Hyvä sanoitus on aito, samaistuttava ja ”sopivasti soljuva”
Hyvä hengellinen laulu sopii laulajansa suuhun.” Runoilija Elina Salmisen määritelmä kiteyttää Ristin Voiton haastattelemien asiantuntijoiden näkemykset toimivasta sanoituksesta. Loppusointujen ja hengellisten korulauseiden sijaan sanoittajat arvostavat ennen kaikkea aitoutta ja luontevuutta.
– Rehellisyys on ydintä. Hyvä hengellisen laulun teksti on sellainen, johon ihminen voi samaistua, muusikko ja lauluntekijä Petrus Ahonen summaa.
– Sanoituksen pitää soljua sopivasti. Kun tarina kantaa, riimeillä ei ole niin paljoa väliä, laulaja-lauluntekijä ja pastori Heimo Enbuska lisää.
Monipuolisuutta tarvitaan
Ihmisläheisistä teksteistään tunnettu Enbuska kertoo kuitenkin pyrkivänsä käyttämään riimejä, koska ne rytmittävät melodiaa. Hyvään sanoitukseen hän liittää myös sen, että se on hyvää suomea.
– Ei välttämättä kirjakieltä mutta sellaista, ettei ole väkisin riimitetty vastoin kielioppisääntöjä. Kärsin, jos huomaan, että lauluntekijä puhuu ensin itsestään ja sitten muuttaakin tekstin passiiviin, jotta se sopisi riimitykseen.
Useita ylistyslauluja kirjoittanut Petrus Ahonen sanoo puolestaan, ettei lähesty laulun sanoja kovinkaan teoreettisesti.
– Nojaudun henkilökohtaisiin mieltymyksiini: mikä omaan korvaan kuulostaa sävelen ja sanoituksen puolesta hyvältä.
Ahonen haluaisikin pitää hengellisen laulun muodot ja sisällöt mahdollisimman monipuolisina.
– En rajaisi hengellisen laulun tekstiä kovinkaan vahvasti. Mikä ylipäätään tekee laulusta hengellisen? Sekö, että siinä mainitaan Jumala? Onneksi meillä on Raamatussa Psalmit, joissa on kaikenlaista, aika rankkojakin juttuja, hän pohtii.
Käyttötarkoitus ratkaisee
Yksi hyvän tekstin määritelmä onkin se, että se sopii kohderyhmälleen. Muun muassa Hanna-Maria Heleniuksen ja Piritta Poutalan sävellyksiä sanoittanut Elina Salminen muistuttaa, että tekstiä kirjoittaessa tulisi miettiä, kuka laulua laulaa.
– Yhteislaulun tekstin pitäisi olla tarpeeksi yleispätevä, jotta siihen voi moni samaistua. Esittävät laulut ovat sitten eri juttu: niissä voi puhua henkilökohtaisemmallakin tasolla.
Käyttötarkoitusta pitävät tärkeänä myös Heimo Enbuska ja Petrus Ahonen.
– Jos on tarkoitus evankelioida, silloin pyritään maalaamaan mahdollisimman oikeanlainen kuva Jumalan luonteesta. Jos taas on tarkoitus tehdä seurakunnassa yhdessä laulettava ylistyslaulu, on tärkeää, että teksti toimii rukouksen, kiitoksen ja ylistyksen ilmauksena, Ahonen summaa.
– Sanoituksia tulisi tehdä erilaisille ja erilaisissa elämäntilanteissa oleville ihmisille – myös niille, jotka eivät vielä ylistä Jumalaa. Meillä on ikuisuus aikaa laulaa Jumalalle mutta vain nämä muutamat vuodet aikaa tehdä Jeesus tunnetuksi, Enbuska haastaa.
Pois kliseistä
Elina Salminen kertoo olevansa ”allerginen” erityisesti käännöskappaleista löytyvälle hengelliselle slangille. Hän uskoo, että kaikki hengelliset asiat voidaan selittää ihan tavallisella suomen yleiskielellä.
Heimo Enbuska huomauttaa puolestaan, ettei hengellisenkään laulun tarvitse kertoa kaikkea ”Eedenin paratiisista Ilmestyskirjaan”.
