Kaikki keinot sallittu - Kuinka käy digisukupolven raamatuntuntemisen, ja miten lasta voisi innostaa Raamatun pariin?

Kohtaaminen, rauhoittuminen, läheisyys ja yhteisen uskon jakaminen voivat olla parasta yhteisessä raamatunluku-, kuuntelu- tai katseluhetkessä. (Shutterstock)
Kohtaaminen, rauhoittuminen, läheisyys ja yhteisen uskon jakaminen voivat olla parasta yhteisessä raamatunluku-, kuuntelu- tai katseluhetkessä. (Shutterstock)
Anniina Jakonen
 

Raamatun tunteminen on jokaisen kristityn – myös lapsen – voimavara, jonka myötä usko vahvistuu ja rakentuu oikealle perustukselle. Paavali kehotti nuorta Timoteusta käymään uskon jalon kilpailun ja voittamaan omakseen ikuisen elämän.1 

Kielikuva kertoo kristityn elinikäisestä juoksukilpailusta kohti voittopalkintoa. Tässä kisassa Raamatun tunteminen on oleellinen osa: se on kuin lihasten huoltoa, kasvattamista ja monipuolista harjoittelua. Siksi on tärkeää, että Raamattu tulee osaksi elämää jo lapsesta asti.

 

 

      Lapselle esimerkin voima on valtava.

 

Viime aikoina on kuitenkin kiihtyvään tahtiin uutisoitu, kuinka lasten ja nuorten lukutaito on heikentynyt ja eriytynyt koko 2000-luvun ajan.2 Vaikka lukutaito on Suomessa maailman kärkeä, on koululaisten kiinnostus ja into lukemiseen erittäin matala.3 Pisa-tulosten mukaan jo lähes 14 prosentilla suomalaisnuorista on riittämätön lukutaito jopa arjen tilanteissa selviämiseen. 

Kuinka näiden haasteiden keskellä voisi yhä innostaa lasta ja nuorta oppimaan ja tutkimaan Raamattua? Onko aika ajanut auttamattomasti kristittyjen ykköskirjan ohi, vai olisiko vielä toivoa saada uusi sukupolvi kiinnostumaan kaanonista? 

 

Näytä esimerkkiä. Lapsi on mallioppija, jolle esimerkin voima on valtava. Jos lapsi näkee aikuisten arvostavan ja käyttävän Raamattua, kiinnostus sitä kohtaan herää. Jos taas Raamattu lojuu unohdettuna sängyn alla tai se kaivetaan kirjahyllystä vain jouluaattona, on vaikeaa mieltää Raamattu tärkeäksi osaksi elämää. Säännöllisyys ja rutiinit toimivat lapsiperhearjessa – myös Raamatun osalta. 

 

Tuo tarjolle. Jotta lapsi voi oppia tutkimaan Raamattua, hän luonnollisesti tarvitsee oman, ikätasolleen sopivan Raamatun, joita on mangasta ja sarjakuvaraamatuista farkkuun ja itse tuunattaviin versioihin. Lapselle on myös tärkeää kertoa, miten Raamattu eroaa satukirjoista. 

Mikä sitten tekee Raamatusta maailman viriketulvan keskellä niin poikkeuksellisen, että pieni ihmisen alku jaksaisi kiinnostua mustista symboleista valkoisella pohjalla? 

Aluksi saattaa kiinnostaa arvokas ulkoasu: nahkakannet, kultareunat ja rapisevan ohuet sivut. Niitäkin arvokkaampaa on silti sisältö, josta riittää ammennettavaa loputtomiin. Raamattu on kuin portti Jumalan salaisuuksien äärelle. Sivut eivät ole vain paperia ja mustetta. Ne avaavat maailmoja tätä maailmaa suurempaan viisauteen ja voimaan, kuolemaakin suurempaan rakkauteen ja ikuiseen elämään. 

Raamattu on samanaikaisesti jännitys- ja seikkailukirja, historia- ja sotakirja, rakkauskertomus ja tositarina. Se on maailman levinnein kirja, joka sisältää maailmankaikkeuden alun, lopun ja kaiken siltä väliltä. Ja tällainen aarre on meidän kaikkien ulottuvillamme! 

