Keskiviikko 17. huhtikuuta.
Nimipäivää viettää Otto, Otto

Ihmisten tavoittaminen päätoimittajan sydämellä - Aikamedian sisältöjen uusi päätoimittaja Veera Hug tuo mukanaan kansainvälistä kokemusta ja ikkunoita eurooppalaisiin seurakuntaliikkeisiin

Oltuaan mukana kasvavissa eurooppalaisissa seurakunnissa Veera Hug huomasi muun muassa, että niissä pitkään uskossa olleilla on paljon poisoppimista. - Usein pidämme kulttuurisia asioita hengellisinä. Niistä voi tulla este sille, että ihmiset kohtaavat Jumalan. (Sakari Röyskö)
Oltuaan mukana kasvavissa eurooppalaisissa seurakunnissa Veera Hug huomasi muun muassa, että niissä pitkään uskossa olleilla on paljon poisoppimista. - Usein pidämme kulttuurisia asioita hengellisinä. Niistä voi tulla este sille, että ihmiset kohtaavat Jumalan. (Sakari Röyskö)

Anssi Tiittanen 

Veera Hugiin liittyy huhu.

 

Hänen väitetään hallitsevan kaikki merkittävimmät eurooppalaiset kielet. 

– Kotikielenä puhumme mieheni Danielin kanssa saksaa. Englanti on vahvin vieras kieleni, ja lukio-opintojen sekä Belgian peruja puhun ranskaa. Osaan myös jonkin verran ruotsia, Hug ynnäilee. 

Matkan varrella mukaan on tarttunut vähän kiinan kieltä sekä Raamatun hepreaa ja kreikkaa. 

Ihan pieleen huhu ei siis ohjaa. Hug kertoo myös ymmärtävänsä ”välttävästi” italiaa ja espanjaa. 

– Amsterdamissa keskustelin erään prostituoidun kanssa, ja sain johdattaa hänet uskoon espanjaksi. Kyllähän se ihmeelliseltä tuntuu.

 

 

      Kasvavat seurakunnat ovat olemassa ihmisille, jotka eivät vielä ole seurakunnassa.

  

Kun Veera Hugin kanssa keskustelee, juttujen lomaan soljahtelee usein edellä kuvatun kaltaisia anekdootteja. Laaja-alaisten tehtävien keskellä hänelle on tärkeää viestiä evankeliumi yksilöille.  

Melkein koko aikuisikänsä Euroopassa erilaisissa lähetystehtävissä viihtynyt Hug, 41, on sukupolvensa verkostoituneimpia helluntailaisia. 

Hän palveli vuosia Euroopan helluntailiikkeen lähetystyöjärjestöjen verkoston PEMin koordinaattorina ja operatiivisena johtajana sekä hallituksen jäsenenä rakentamassa nuorisotyön verkostoa PEFYä. Molemmissa tehtävissä keskeisenä teemana oli evankeliumin levittäminen niin Euroopassa kuin myös globaalisti saavuttamattomien kansojen keskuuteen. 

Euroopan helluntailaisten järjestöt, joihin suomalaiset tärkeällä panoksella kuuluvat, kuulostavat monista kaukaisilta, mutta niiden kautta avautuu helposti näköala siihen, miten maanosa voi hengellisesti. 

Hug maalaa usein hengellisesti pimeäksi väitetystä Euroopasta positiivisia näkymiä. Usean maan helluntailiikkeet ovat seurakuntien uudistus- ja istutusaallon seurauksena lähteneet kasvuun. Esimerkkeinä tästä mainitsee Saksan, Espanjan, Norjan ja Ison-Britannian. 

  

Veera Hug aloitti Aikamedian sisältöjen päätoimittajana maaliskuun alussa. Tehtävään sisältyy myös Ristin Voiton päätoimittajuus. 

Verkostoituminen Hugilla (o.s. Tikkakoski) alkoi jo nuorena. 

– Kotonamme Vetelissä yöpyi usein pastoreita ja lähettejä. 

Iltaisin istuttiin teellä. Veera kuunteli ja jutteli aina mukana. Näyn ja kutsumuksen ihmiset kertoivat johdatuksista ja rukousvastauksista – elämästä, jonka käänteissä Pyhä Henki toimii ja Jumalan valtakunta menee eteenpäin. 

Juuri sellaisen elämän nuori Veera halusi. 

Vanhan lähetin, Mirjam Pynnösen, vierailun aikana Veera sai sydämeensä lähetyskutsun ja vastasi siihen myöntävästi. 

  

Hugin kasvuympäristö Keski-Pohjanmaalla oli muutenkin näkyä sytyttävä. 

– Vetelin-Halsuan helluntaiseurakunta oli vireä ja elävä. Kokouksissa oli usein tupa täynnä. Pelkästään meitä nuoria oli kymmeniä. 

