”Johdattaakohan Jumala mua?” – Mikko Kantakoskella on takana 35 vuotta yritystoimintaa – Tuskailujen jälkeen elämässä raottuvat nyt uudet ovet

Onni Haapala | 8.3.2024

Hämeenlinnalaisessa teollisuushallissa Mikko Kantakoski pakkaa esimerkkikappaleita tekimistään painotöistä viimeisiin pahvilaatikoihin.  

– Jonkinlaista surutyötähän tämä samalla on, toteaa omaa yritystä 25-vuotiaasta pyörittänyt yrittäjä ja katsoo haikeudella tyhjäksi käynyttä liiketilaa. 

Mikko on yrittäjä jo toisessa sukupolvessa. Vuonna 1986 hän meni nuorena miehenä töihin isänsä perustamaan painoalan yritykseen. Kolme vuotta myöhemmin Mikko otti vetovastuun ja ryhtyi yrittäjäksi.  

– Yrittäjyyteen ajoi ajatus omasta työpaikasta.  

Oman leivän Mikko työllään tienasikin, ja samalla hän työllisti kaksi työntekijää itsensä lisäksi. 

Mikko on rauhallinen, yhden vaimon mies, kolmen aikuisen lapsen isä ja kolmen lapsenlapsen pappa. Hän ei koe kutsumuksekseen niinkään esillä olemista vaan haluaa olla enemmänkin taustalla oleva ”työrukkanen”, joka mahdollistaa hengellistä palvelutyötä.  

Mikon kotiseurakuntana on Hattulan kotikirkko. Seurakunnassa hän on palvellut hallituksessa ja äänentoistossa. Mikko on mukana Kotikirkon housebandissä ja luotsaa Valon Säkeet -lauluryhmää, joka on palvellut myös luterilaisen seurakunnan ylistysilloissa. Harrastuksistaan Mikko mainitsee ”höntsälätkän”, jossa hän pelaa puolustajan paikkaa. 

      Mikon kertoma kuvaa tilannetta, jossa monet suomalaiset pienyrittäjät arkeaan elävät.

Yrittäjyys ei aina ole ollut pelkkää menetystarinaa. Enemmänkin Mikon kertoma kuvaa tilannetta, jossa monet suomalaiset pienyrittäjät arkeaan elävät.  

– Kun aloitin yrittäjänä vuonna 1989, pankki tarjosi valuuttalainaa ainoana rahoitusvaihtoehtona yritystoiminnan aloittamiseksi. 90-luvulla iski lama ja rahan arvo heikkeni devalvaation myötä. Tiukkaa oli, mutta jotenkin siitä selvittiin. Taisi siinä olla sukulaisten nimiä lainapapereissa, joten lopettaminen ei näyttäytynyt vaihtoehtona. 

Toki valoisampiakin aikoja yrittäjyyteen mahtui. Asiakaskunta oli laaja, ja joukossa oli paljon yrityksiä, jotka teettivät painotyöt luotettavaksi havaitulla yrittäjällä.  

– Jonkin verran sain palvella myös kristillisiä yhdistyksiä ja seurakuntia, sanoo Mikko käydessään läpi menneiden vuosikymmenten painotöitä.  

Kansiossa on painotöitä muutamalle seurakunnalle, konferenssijulisteita ja -käsiohjelmia, kurssijulkaisuja helluntaiherätyksen raamattuopistolle, Aikamedian lehtiesitteitä sekä Radio Dein painotuotteita. Korona-aikojen äkillisestä notkahduksestakin Ilves-Paino selvisi tilauskantojen kasvaessa lähes entisiin lukemiin. 

Muutama vuosi sitten Ilves-Painon painotuotteet tulivat tutuiksi koko Suomelle, kun oranssinsävyiset julisteet ja flyerit levisivät Se löytyi -mission myötä ympäri Suomen.

       Pitää hypätä puolustusasemista ja luottaa Jumalan johdatukseen.

Vuonna 2022 painotalossa oltiin uuden edessä. Asiakkaat tilasivat töitä kiihtyvällä tahdilla. Tilat ja koneiden kapasiteetti eivät enää riittäneet, joten muutto oli väistämättä edessä. Sopivat tilat löytyivätkin läheiseltä teollisuusalueelta. Ne piti vain ne ensin remontoida offsetpainolle sopiviksi.  

