”Hommahan on niin kuin Raamatussa sanotaan”

Monitoimimies. Entinen hydrauliikka-alan yrittäjä, vuonna 2011 eläköitynyt Seppo  Penttala tekee diakoniatyötä Sotkamon helluntaiseurakunnassa ja toimii rukoushuoneen talonmiehenä ja seurakuntayhdistyksen puheenjohtajana. Kotijoukkoihin kuuluu Kirsti-puoliso.

Kun aamulla herään, rukoilen vuoteessa, ja sen jälkeen keitämme puuron.

Vaimolleni olen rakas. Olemme pärjänneet yhdessä pian 37 vuotta.

Diakonia on kaikkien kristittyjen kaikille ihmisille tekemää palvelutyötä. Diakoniaa pystyy tekemään jokainen, joka kokee lähimmäisensä olevansa avun tarpeessa. Usein ajatellaan virheellisesti, että sen, jota ei ole seurakunnassa nimetty diakoniksi, ei tarvitse tehdä sitä.

Pelkään omaisteni puolesta, että heille käy jollakin tavalla huonosti. Omalla kohdallani en pelkää juuri mitään: koen olevani turvallisissa käsissä.

Kainuussa on hyvä olla. Muutimme tänne vasta kuusi vuotta sitten, ja meistä tämä on paras asuinpaikka. Kainuulaiset ovat ujoja ja vähän vaikeasti lähestyttäviä, mutta kun heihin pääsee tutustumaan, täältä löytyy todella miellyttäviä ihmisiä. Myös maisemat, luonto ja kunnon talvet viehättävät.

Raamatussa mainituilla henkilahjoilla on tärkeä osuus seurakuntaelämässä. Oikein käytettynä ne tukevat yhteyttä ja raamatunopetusta. Ainakin meidän seurakunnassamme niitä myös on ja käytetään, vaikka varmasti niitä voisi olla enemmänkin.

Viime aikoina olen ihmetellyt Suomen nopeaa maallistumista ja irtaantumista Jumalan tahdosta. Kurssin on muututtava; historia osoittaa, että moraalittomuuden ja oman edun tavoittelun voimistuminen eivät johda mihinkään hyvään.

Kouluvuosilta jäi mieleeni, että elämä maaseudulla oli silloin aika rauhallista ja kaikin puolin mukavaa. Kävin kansakoulua 1950–60-luvuilla Etelä-Pohjanmaalla, ja syrjäkylän koulussakin oppilaita oli lähes sata. Silti opettajilla pysyi järjestys aika hyvin.

Viimeksi kehuin muistaakseni vaimoani. Ainakin yritin kehua häntä siitä, että hän on jaksanut tehdä kotitöitä, kun itse olen joutunut olemaan muissa töissä. Yleisesti olen huono kehumaan, ja sanavalintani ovat joskus vaikeaselkoisia.

Kiitosaiheeni tänään ovat vaimoni ja lapset perheineen. Myös seurakunta ja yhteistyö paikallisten seurakuntien välillä kiitätyttää. Teemme yhteistyötä luterilaisen ja ortodoksisen seurakunnan kanssa muun muassa ruokajakelussa ja mielenterveyskuntoutujien tukemisessa. Oikeastaan meillä ei ole käytännön asioissa mitään erimielisyyttä. Kaikista tärkein kiitosaihe on tietysti Jeesus.

Suurin oivallukseni on, että Jumala on olemassa. Aiemmin hain tietoa maailman synnystä kaikista mahdollisista lähteistä, kunnes minulle selvisi, että hommahan on niin kuin Raamatussa sanotaan.

Seurakuntalaisena unelmoin siitä, että osaisimme ottaa seurakunnan ulkopuoliset ihmiset vastaan niin, että se saa heidät tulemaan tilaisuuksiin toisenkin kerran. Kyllä sitä tapahtuukin.

Jeesus on kaikkien ihmisten Vapahtaja.