti jo muutamaa päivää ennen ollut solun osalta tiedostavassa moodissa, lievässä stressitilassa.
Tamperelaiselle Veera Tillanderille tunne on tuttu pian parinkymmenen vuoden ajalta. Kevyenä harsona harteilla lepäävä, ikuiselta tuntuva vastuu ei ole himmentänyt käsitystä soluista seurakunnan ydinasiana.
– Pääsin itse aikanaan uudella tavalla sisään seurakuntaan solun kautta, Tillander kertoo.
Sen jälkeen ilonaiheita soluissa on riittänyt tämän tästä. Joku tulee uskoon, toinen uudistuu. Joku löytää elämän myrskyssä suojaporukan, jossa saadaan myös iloita rukousvastauksista.
– Ei se mikään ole minun ansiotani, mutta saan seurata tällaista läheltä. Sitä pidän hyvin antoisana.
Veerasta oli hyvää vauhtia tulossa entinen seurakuntanuori.
Veera Tillander (o.s. Jääskeläinen), 44, kasvoi kristityssä perheessä. Suku laajemminkin on aina näkynyt vahvasti Tampereen helluntaiseurakunnassa.
– Äidin äiti Tuulikki Koskinen oli uskova yksinhuoltaja, joka toi kahdeksan lastaan seurakunnan toimintaan mukaan.
Iso osa Koskisen vanhemmasta sisarussarjasta palvelee yhä eri seurakunnissa. Veera Tillanderin nuorempia tunnettuja sukulaisia ovat muun muassa laulajina tunnetut serkut Matias ja Julius Koskinen sekä veljet Heikki ja Ilkka Jääskeläinen.
Parikymppisenä Tillanderista oli kuitenkin hyvää vauhtia tulossa entinen seurakuntanuori. Työt mallina ja lauluopinnot puhalsivat myötätuulta unelmien purjeisiin, mutta suunta aikuistuvalla nuorella oli vahvasti pois lapsuuden uskonympäristöstä.
21-vuotiaana Veera lähti kolmeksi kuukaudeksi Italiaan sairaanhoitajaopintojen työharjoitteluun. Naimisiin hän oli mennyt Mikko Tillanderin kanssa puolta vuotta aiemmin.
– Italiassa ollessani isäni Elia sairastui vakavasti. Se pysäytti minut, ja laittoi etsimään Jumalaa.
Eräänä päivänä rukouksen aikana kuului ääni. ”Veera, elämällesi on kaksi suunnitelmaa: saatanan ja minun. Kumman tahdot valita?”
– Silloin oli aivan selvää, että valitsisin Jumalan suunnitelman. Siitä hetkestä alkoi uusi aika elämässäni.
Kun Tillander palasi Suomeen, hän ilmoitti mallitoimistoon lopettavansa alan työt, ja päätti lisäksi, ettei enää tee muuta kuin hengellistä musiikkia.
Solunvetäjä Veera Tillanderista tuli 2000-luvulla. Nuorten vaimojen solu hajosi mukavimmalla mahdollisella tavalla, kun iso osa solulaisista alkoi odottaa ensimmäistä vauvaansa.
Nykyisin myös Tillandereiden nuorempi polvi, teini-ikäiset Weikko ja Wille, ovat löytäneet paikkansa seurakunnassa ja ovat aktiivisia nuorisotyön piirissä.
Solut tuovat mieleen ystävyyden. Veera Tillander vahvistaa, että yhdessä jaetut, usein kipeätkin asiat ovat omiaan lujittamaan solulaisten välisiä suhteita.
Nuoruuden herkissä vaiheissa syntyy elinikäisiä ystävyyssuhteita, mutta pystyykö aikuisena yhä saavuttamaan uutta sydänystävyyttä?
– Kyllä osan solulaisista kanssa olemme todella hyviä ystäviä, mutta on selvää, että kun meitä on johtamissani soluissa 17 naista, kaikkien kanssa suhde ei muodostu yhtä tiiviiksi, Veera Tillander pohtii.
– Sitä mieltä kyllä olen, että aikuisenakin voi hyvin ystävystyä syvästi. Aikuisajan ystävät eivät tunne lapsuudesta ja nuoruudesta asti, eikä mukana ole niin paljoa ennakko-oletuksia. Pöytä on tyhjä, ja voi luoda nahkansa tietyllä tapaa uudelleen.
Jos solu jonkun ympärillä pyörii, sen on oltava Jeesus.
Tillanderin mukaan soluissa uuden aloittamisen mahdollisuus on tärkeä yksityiskohta. Monella saattaa olla takana jo pitkä pätkä seurakuntaelämää – ja myös yhteisössä syntynyttä taakkaa.
– Menee tietysti aikaa, ennen kuin ihminen pystyy tulemaan esiin aitona. Muiden luoma, avoimuuteen kannustava ilmapiiri on hyvin tärkeä asia.
Veera Tillander on saanut seurata mukavia kehityskulkuja, joissa ihmiset ovat löytäneet toisistaan ystäviä ja rinnallakulkijoita.
– Sitä näkee, että ihmiset löytävät toisensa, syntyy matcheja. Ilahdun siitä aina todella paljon. Silloin myös johtaja tietää, ettei ole ihmisten ainoa tuki.
Tillander pitää tärkeänä kehityssuuntana sitä, ettei solu loputtomasti pyöri johtajansa ympärillä.
– Ihmiset eivät saisi tulla riippuvaiseksi johtajasta. Johtajan tärkein tehtävä on pohjimmiltaan se, että hän järjestää ajan ja paikan kohtaamisille ja ilmestyy itse paikalle.
– Ja jos solu jonkun ympärillä pyörii, sen on oltava Jeesus. Solunjohtajan tehtävä on ohjata solulaisia lähemmäksi Jeesusta ja koko seurakunnan yhteyteen.
Kun uusi solu alkaa, on luonnollista, että johtajan rooli siinä vaiheessa on hyvin tärkeä.
– Kun porukka ryhmäytyy ja pääsee käyntiin, johtajan roolin pitäisi pienentyä.
– On hienoa, kun päästään siihen, että on vertaisuutta kaikkien jäsenten kesken ja johtajakin saa olla vertainen.
Tillander tunnistaa johtajan rooliin kuuluvan yksinäisyyden tunteen, joka ei täysin katoa välttämättä koskaan.
– Johtaja kantaa erilaisia rukoustaakkoja. Myös esimerkiksi vaitiolovelvollisuus osaltaan luo yksinäisyyttä, Tillander avaa.
Helmikuussa Veera Tillanderilla alkoi uusi vaihe: hän aloitti työjakson solutyöhön erikoistuneena osa-aikaisena pastorina Tampereen helluntaiseurakunnassa, jossa toimii jo kaikkiaan 136 solua.
Toimenkuvaan kuuluu kouluttamista ja solunäyn tartuttamista.
– Rukoilen sitä, että solunäky seurakunnissa eri puolilla saataisiin syttymään. Tahdon unelmoida siitä heidän kanssaan.
Nuorena uudistumisen aikoina Veera Tillander näki profeetallisen unen, jossa hän astui linja-autoon.
– Bussi oli seurakunta. Kaikki kyydissä olleet saivat kuljettajalta valkoisen paperin, jossa luki heidän tehtävänsä seurakunnassa. Luin lapun ja tulin hyvälle mielelle.
Herätessään Veera ei muistanut mitä lapussa luki, eikä lapun teksti ole koskaan palautunut hänen mieleensä.
– Uni kertoi minulle kuitenkin sen, että Jumala on kutsunut minut. Hän tietää palvelemisen nimikkeet, ja ne paljastuvat aikanaan.
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...