 

Käytä kaikkia aisteja. Oppiminen on sitä vahvempaa, mitä useammilla aisteilla se tapahtuu. Raamattua voi kuunnella aikuisen lukemana tai äänikirjana, lukea itse, tehdä siihen liittyviä tehtäviä, katsella raamattuaiheisia elokuvia, pelata pelejä, esittää näytelmiä Raamatun tapahtumista tai vaikkapa eläytyä Raamatun ajan ympäristöön ja makuihin. Myös kristillisten lehtien ja kirjojen kautta lapselle voi syttyä kipinä omaan Raamatun tutkimiseen. 

 

Porkkana piristää. Humoristisesti sanotaan, että lapsen opettamisen kolme tehokkainta konstia ovat uhkailu, kiristys ja lahjonta. Raamatun opettamisessa pakottaminen kannattaa unohtaa, jottei aiheuteta vaurioita lapsen jumalakuvaan ja hengelliseen hyvinvointiin, tai vähintään aikuisen ja lapsen väliseen tunneyhteyteen. Rakastamalla, rukoilemalla ja rohkaisemalla voi sen sijaan saada kestävämpiä tuloksia. Joskus pieni palkitseminenkin voi olla paikallaan. Oma raamatunlukupassi, tarrataulu tai raamattumaraton-aarrekartta4 etappipalkintoineen voivat sytyttää kipinän. 

 

Etene ilon kautta. Raamatun oppiminen saattaa tapahtua kuin huomaamatta mukavan leikin ja kisailun myötä. Tietovisat, kertauskysymykset, toiminnallisesti opeteltavat muistolauseet ja nopeuskilpailut innostavat Raamatun pariin. 

 

Ulkoa opitusta sisäiseksi ravinnoksi. Muistolauseiden ulkoa opettelullakin on oma merkityksensä. Kerro lapselle, kuinka Pyhä Henki voi nostaa näitä oppimiamme raamatunlauseita mieleen elämän varrella juuri silloin, kun niitä eniten tarvitsemme. Kerro myös omia kokemuksiasi. Jaa elämääsi. Tieto voi innostaa opettelemaan lisää. 

 

Kokemuksen kautta. Älä ainoastaan kerro lapselle, millainen Jumala on, vaan anna hänen kokea, millainen Jumala on. Hän ei ole paperinmakuinen hahmo Raamatun lehdillä vaan elävä persoona, joka haluaa auttaa, johdattaa ja vaikuttaa elämässämme. 

Raamatussa parasta onkin juuri se, että se ei ole vain kirja kirjojen joukossa vaan elävä ja voimallinen Jumalan sana, joka alkaa muuttaa sydäntämme.5 Se vaikuttaa omaan ja ympärillämme olevien ihmisten elämään. Ohjaako se valintojamme? Vaikuttaako se Hengen hedelmiä? Juttele lapsen kanssa arkipäivän tilanteista ja Raamatun ohjeiden soveltamisesta niihin. Näin Raamattu alkaa elää lapsen elämässä ja sen vaikutus tarttuu myös muihin. 

 

Ole armollinen. Ja vielä se kaikkein tärkein, juuri se, mikä Raamatun sanomassakin nousee ylitse muiden: armo. Ole armollinen itsellesi ja lapsellesi. Emme ole täydellisiä kasvattajia, eikä lapsistamme ehkä koskaan tule superuskovia. Vuodata sydämesi tuska Herran kasvojen eteen. Kohota kätesi häntä kohti lastesi elämän puolesta.6 Se riittää. 

 

Viitteet: 1) 1. Tim. 6:12. 2) STT 16.11.2021. 3) Leino, Nissinen, Puhakka, Rautopuro: (PIRLS 2016). Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylä, 2017. 4) raamattumaraton.fi/kartta. 5) Jes. 55:11. 6) Val. 2:19. 




40/201

Helluntaiseurakuntien jäsenkehityksessä pientä virkistymistä
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan
Seurakuntien perustajille uusia verkostoja