Keskiviikko 23. kesäkuuta.
Nimipäivää viettää Aatto, Aatu, Aadolf, Adolf

Ivalon helluntaiseurakunnan uusi pastoripariskunta Eveliina ja Miika Hokkanen: ”Salainen haave täyttyi”

Miikan mukaan Eveliina on kunnioittava, rakastava ja kaunis, Miika Eveliinan sanoin puolestaan kallio, oikeudenmukainen ja ymmärtäjä. (Juha Juurikkamäki)
Miikan mukaan Eveliina on kunnioittava, rakastava ja kaunis, Miika Eveliinan sanoin puolestaan kallio, oikeudenmukainen ja ymmärtäjä. (Juha Juurikkamäki)

Jo nuorena tyttönä Eveliina Hokkanen, silloinen Rissanen, googlasi Ivalon helluntaiseurakunnan nettisivuja ja haaveili muuttavansa jonakin päivänä Lappiin. Seurakunta vaikutti virkeältä ja jokin sydämessä sykähti. Mitään kytköksiä savolaisella Rissasella ei lomareissuja lukuun ottamatta Lappiin ollut.

Nyt, vuosia myöhemmin, pitkäaikainen haave on täyttymässä, kun hänet on valittu puolisonsa Miika Hokkasen kanssa Ivaloon pastoripariskunnaksi. Työsuhde astuu voimaan molemmilla heinäkuun alussa. Yhdessä työskenteleminen on Ison Kirjan raamattuopistossa tutustuneelle, viime kesänä avioituneelle nuorelleparille luontevaa, sillä he jakavat yhteisen näyn ja täydentävät toisiaan.

– Meillä on luja halu nähdä kasvua itsessämme ja seurakunnassa sekä ideoita, joita haluamme toteuttaa. Haluamme seurata aikaamme, kuunnella ihmisiä ja löytää ymmärryksen kautta siltoja siihen, miten juuri tämän ajan ihmisiä voitaisiin tavoittaa evankeliumilla, he kuvaavat.

 

Sydämellään Hokkaset kantavat myös lähetyskutsua ja erityisesti kaikkein heikoimmassa asemassa olevia ja rikkinäisiä ihmisiä.

– Paha voittaa jo sillä, että hyvät ihmiset ovat hiljaa. Siksi me emme halua vaieta vaan jättää hyvän jäljen maailmaan. Olemme aina yrittäneet tehdä sellaisia asioita, jotka vievät Jumalan valtakuntaa eteenpäin. Haluamme ottaa tosissamme kutsumukseen kasvamisen ja hengellisen elämän.

 

24-vuotias Eveliina syntyi uskovaan perheeseen, jossa iltarukoukset, lastenraamatun lukeminen, pyhäkoulu, seurakunta ja Juhannuskonferenssi kuuluivat elämään. Kouluikäisenä uskovaisuus alkoi kuitenkin nolottaa. Ala-asteen loppuvaiheessa tyttöön iskikin kapinavaihe, johon kuuluivat kova kielenkäyttö ja koviksen rooli.

Käännekohta tapahtui, kun perhe muutti toiselle paikkakunnalle ja pieni kyläkoulu vaihtui 500 oppilaan yläasteeseen.

– Olin täyttynyt lastenleirillä Pyhällä Hengellä ja tajusin, että rakastan Jeesusta ja haluan seurata häntä. Uskon vahvistumiseen vaikutti myös seurakunnan varhaisnuorisotyö. Työntekijä Tarja Honkanen oli rakastava ja vahva kristitty nainen. Sillä oli minuun suuri vaikutus.

Koviksen rooli kaveripiirissä jäi taakse. Osa Eveliinan koulukavereista tuli mukaan nuorteniltoihin – ja hekin tulivat uskoon.

– Se oli kulta-aikaa, Eveliina iloitsee.

 

Pelkästään ruusuista kaikki ei silti ollut. Yhtäkkiä Eveliina alkoi saada rajuja ahdistus- ja paniikkikohtauksia.

– En tiennyt, mitä minussa tapahtuu, ja luulin kuolevani, hän kuvaa.

Ammattikoulussa, kesken luonto-ohjaajan ja ylioppilaan kaksoistutkinnon opintojaan, hän sairastui keskivaikeaan masennukseen ja anoreksiaan. Taustalla oli traumaattinen seurustelusuhde. Alkoi parin vuoden pimeä taistelu.