– Muuttopäätöstä helpotti, kun merkittävä asiakas oli samassa hallissa nosto-oven takana. Synergiaetu oli ilmeinen. 

Harkitsevana ja Jumalaan luottavana miehenä Mikko silti vei tärkeän päätöksen mukanaan kotiseurakuntansa rukousiltaan, jossa asiaan rukoiltiin Jumalan johdatusta.  

– Päätös muutosta tehtiin 23. helmikuuta 2022, ja seuraavana päivänä Putin hyökkäsi Ukrainaan. Päätöksen jälkeen ei käynyt mielessäkään perua sitä. Tehtiin tilasuunnitelmat, ja elokuussa remontin jälkeen siirrettiin koneet uusiin, remontoituihin toimitiloihin.  

Keväällä kaikki kustannukset lähtivät yhtäkkiseen nousuun. Koneiden siirron jälkeen sähkön hinta oli nelinkertainen ja sodan vaikutus alkoi näkyä kaikessa. Painoala pysähtyi, hinnat nousivat, ja ihmisistä tuli varovaisia tekemään uusia tilauksia.  

– Keväällä 2023 aloin miettiä, että homma ei näytä hyvältä. Menetimme kaksi merkittävää asiakasta, joiden takia teimme muuton, ja parissa muussa meistä johtumattomassa asiassa tuli seinä vastaan. Paperien hinnat lähtivät voimakkaaseen nousuun, ja uusia asiakkaita ei saatu tilalle. Taidot loppuivat tekemiseen. 

Mikko kirjoitti rukouspäiväkirjaansa seuraavan rukouksen: ”Rakas taivaallinen isä, olen tekemässä elämässäni suuria päätöksiä. Pyydän sinun viisauttasi asioiden etenemiseen. Estä jos lopetus ei ole sinun suunnitelmissasi, eikä sinun mielesi mukaista, näytä se. Mutta jos lopetus on tahtosi, niin rukoilen, että antaisit viisautta ja ymmärrystä asioiden eteenpäin viemisessä. Näyttäisit minulle tahtosi elämässäni, johdattaisit, kulkisit rinnallani ja auttaisit.”  

Seuraavana päivänä tämän vilpittömän rukouksen jälkeen painokoneista ostotarjouksen jo tehnyt kauppias vetäytyi sovitusta kaupasta.  

Mikko yritti vielä tehdä kaikkensa jatkaakseen yritystään. Vuoden lopussa oltiin kuitenkin tilanteessa, että vaihtoehtoja ei jäänyt. Mikko ajoi yritystoimintansa hallitusti alas. Painokoneet hän myi Intiaan, ja helmikuun ensimmäisenä päivänä Ilves-Painon liiketoiminta siirtyi Aikamedialle. Näin Ilves-Paino ja Aikaprint yhdistyivät. 

Mikko ajatteli, että painoala olisi hänen kohdaltaan tässä. 35 vuotta alalla olisi riittävä, ja seuraavaksi hän voisi aloittaa vaikka kadun lakaisijana huoltofirmassa. 

– Olavi Kumpulainen sai kuitenkin pääni kääntymään.  

Mikko on aloittanut Aikaprintin tuotteiden myyjänä. Hän myy hyvin tuntemiaan painopalveluja tutuksi tulleelle yrityskentälle ja auttaa Aikaprintiä sillä tietotaidollaan, jota pitkä kokemus alalta on tuonut tullessaan.  

– Mun pitää hypätä puolustusasemista ja luottaa Jumalan johdatukseen. Tämä kuulostaa tällaiselle varmistajalle sangen erikoiselta. Täytyy opetella, että Jumala kantaa, katsotaan mihin tämä johtaa.  

Mikko nappaa vielä kitaran käteensä. Tyhjässä teollisuushallissa kaikuu Jarkko Maukosen laulu:  

Isä itse ohjaa lapsiaan tahtoansa tuntemaan, valmistaa uuteen työtoveruuteen valoksi ja suolaksi maan.