Iranilainen maahanmuuttaja löysi Jeesuksen ja seurakunnan

Abba Heidari palvelee muun muassa kokin tehtävissä Malmin helluntaiseurakunnan keittiötiimissä.
Abba Heidari palvelee muun muassa kokin tehtävissä Malmin helluntaiseurakunnan keittiötiimissä.
Abba Heidari syntyi vuonna 1964 Shirazin miljoonakaupungissa Iranin lounaisosassa. Pääkaupunkiin Teheraniin sieltä on matkaa noin tuhat kilometriä. Abban perheeseen kuului vanhempien lisäksi kaksi veljeä ja sisar.

Vuonna 1979 Iranissa tehtiin vallankumous, jonka seurauksena maata itsevaltiaana hallinnut ja länteen myönteisesti suhtautunut šaahi Mohammad Reza Pahlavi syöstiin vallasta. Koko yhteiskunta joutui myllerryksen keskelle. Kuninkaan valtakauden aikana maan väestöstä noin 20 prosenttia oli juutalaisia. Lisäksi maassa asui arabikristittyjä, shiioja ja sunneja sekä Bahai-uskonnon edustajia. Suvaitsevassa yhteiskunnassa kaikki tulivat hyvin toimeen keskenään.

Vallankumouksen jälkeen tilanne muuttui ja maan henkinen ilmapiiri kiristyi. Abban sisarukset päättivät paeta ulkomaille. He muuttivat Lontooseen, jossa he myöhemmin vaurastuivat liikeelämässä.

Passittomana pimeään Suomeen ja vankilaan

Vuonna 1995 Abba ja hänen puolisonsa Leila päättivät jättää menestyvän liikkeensä Shirazin miljoonakaupungissa ja matkustaa Suomeen. Suomesta he tiesivät vain sen, että se on kylmä ja pimeä maa kaukana pohjoisessa.

Pariskunta hankki matkaliput Kyproksen Larnakaan. Larnakan lentokentällä he tapasivat miehen, joka lupasi järjestää maksua vastaan heidän matkansa Suomeen.

– Minne haluatte matkustaa, Yhdysvaltoihin, Kanadaan vai Britanniaan? mies tiedusteli.

– Me haluamme mennä Suomeen, Abba vastasi.

Vastaus yllätti miehen täysin.

– Suomeen! Mitä ihmettä te sinne haluatte? Ettekö tiedä, että se on kylmä ja pimeä maa pohjoisessa? hän ihmetteli.

Toki Abba ja Leila sen tiesivät. He tiesivät senkin, että Suomi kuului Euroopan Unioniin. Se olikin yksi niistä tärkeistä seikoista, jonka vuoksi he halusivat päästä Suomeen.

Lopulta matkanjärjestäjä taipui. Hän osti Abballe ja hänen puolisolleen matkaliput ja halusi itsekin lähteä heidän mukaansa.

Helsinki-Vantaan kentälle saavuttuaan Abba ja Leila menivät läheiseen hotelliin ja majoittuivat sinne. Myös matkakumppani majoittui samaan hotelliin.

Seuraavana aamuna mies tuli tervehtimään heitä, otti heidän passinsa ja asiakirjansa ja sanoi: ”Näitä te ette enää tarvitse.” Sen sanottuaan kaveri häipyi lentokentälle ja matkusti seuraavalla koneella Lontooseen. Lähtiessään hän kehotti Abbaa ja Leilaa keksimään itselleen uuden nimen.

Näin he tekivätkin, mutta kokeneet tullivirkailijat huomasivat heti, että nuoret valehtelivat. Tullivirkailija oli ottanut yhteyden Larnakan lentokentälle ja saanut kuulla, ettei Helsinki-Vantaan kentälle matkustaneiden luettelossa ollut sen nimisiä henkilöitä.

Saatuaan selville väärät henkilötiedot virkailijat halusivat tietää Abban ja Leilan oikean nimen. Nämä eivät kuitenkaan paljastaneet henkilöllisyyttään, ja sen seurauksena heidät laitettiin Pasilan vankilaan. Siellä he olivat lähes kuukauden eri selleissä. Lopulta Abba paljasti heidän oikeat nimensä. Virkailija otti taas yhteyttä Larnakan lentoasemalle ja sai matkustajaluettelosta vahvistuksen tiedolle.