– Aamuisin rukoilin, että jaksaisin elää sen päivän ja iltaisin, että selviäisin yön yli. Lääkärit pelkäsivät, että sydämeni pysähtyisi. Siksi kaikki liikuntaharrastukseni kiellettiin. Menetin myös monet ystävistäni ja sen energisyyden ja ilon, joka minussa oli ollut. Menetin kaiken muun paitsi uskoni Jumalaan ja rakastavan perheeni.

 

Nyt ääni on vakaa ja tasapainoinen, kun Eveliina kertoo kokemastaan. Hän sanoo oppineensa kärsimyksen kautta nöyryyttä ja sitä, että kaikkea ei voi itse hallita. Kuka tahansa vahvakin ihminen voi romahtaa. Sen keskelle Jumala tuo turvan ja lohdun. Hän on ainoa muuttumaton tässä epävarmassa maailmassa.

– Masennuksestakin voi löytää upeita sävyjä ja syvällisyyttä. Sen läpikäyneenä olen oppinut näkemään avarakatseisemmin eri ihmisiä ja ymmärtämään kärsimystä ja heikkoutta.

Kokemuksiaan ja tunnemaailmaansa hän on punonut mukaan fiktiiviseen nuortenromaaniinsa Naavalla kiedottu, joka julkaistiin Aikamedian kustantamana viime vuonna.

 

Luonto-ohjaajan opintojen jälkeen Eveliinan tie vei Keuruulle Ison Kirjan raamattukouluun neljäksi vuodeksi. Siellä sydän alkoi sykkiä samaan tahtiin kangasniemeläisen Miikan kanssa. Niin ikään uskovan perheen poika oli antanut elämänsä Jeesukselle 22-vuotiaana vuoden mittaisen prosessin seurauksena. Tuolloin hänen pikkuveljensä oli sairastunut vakavasti ja Miika oli turvautunut päivittäin Raamattuun. Sana alkoi puhutella. Lomamatkalla Israelissa vuonna 2015 Miika kävi kasteella Jordan-virrassa.

– Uskoontulon konkreettisena seurauksena huomasin pääseväni irti joistakin pahoista tavoistani ja riippuvuuksista. Sitten aloin rukoilla, että voisin tehdä jotain Jumalan valtakunnan hyväksi.

Siihen tarjoutuikin mahdollisuus, kun työt LVI-asentajana loppuivat.

– Koin johdatuksena hakeutua raamattukouluun. Olin lukenut Raamatun läpi, mutta en ymmärtänyt sitä. IK-opistossa sain ikään kuin lihat luiden päälle, kun opin ymmärtämään taustoja ja perusteita uskonkysymyksille, nyt 28-vuotias nuori mies kuvaa.

 

Hokkaset ovat suorittaneet seurakuntatyön tutkinnot sekä Tellus-lähetyslinjan. Lisäksi Miika kävi Team Action -linjan kautta viiden kuukauden mittaisen lähetysharjoittelun Laosissa, Eveliina puolestaan suuntasi Fidan kautta Kambodžaan.

Seurakuntatyön harjoittelussa Eveliina on ollut Kangasniemen helluntaiseurakunnassa sekä Keski-Suomen koulutyössä. Lisäksi hän suorittaa parhaillaan sielunhoitoterapian opintoja. Takataskusta löytyy kokemusta myös muistisairaiden parissa tehdystä sosiaalialan työstä.

 

Omassa tarinassaan ja kutsumuksessaan Hokkaset ovat kokeneet selkeän Jumalan johdatuksen. Tulevassa tehtävässään Ivalon seurakuntatyössä he toivovat voivansa hyödyntää kaikkea sitä, millä Jumala on heitä tähän mennessä varustanut. Elämän käännekohdissa olevia, uutta suuntaa ja Jumalan tahtoa etsiviä ihmisiä Hokkaset haluavatkin kannustaa olemaan rohkeita.

– Moni ihminen jää odottamaan, että olisi valmis johonkin, mutta ihmisyyteen kuuluu keskeneräisyys. Silti kannattaa ottaa rohkeasti askelia eteenpäin. Esimerkiksi raamattukouluun hakeutuminen, opiskelu, lukeminen tai työkokemuksen kartuttaminen voivat olla juuri niitä asioita, joiden kautta Jumala varustaa.

– Hän myös laskee unelmia sydämeen – kuten Eveliinalle jo nuorena Lapin – ja vaikuttaa meissä tahtomisen ja tekemisen, kunnes kaikki naksahtaa kohdilleen, Hokkaset sanovat.

 

Anniina Jakonen



UUTISET