Lähetystyön ja vainojen suhde - "Kirkot eivät uskalla ottaa jäsenikseen ex-muslimeita viranomaisten kostotoimenpiteiden pelossa"

On tärkeää, että vainottuja tuetaan, heihin pidetään yhteyttä ja autetaan toimimaan suhteessa viranomaisiin, Eero Antturi kirjoittaa.

(24.3.2023) Läpi historian kristityksi kääntyminen on saattanut yksilöitä tai yhteisöjä vainon kohteiksi. Niinpä myös lähetystyöllä on yhteys vainoihin. Asia ei tietenkään ole yllätys. Ennustihan Jeesus (Matt. 10 ja 24), että ”te joudutte kaikkien vihattaviksi minun nimeni tähden”.

Monissa maissa kristityksi käännyttäminen ja kääntyminen on vastoin lakia ja kääntyneet voivat kohdata esimerkiksi pelottelua, syrjintää, väkivaltaa tai tulla vangituksi ja jopa tapetuksi.

Avainmedia aloitti työn muslimien parissa 35 vuotta sitten. Pian ymmärrettiin, että evankeliumin julistamista seuraa myös vastuu uskoon tulleista sekä tuen ja avun tarve.

Medialähetystyössä ei vielä evankeliumia julistettaessa välttämättä tavata ihmisiä fyysisesti. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö heihin myöhemmin voisi pitää yhteyttä. Tätä yhteydenpitoa kutsutaan jälkihoitotyöksi (engl. follow-up). Länsimaissa siitä puhutaan usein sielunhoitotyönä, koska avun tarve on ollut pääosin hengellistä. Ex-muslimeille avun tarve on kuitenkin myös fyysisen turvan, suojan, neuvonnan ja opetuksen antamista.

Osassa Afrikkaa, Lähi-itää ja Aasiaa henkilön muodollinen identiteetti määräytyy pitkälti virallisiin asiakirjoihin, kuten passiin, merkityn uskonnon mukaan. Kun muslimi tällaisessa maassa kääntyy kristityksi, hänen passissaan lukee yhä nimellisesti ”muslimi”. Merkinnän muuttamiseksi ratkaisu olisi – jos mahdollista – jonkun paikallisen piispan lausunto ja kastetodistus. Kuitenkaan alueen niin sanotut vanhat kristilliset kirkot, jotka ovat taistelleet olemassaolostaan vuosisatoja, eivät useinkaan uskalla ottaa jäsenikseen ex-muslimeita viranomaisten kostotoimenpiteiden pelossa.

Joskus jälkihoitotyössä olevat joutuvat välittömään vaaraan.

Tällaisia tilanteita varten perustettiin muutama vuosi sitten ex-muslimien yhteisö Communio Messianica, joka pyrkii antamaan tukea muslimitaustaisille kristityille. Se suo mahdollisuuden kuulua johonkin kansainvälisesti tunnustettuun ja järjestäytyneeseen kristilliseen yhteisöön, jotta uskoon tulleiden muslimien asema ja uusi identiteetti voitaisiin vahvistaa.

Joskus jälkihoitotyössä olevat joutuvat välittömään vaaraan ja heidät on siirrettävä toiselle paikkakunnalle tai jopa toiseen maahan. Eräässä tapauksessa Suomessa muslimiperheen alle 18-vuotias nuori oli medialähetystyön seurauksena tahtonut kääntyä kristityksi. Kun vielä tuolloin alaikäisen nuoren äiti sai vihiä asiasta, hän uhkasi tappaa lapsensa. Onneksi asia saatiin sosiaaliviranomaisten tietoon, nuori otettiin pian huostaan ja siirrettiin turvakotiin toiselle paikkakunnalle.

Ulkomailta vastaavia tapauksia tulee tietoon säännöllisesti. On tärkeää, että vainottuja tuetaan, heihin pidetään yhteyttä ja autetaan toimimaan suhteessa viranomaisiin. Joskus myös kansainväliset vetoomukset, kirjelmät suurlähetystöille tai asianajajan palkkaaminen avuksi voivat olla tarpeen.

Emmehän lähetystyöstä puhuessamme unohda näitä jo kristityiksi kääntyneitä, jotka etsivät uutta kotia, sisaria ja veljiä, jotka ottaisivat heidät vastaan ja tarjoaisivat heille niin fyysisen turvan kuin hengellisen ravinnon?

Eero Antturi

Kirjoittaja on Avainmedia Lähetysjärjestön viestintäpäällikkö.