– Ihastun, kun huomaan, että jollekin on avautunut Jumalan sanasta jokin salaisuus ja hän kykenee pukemaan sen ylistyslauluun. Sanoittajan on myös hyvä kunnioittaa kuulijaa siten, ettei hän väännä liikaa rautalangasta.
Toisaalta Enbuska kaipaisi nykyistä rohkeampia julistavia lauluja, joissa uskallettaisiin puhua Jeesuksesta ilman kielikuvia ”pilvien takana häämöttävästä arvoituksesta”. Rohkeutta Enbuska toivoisi myös hengellisten laulujen suomentajille.
– Suomentajan tulisi uskaltaa käyttää luovuutta. Käännöksessä ei tarvitse olla uskollinen laulun sanoille vaan sanomalle. Vaatii kuitenkin uskallusta välittää tarina toisin sanoin.
Suomentaminen on haasteellista
Heimo Enbuskalla, kuten muillakin haastateltavilla, on itselläänkin kokemusta laulujen kääntämisestä. Kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että suomentaminen on haastava taitolaji – varsinkin, kun suomen kielen sanoissa on esimerkiksi englantiin verrattuna huomattavasti enemmän tavuja.
– Hyvä suomennos on sellainen, josta ei arvaa, että se on suomennos. Siihen on kuitenkin vaikea päästä, Petrus Ahonen toteaa.
– Esimerkiksi Ruotsissa on tosi hyviä lauluja, mutta en ole vielä keksinyt mihinkään niin hyvää käännöstä, että laulaisin sitä mieluummin suomeksi, Enbuska tunnustaa.
Ylipäätään sanoittajat toivovat suomalaisten aktivoituvan omankielisten, uusien laulujen kirjoittamisessa – vanhoja aarteita unohtamatta.
– Hyviä ja huonoja tekstejä löytyy niin vanhoista kuin uusistakin kappaleista, Salminen kiteyttää.
Vastakkainasettelu pois
Salminen mainitsee Hengellisen laulukirjan lauluista muutamia helmiä, kuten ”Onni täällä vaihtelee, Taivaan Isä suojelee” tai ”Kiitos, että pyynnöt toiset eivät saaneet täyttyä”.
– Ne ovat lauseita, joihin on helppo yhtyä. Toisaalta uudemman ylistyslaulun sanat ”Olet pyhä, pyhä. Niin ainutlaatuinen” ovat aika minimalistiset – mutta toimivat hyvin ylistyshetkessä. Tekstin toimivuus riippuu laulun käyttötarkoituksesta.
Salminen näkeekin, että ylistyslaulujen ja vanhojen hengellisten laulujen välille luodaan usein turhaa vastakkaisasettelua.
– Kaikki muuttuu, myös perinteinen yhteislaulukulttuuri. Rikkaita ja köyhiä sanoituksia on ollut aina ja tulee vastaisuudessakin olemaan niin kauan kuin ihminen ylipäänsä kirjoittaa.
Myös Heimo Enbuska ja Petrus Ahonen toivoisivat, että uusiin ja vanhoihin sekä ”ylistäviin” ja ”esittäviin” lauluihin liittyvät arvottavat stereotypiat unohdettaisiin.
– Hyvä ja huono ovat subjektiivisia asioita. Se, onko laulu uusi vai vanha, ei välttämättä kerro mitään siitä, miten hyvin se koskettaa nykyihmistä tai vie häntä lähemmäs Jumalaa, Ahonen sanoo.
Lisää armollisuutta!
Petrus Ahonen toivoisi myös, että uusien laulujen kirjoittajia ja suomentajia kohtaan oltaisiin armollisia. Esimerkiksi joissakin ylistyslauluissa käytettävää toistoa on kritisoitu paljon, vaikka sitä on kautta historian käytetty tehokeinona.
– Itseäni on joskus ärsyttänyt, että sanan sisältö muuttuu, kun lyhyt tavu lauletaan pitkänä. Nykyään pyrin kuitenkin siihen, etten anna sen viedä huomiota pois itse asiasta.
Kritisoitavaa löytyy aina, eikä ole mahdollista laulaa vain virheettömiä lauluja.
– Tiedän, että jotkut nuoret eivät uskalla kritiikin vuoksi edes tehdä biisejä. Rima ei saisi olla liian korkealla.
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...