Uskoon naapurin kyydissä

Vankilasta vapautumisen jälkeen pariskunta asui Oravaisten vastaanottokeskuksessa, kunnes he vuonna 2001 muuttivat Vaasaan. Siellä samassa talossa asui kristitty metallimies, Tapani Mäkinen, joka tutustui nopeasti uusiin naapureihinsa.

Kerran Tapani Mäkinen sanoi lähtevänsä työmatkalle Imatralle ja pyysi myös Abbaa lähtemään mukaansa. Matkalla Mäkinen kertoi Abballe uskostaan Jeesukseen. Silloin Abba tunsi, miten Pyhä Henki kosketti häntä. Pian hän ilmaisi halunsa tulla itsekin uskoon. Miehet päättivät lähestyä Jumalaa kesken automatkan, ja Mäkinen rukoili autoa ajaessaan Abban puolesta.

– Ihmettelen vieläkin, miten auto pysyi tiellä, vaikka Tapani rukoili Herraa silmät kiinni, Abba hymyilee muistellessaan miesten yhteistä automatkaa.

Matkareitti kulki Keuruun kautta ja Mäkinen päätti poiketa myös Iso Kirja -opistolle, jossa hän oli opiskellut. Kun siellä Tapanin tutut kuulivat, että Abba oli juuri antanut elämänsä Jeesukselle, riemulla ei ollut rajoja. Miehen uskoontuloa juhlittiin yhdessä kahvikupin ääressä, ja pian matka pääsi taas jatkumaan.

Monia tehtäviä seurakunnassa

Abba sai työtä Tapani Mäkisen isän Lai-Teräs -nimisessä firmassa, jossa Tapani itsekin työskenteli. Abba oli kiinnostunut tietämään lisää uskonasioista, ja Tapani opasti häntä.

Raamatusta Abballe selvisi myös kristillinen kaste. Hän halusi totella Sanaa ja meni vuonna 2011 uskovien kasteelle Vaasan helluntaiseurakunnassa, jossa Jussi Jokisaari kastoi hänet.

Kun kasteesta ja seurakuntaan liittymisestä oli kulunut muutama viikko, pariskunta muutti pääkaupunkiseudulle. Siellä he kokivat hengelliseksi kodikseen Malmin Saalem -seurakunnan, jossa muutaman kuukauden aikana seurakuntaan oli liittynyt useita Iranin pakolaisia.

Aurinkoisesti hymyilevä Abba on nyt löytänyt seurakunnassa monia tehtäviä. Hän palvelee tulkkina seurakunnan jumalanpalveluksissa ja maahanmuuttajille pidettävässä suomen kielen kerhossa. Lisäksi hän toimii seurakunnan ruokajakelussa, tarvittaessa jopa pääkokkina, sekä järjestysmiehenä ja vahtimestarina.

Abba on kiitollinen kaikesta siitä, mitä Jumala on vaikuttanut hänen perheensä elämässä. Perheeseen kuuluu nykyisin kolme Suomessa syntynyttä lasta.

– Toivon, että saisin olla Jumalan käytössä joka päivä, Abba sanoo.

Hän kertoo, että juuri haastattelupäivän aamuna he olivat rukoilleet Leilan kanssa, että Herra pelastaisi myös iranilaisia naisia. Vastaus tuli välittömästi: kaksi iranilaista naista, äiti ja tytär, tulivat seurakunnan tilaisuuteen ja luovuttivat siellä elämänsä Jeesukselle.

Abban toive on täyttynyt. Vaikka miehen sisarukset ovat vaurastuneet liiketoimissaan, Abba toteaa olevansa heitä rikkaampi. Hän osoittaa sydäntään ja toteaa iloisena:

– Minulla on täällä aarre!


Jussi Jokisaari, Leevi Launonen


40/201

Helluntaiseurakuntien jäsenkehityksessä pientä virkistymistä
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan
Seurakuntien perustajille uusia verkostoja