Jokainen tarvitsee medialukutaitoa –  Viekö media sinua, vai oletko itse ohjaksissa? Nappaa vinkit, joilla vahvistat medialukutaitoasi

Viisas mediankäyttäjä tiedostaa, ettei mikään sisältö synny arvotyhjiössä. Kun harjaannuttaa medialukutaitoaan, ei ajaudu niin helposti median pyrkimysten vietäväksi, vaan toimijuus pysyy vahvemmin omissa käsissä.  (John Schnobrich / Unsplash)
Viisas mediankäyttäjä tiedostaa, ettei mikään sisältö synny arvotyhjiössä. Kun harjaannuttaa medialukutaitoaan, ei ajaudu niin helposti median pyrkimysten vietäväksi, vaan toimijuus pysyy vahvemmin omissa käsissä. (John Schnobrich / Unsplash)

Minni Heinilä 

Miten tunnistaa mediasisällön vaikutuspyrkimykset ja erottaa väärä tieto oikeasta? Kuinka tuoda somessa ilmi oma mielipide loukkaamatta toisia? 

Medialukutaidolla tarkoitetaan kykyä tulkita ja eritellä tiedotusvälineiden viestejä ja tiedonvälityksen keinoja. Se on taitoa ymmärtää mediaa ja nähdä ilmiselvien merkitysten taakse. Medialukutaito käsittää myös kyvyn viestiä mediassa tarkoituksenmukaisesti. 

 

Suomalainen viettää median parissa keskimäärin 9,5 tuntia vuorokaudessa (Mediapäivä-tutkimus 2020). Mediaa hyödynnetään työn tekemiseen, oppimiseen, palveluiden käyttämiseen, vaikuttamiseen, viihtymiseen ja yhteydenpitoon. Korona-aikana median rooli on korostunut entisestään.  

Viisas mediankäyttäjä tiedostaa, ettei mikään sisältö synny arvotyhjiössä. Kun harjaannuttaa medialukutaitoaan, ei ajaudu niin helposti median pyrkimysten vietäväksi, vaan toimijuus pysyy vahvemmin omissa käsissä. Medialukutaito edistää kriittistä ajattelua, tukee osallisuutta ja auttaa suojautumaan mediakulttuurin lieveilmiöiltä, kuten disinformaatiolta. Se antaa valmiuksia toimia yhteiskunnan tasaveroisena jäsenenä ja auttaa ymmärtämään toisinajattelevia. 

Seuraavassa on vinkkejä medialukutaidon kehittämiseen. 

 

Tiedosta ennakkoasenteesi. 

Ihmisellä on taipumus hakea tietoa, joka vahvistaa omia käsityksiä. Netin algoritmit tunnistavat tämän ja tarjoilevat meille yhä enemmän juuri meitä kiinnostavaa tietoa. Tällöin voi syntyä vahvistusvinouma, jossa edes tosiasiat eivät auta muuttamaan mielipidettä.  

Omien ennakkoasenteiden arvioiminen on vaikeaa, sillä niitä ei useinkaan tiedosta. Niihin voi päästä käsiksi kysymällä itseltään esimerkiksi: Millä kriteereillä valitsen juuri tämän tiedon tai tietolähteen? Mitä ennakkokäsityksiä minulla on aiheesta? Mihin käsitykseni perustuvat? Mitä tunteita asiaan liittyy? 

 

Venytä oman kuplasi rajoja. 

Ihminen rajoittuu helposti toistamaan tiettyjä kaavoja. Joskus on hyvä murtaa rutiineja ja vallata uusia alueita. Jos luet uutiset aina samalta sivustolta, vaihda sivustoa tai vertaile eri julkaisijoiden kirjoituksia samasta aiheesta. Saat laajemman näkökulman. 

Ota haltuun myös uusia viestintäkanavia, niin opit niiden lainalaisuuksia. Jos et ole esimerkiksi koskaan katsonut vlogia eli videoblogia, etsi sellainen ja opi uutta. Valitse sisältöjä, jotka ovat rakentavia ja arvojesi mukaisia. 

 

Harjoita lähdekritiikkiä. 

Kuka tahansa voi tuottaa sisältöä verkkoon, minkä vuoksi on tärkeää osata arvioida mediasisältöjä kriittisesti. Netissä leviää paljon myös kristillissävytteisiä sisältöjä, jotka eivät kaikilta osin sitoudu Raamattuun. 

Tarkista, mistä tieto on peräisin. Onko lähde merkattu selvästi? Mikä taho on julkaisijana, ja onko se luotettava? Onko kirjoittaja kyseisen alan asiantuntija? Hae lisätietoa kirjoittajasta, julkaisijasta ja sen tausta-aatteista. Mieti, miksi sisältö on julkaistu ja mitä sillä pyritään saamaan aikaan. Tarkista myös julkaisuajankohta. 

Tunnista viestintäkanava erityispiirteineen ja teksti- tai tyylilaji. Onko kyse mielipiteestä vai faktapohjaisesta kirjoituksesta? Huomaa myös kuvien viesti. Suhtaudu varauksella sosiaalisessa mediassa leviäviin teksteihin, sillä usein mielipiteet ja faktatieto sekoittuvat niissä. 

 

Toimi vastuullisesti. 

Muista, että olet vastuussa kaikesta, mitä teet mediassa. Älä jaa sisältöjä, joiden oikeellisuudesta et ole varma. Älä myöskään jaa toisten tietoja tai kuvia ilman lupaa. 

Keskustele netissä rakentavasti ja toista kunnioittavasti. Vahvista tunnetaitojasi, erityisesti kykyäsi osoittaa myötätuntoa. Pidä mielessä, että ruudun toisella puolella on aina tunteva, arvokas ihminen, vaikka hän olisikin eri mieltä kuin sinä. Tällöin toinen pystyy vastaanottamaan paremmin myös sinun näkemyksesi. Raamatun kultaisella säännöllä pärjää pitkälle. 


 

Koetelkaa kaikki 

Paavali opetti oman aikansa yleisölle medialukutaitoja, jotka ovat ajankohtaisia edelleen. Valhetietoa oli paljon liikkeellä Raamatunkin aikoihin. Sen tunnistamisessa oli Paavalin mukaan olennaista koetella kaikki (1. Tess. 5:21). Paavali kehotti arvioimaan tietoa myös sen alkuperän (2. Piet. 1:16–21), tiedon jakajan luotettavuuden (2. Kor. 10–11) ja seurauksien (2. Piet. 2) perusteella. Lisäksi Raamattu antaa runsaasti eväitä siihen, miten kohdella lähimmäisiämme ja asetella sanamme (esim. Sananl. 15:1, 2 ja Tiit. 3:2, 9). Raamatun neuvot sopivat ohjaamaan myös mediakäyttäytymistämme. 

 

Lähteitä 




40/201

Helluntaiseurakuntien jäsenkehityksessä pientä virkistymistä
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan
Seurakuntien perustajille uusia verkostoja