Jeesus-kaivoista puhdasta ja elävää vettä

Hämeenlinna-Vanajan seurakunnan eläkkeellä oleva lähetysemäntä Eira Pispa kuuluu viiden naisen tiimiin, joka auttaa Intian naisia. Tiimi järjestää kerran kuukaudessa naisten kahviaamiaisen Hämeenlinnan läntisessä lähiökeskuksessa.

Kaivoprojekti on toiminut jo kuutisen vuotta. Ensimmäinen kaivo Intiaan saatiin syksyllä 2009.

– Iloitsen syvästi, että lähiötyö lähti tähän toimintaan mukaan, Pispa toteaa.

Kahviaamiaisella on tarjolla ruumiin ravinnon lisäksi hengen ravintoa: puheenvuoroja, rukousta ja keskustelua. Tilaisuudessa naisilla on mahdollisuus jakaa huoliaan ja ilojaan.
Ryhmän tuella jo kaksitoista intialaista kylää on saanut oman kaivonsa.

Puhdasta vettä kyliin

Lähetysemäntä tuntee avustettavien kulttuuria ja tietää mitä apu heille käytännössä tarkoittaa.

– Intiassa veden haku on pääasiassa naisten hommaa. Siihen voi huveta päivässä paljon aikaa. Työ on myös raskasta, sillä veden hakupaikka saattaa sijaita jopa kilometrien päässä, Eira Pispa kertoo.

Kaivot ovat tärkeitä terveyden edistäjiä. Ennen kaivoja kylissä saatettiin juoda epäpuhdasta vettä, joka sisälsi taudinaiheuttajia.

– Pienille lapsille likainen vesi saattoi aiheuttaa hengenvaarallista ripulia. Myös erilaiset suolistosairaudet olivat yleisiä. Lisäksi vedestä tarttui vaarallisia loisia.

Suomessa puhdas vesi on itsestäänselvyys. Siksi täällä ei välttämättä ymmärretä niitä ongelmia, joihin ajaudutaan, kun puhdasta vettä ei yksinkertaisesti ole tai sitä ei ole riittävästi. Useat kylät Intiasta ovatkin esittäneet suomalaisryhmälle toivomuksen, että useampaan kylään saataisiin puhdas juomavesi ja oma kaivo.

– Intialaiset ovat iloisia siitä, että kaukaisesta Suomesta halutaan heitä auttaa. Kaivon saaneet ovat lähettäneet kiitoskirjeitä, joissa kerrotaan, millaisiin kyliin kaivot on rakennettu. Samalla kaivojen tarve muihinkin kyliin on huutava.

Kaivohanke lapsuuden perua

Eira Pispalla on kokemusta omasta takaa siitä, miten raskasta vedenkanto kauempaa on. Hänen lapsuudenkotinsa sijaitsi Etelä-Pohjanmaalla Kuortaneella, ja kotikaivon vesi oli kelvotonta ja ruosteen pilaamaa.

– Sitä ei voinut käyttää mihinkään. Koko sakilla haimme sitten vetemme metsässä sijainneista lähteistä.

Monia kyläläisiä vaivasi sama ongelma, samoin naapuriperhettäkin. Elämä oli muutenkin työntäyteistä ja vaativaa.

– Olimme köyhiä, mutta naapurimme taisi olla vieläkin köyhempi. Uskovainen isäni Valde Perämäki kutsui naapurit aina kylpemään meille lauantaisin, sillä heiltä puuttui oma sauna, Pispa muistelee.

– Perheellämme oli pienen tuvan nurkassa avotakka, jonka riimusta roikkui pata, ja siinä he avotulen loimutessa he keittivät ruokansa.

Kylpemisen jälkeen perhe tuli saunakahville Pispojen tupaan. Asunto ei ollut suuren suuri, tuvan lisäksi siinä oli vain pieni kamari.

– Meitä oli kaikkiaan yhdeksän ihmistä ja naapuriperhettä samoin. Mutta sopu antoi sijaa, Pispa naurahtaa.

Talvi toi hieman helpotusta Eiran lapsuuden perheen vesisavottaan. Käyttövettä saatiin sulateltua lumesta. Vettä saatiin myös läheisen laskuojan syvemmästä kohdasta.

– Hakkasimme jään rikki, heitimme ämpärin avantoon ja nostimme siitä vettä. Sitten kannoimme vesiämpärin käsin tupaan.

Jokainen kynnelle kykenevä osallistui Eiran lapsuudessa vesitalkoisiin. Lopulta hänen isänsä onnistui löytämään lähteen aivan kylän keskeltä. Hän rakensi siihen kaivon, jonka vesi oli hyvänlaatuista.

– Tämä helpotti elämää. Sen jälkeen kaikki kyläläiset saattoivat hakea siitä puhdasta juomavettä, Pispa kertoo.

Elävän veden lähteenä

Nyt Eira Pispa kokee, että Intian kaivoprojektissa hän saa jatkaa isänsä perintöä. Kerätyt varat menevät lyhentämättöminä kaivojen rakentamiseen, jota paikalliset henkilöt organisoivat. Jokainen valmis kaivo valokuvataan.

– Yhden kaivon kustannukset ovat noin 900 euroa. Kerran eräs nainen halusi tukea yhden kokonaisen kaivon rakentamista veronpalautusrahoillaan. Tämä kaivo on hänen ”omansa”.

Pispa iloitsee siitä, että kaivohankkeen myötä myös evankeliumi on saanut vallata kyläläisten sydämiä.

– Kaivot ovat nimeltään Jeesus-kaivoja. Kun kaivo on valmis, kyläläiset alkavat kysellä, kuka tämä Jeesus on. Monet ovatkin saaneet kääntyä ja kokea hänen antamansa pelastuksen. Elävän veden virrat saavat tulla näin kahdella tavalla esille.

Eira Pispa muistuttaa Jeesuksen sanoista: ”Joka juo sitä vettä, jota minä hänelle annan, se tulee hänessä sen veden lähteeksi, joka kumpuaa iankaikkiseen elämään” (Joh. 4:14).

Kääntymyksen kokeneet kyläläiset saavat kristinuskon opetusta ja ”kaivokyliin” on noussut myös seurakuntia.

Ollessaan vielä seurakuntatyössä lähetysemäntänä Eira Pispa leipoi ja laittoi ryhmänsä kanssa ruokaa eri tilaisuuksiin. Kokoon saadut varat käytettiin lähetystyöhön.

– Koen, että tässä kaivoprojektissa saan jatkaa lähetystyötä, joka on sydäntäni lähellä, Pispa iloitsee.


Tarja Lappalainen