Veera alkoi johtaa nuorisotyötä 18-vuotiaana. Lukion jälkeen tie vei Oulun yliopistoon kansainvälisiin luokanopettajaopintoihin. Opintoviikkoja kertyi myös johtamisessa ja kielissä. Silloin mielessä oli, että niistä voisi lähetystyössä olla hyötyä. 

Aktiotyötä aktiivisesti johtanut ja koordinoinut Hug siunattiinkin lähetystyöhön jo 25-vuotiaana, ja ensimmäinen asemamaa oli Saksa. Työn ohessa Veera pääsi viimein myös opiskelemaan Raamattua, ja teologian maisteriksi hän valmistui Belgiassa helluntailaisesta CTS-raamattukoulusta vuonna 2014. 

  

Veera ja Daniel Hugin kolmilapsinen perhe asuu Uudellamaalla Klaukkalassa. Lähetystyö on jatkunut. Perheen Wuppertalissa sijaitseva saksalainen kotiseurakunta Credo Kirche lähetti Hugit istuttamaan seurakuntaa Suomeen. Credo-kirkko kokoontuu Vantaan Kivistössä, joka on yksi pääkaupunkiseudun voimakkaasti kasvavista ja kansainvälistyvistä asuinalueista. 

Credo-kirkko on osa liikehdintää, jossa seurakunnat kasvavat istuttamalla uusia toimipisteitä. Hugit olivat aikanaan mukana istuttamassa Credon ensimmäistä ja toista toimipaikkaa Saksassa.  

Vantaalle syntyneellä Credo-kirkolla on kiinteä yhteys Saksan Credoon, mutta se on alusta asti ollut osa Suomen helluntaiherätystä.

 

 

      "Enää ei voi olla yli sataa matkapäivää vuodessa. "

  

Päätoimittajan tehtävässä Veera Hug kokee voivansa toteuttaa kutsuaan palvella Jumalaa, koska hänen sydämellään on tukea ja rohkaista seurakuntia.  

Hug sanoo olevansa yhteyden rakentaja. Ennen kuin kutsu Aikamedian palvelukseen tuli, hän huomasi usein rukoilevansa Suomen helluntaiherätyksen puolesta. 

Helluntailiikkeen edellisillä Syyspäivillä kolmeksi kehitysalueeksi valittiin laajeneva sosiaalinen työ, kehittyvä lapsi- ja nuorisotyö sekä seurakuntien istutus. Keski-Euroopassa puhutaan myös Suomea rohkeammin vanhojen seurakuntien uudistamisesta omana kehitysalueenaan. 

Rohkaisevia kokemuksia on jo saatu. Mikä Keski-Euroopassa tehdään paremmin kuin meillä? 

Veera Hug ei nimeä yhtä konseptia, joka olisi muuttanut kaiken. Paikallisen seurakuntakulttuurin kertaaminen paljastaa kuitenkin jotain. 

– Kasvavat seurakunnat ovat olemassa ihmisille, jotka eivät vielä ole seurakunnassa. Se vaatii kauan uskossa olleilta myös poisoppimista totutuista tavoista. Usein pidämme kulttuurisia asioita hengellisinä. Niistä voi tulla este sille, että ihmiset kohtaavat Jumalan. 

Hyvänä hän pitää myös Berliinissä olevan seurakunnanistutuksen alkuvaiheen toimintamallia. 

– Ihmiset tulevat yhteen, syövät yhdessä, ja lyhyen yhteisen osuuden jälkeen yhteyttä vahvistetaan pienryhmissä. Ihmisiä on tullut uskoon jo istutustiimin omissa tapaamisissa. 

  

Veera ja Daniel tapasivat vuonna 2009 ensimmäisen kerran Suomessa, mitä voitaneen pitää melko yllättävänä. 

– Kaikista maailman paikoista Keuruulla, Hirsikirkon eteisessä, Veera kertaa. 

Naimisiin pariskunta meni vuonna 2012, ja yhteistä tarinaa on luotu Aasiassa ja Keski-Euroopassa. Suomeen Hugit asettuivat vuonna 2019. 

Perheellistymisen myötä maailmanmatkaajat pääsivät myös asettumaan. 

– Enää ei voi olla yli sataa matkapäivää vuodessa, siitä pitävät huolen rukousvastauksena saadut lapset. 

Hugeilla laukkuja pakataan ja puretaan toki edelleen. Näin jo siksi, että Danielin puolen perhe elää Saksassa.  

Veera iloitsee siitä, että kotoa saatu vieraanvaraisuuden perintö on saanut jatkua myös omassa ydinperheessä ja Hugien pöydän ääressä on rakennettu yhteyttä ihmisiin jo kolmessa maassa. 

– Vieraiden bonussiunaus on lisäksi, että koti tulee siivottua, pienten lasten äiti naurahtaa kuvaillen ruuhkavuosien arkirealiteetteja. 

Vapaa-aikaansa, jonka lisääntymisestä kaksosvauvavuodesta selvinneet Hugit taas unelmoivat, perhe viettää mielellään ystävien kanssa ja vaelluksilla tai koskimelonnan parissa.



UUTISET