Lapsuuden haaveammattini oli teleasentaja, koska isäni toimi siinä ammatissa. Aikuisena olen tehnyt sekä puusepän että lähihoitajan töitä.
En koskaan unohda hetkeä, kun tulin uskoon. Olin silloin 17-vuotias. Olin ollut kavereideni kanssa illan juopottelemassa ja tulin yöllä kotiin. Minut valtasi synnintunto. Isäni on kristitty mies, joten hän rukoili puolestani. Uskoontuloni oli voimakas kokemus. Hetkeä voi verrata siihen kuin olisi käynyt suihkussa raskaan työpäivän jälkeen.
Teen musiikkia sekä trubaduurina että Lax Co -nimisessä akustisessa triossa, jossa laulan ja soitan kitaraa. Triossamme on mukavaa äijämeininkiä ja konstailematonta eteenpäin menoa. Yhtyeen jäsenet tietävät, mistä puusta toiset on veistetty.
Tarinan kertominen laulun kautta on minulle tärkeää. Tulkinta syntyy soittaessa, vaikkakin kappaleita on harjoiteltava paljon. Lauluissa on joka kerta paljon vanhaa ja ripaus sitä hetkeä.
Olen kiitollinen Lax Co:n Parempaa päivää -levystä, jota tehdessäni koin paljon Jumalan armoa. Levyllä liikutaan hyvin inhimillisessä tunnelmassa, mutta samalla evankeliumi on vahvasti mukana.
Isänä oleminen on suojelemista, rakastamista, rajojen asettamista, onnen ja ristiriidan tunteita, rukousta, hyväksymistä, vahvaa läsnäoloa ja kädettömyyden tunnetta. Isänä oleminen on myös iltasatu sohvan nurkassa, perunoita ja kastiketta, yhteistyötä, avunantoa sekä karkkipäivä.
Kun haluan piristyä, unohdan turhat asiat ja keskityn johonkin yksinkertaiseen. Ajattelen esimerkiksi jotain mukavaa juttua.
Olen huolestunut siitä, saako uskovainen enää tulevaisuudessa tuoda omia mielipiteitään julki.
Kuuntelen Tommy Emmanuelin musiikkia silloin tällöin, sillä hänellä on hyväntuulista musiikkia. Pidän Emmanuelin myönteisestä ja ilmavasta otteesta soitossa ja esiintymisessä.
Jeesus merkitsee minulle syntien sovitusta, armoa ja kelpaamista. Kun koko elämä on Kristukseen kätketty, on hyvä mennä eteenpäin.
Heli Markkunen