Jouluna kenenkään ei tarvitse olla yksin

Kirsi-Mari ja Sam Hardyn ison omakotitalon ovet ovat aina avoinna lähimmäisille. Erityisesti kansainväliset opiskelijat pitävät sitä toisena kotinaan.
Kirsi-Mari ja Sam Hardyn ison omakotitalon ovet ovat aina avoinna lähimmäisille. Erityisesti kansainväliset opiskelijat pitävät sitä toisena kotinaan.
Joulun merkitys on laukaalaisille Kirsi-Mari ja Sam Hardylle erilainen kuin ennen. Aikaisemmin joulua innokkaasti laittanut Kirsi-Mari havahtui siihen, että kaikilla ei ole mahdollisuutta yltäkylläiseen ja perhekeskeiseen juhlaan. Englannista kotoisin olevan Samin lapsuusperheessä puolestaan kyllästyttiin joulun kulutushysteriaan ja arvomaailmamuutokseen eikä joulua haluttu sen vuoksi juhlia.

– Joulu on hyvin monelle yksinäistä aikaa. Emme enää järjestä joulua itseämme varten, vaan vietämme sitä usein aivan tuntemattomien seurassa. Joulupäivänä kotimme täyttyy ystävistä, Hardyt kertovat jouluperinteensä muutoksesta.

He järjestävät joulun yksinäisille, syrjäytyneille ja vähävaraisille Jyväskylän Vaajakoskella toimivassa päihde- ja mielenterveyskuntoutujien päiväkeskuksessa Suvannossa. Tämä on jo seitsemäs vuosi, kun keskuksessa tarjoillaan jouluateria sellaisille, joilta muuten jäisi joulu kenties kokonaan juhlimatta.

Kaupat ja yksityishenkilöt lahjoittavat ruuan


Suvannon joulujuhlaa ovat järjestämässä monet vapaaehtoiset Kirsi-Marin ja Samin lisäksi. Tänä vuonna paikallinen evankelis-luterilainen seurakunta ilmaisi kiinnostuksensa olla mukana talkoissa.

– Joka vuosi saamme lahjoituksena jouluruokia ja -leivonnaisia kaupoilta ja yksittäisiltä ihmisiltä. Tänä vuonna vapaaehtoiset ovat kutoneet kävijöille lahjaksi villasukkia, Kirsi-Mari kertoo.

Viime jouluna meinasi järjestäjiltä mennä glögit väärään kurkkuun, kun aatonaattona selvisi, ettei jouluruokia saataisikaan lahjoituksena.

– Muutamassa tunnissa sain tekstiviestiringillä kasaan melkein parisataa euroa, joilla juhla saatiin toteutettua.

Joulunajan sää vaikuttaa paljon siihen, kuinka paljon Suvantoon tulee väkeä. Kävijämäärä on vaihdellut vuosien mittaan viiden ja kahdenkymmenen välillä, ja pitkälti samat ihmiset tulevat vuodesta toiseen paikalle. Ruokailua tärkeämpää monelle on seura – yksinäisyys on ikävämpää kuin kurniva vatsa. Kirsi-Mari kertoo haaveilevansa bussista, joka kiertäisi ympäri Vaajakoskea noukkimassa halukkaita kyytiin.

– Jouluna on helppoa auttaa lähimmäistä. Esimerkiksi Facebookiin on näin joulun alla syntynyt ryhmiä, jotka vievät apua vähävaraisille perheille.

Kirsi-Mari uskoo, että suomalaiset eivät edelleenkään uskalla puhua toisilleen vaikeista elämäntilanteista. Erityisesti taloudelliset vaikeudet pistävät suun tiukasti suppuun.

– Vähäosainen mielletään helposti kadun mieheksi tai naiseksi, vaikka tälläkin hetkellä maassamme on paljon lapsiperheitä, jotka elävät suorastaan köyhyydessä.

Rakkaus avaa ovia

Kirsi-Mari ja Sam Hardy ovat aktiivisia Jyväskylän helluntaiseurakunnan sisällä toimivan kansainvälisen seurakunnan toiminnassa. He kokevat olevansa oikealla paikalla, kun avaavat kotinsa ovet kansainvälisille ystäville jouluna ja muulloinkin.

Pariskunnan innoittajana on ollut Keith Green, joka avasi ovensa kodittomille ja narkomaaneille. Hardyt uskovat, että Jumalan rakkaus muuttaa ihmisen mutta siihen tarvitaan välikappaleeksi toinen ihminen.

Suvannossa vietetään tänäkin jouluna rakkaudellista aattoiltaa. Syödään hyvin, kävijöiden toiveesta luetaan jouluevankeliumi, lauletaan joululauluja ja pidetään hartaus. Paikalle voi tulla sellaisena kuin on. Se on suurinta rakkautta


Tanja Katajisto


51

Helluntaiseurakuntien jäsenkehityksessä pientä virkistymistä
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan
Seurakuntien perustajille uusia verkostoja