Maanantai 6. joulukuuta.
Nimipäivää viettää Niilo, Nikolai, Niko, Niklas

Helluntailaisilta tukea yhteiselle katsomusopetukselle - Yhdenvertaisuuden toteutuminen edellyttää muutoksia koulujen uskonnonopetukseen

Suomalainen koululaitos syntyi 1800-luvun yhteiskunnassa, jossa itsestään selvänä katsomuksellisen opetuksen lähtökohtana oli kristinusko. Nykyisin tilanne on toinen. Euroopan jälkikristillinen ja moniarvoinen kulttuuri, perheiden erilaiset katsomustaustat sekä kansainväliset sopimukset ovat tuoneet monia haasteita kouluopetuksen yhdenvertaiselle järjestämiselle. 

 

Tähän liittyen opetusministeriö on käynnistänyt selvitystyön, jonka tarkoituksena on etsiä toimivia malleja katsomusaineiden eli uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetukseen. 

– Useimmissa Euroopan maissa on jo yli puolen vuosisadan ajan haettu vaihtoehtoja tunnustuksellisen kristillisen uskonnonopetuksen korvaamiseksi, OPM:n selvitysmiehet Eero Salmenkivi ja Vesa Åhs toteavat. 

Heidän mukaansa oppilailla on oikeus omaan katsomukseen, mutta kouluopetuksessa pyritään ottamaan entistä paremmin huomioon perheiden erilaiset katsomustaustat ja yhdenvertaisuus. 

 

Opetusministeriö järjesti syyskuussa vähemmistöuskontojen edustajille kuulemistilaisuuden, jossa arvioitiin uskonnon opetuksen nykytilaa ja sen vaihtoehtoisia järjestämismalleja. 

Ministeriön malleissa katsomusopetuksen järjestämiselle esiteltiin kolme rakenteellista päävaihtoehtoa: nykyinen katsomustaustan perusteella määräytyvä malli, kaikille yhteinen katsomusopetus sekä näiden yhdistelmä, jossa oppiaines eriytetään kaikille yhteiseen ja uskontokuntien omaan opetukseen. 

– Tapaamisessa muut vähemmistöryhmät näkivät hyvänä nykyisen mallin, jossa oppilaille järjestetään oman katsomuksen mukaista opetusta, jos heitä on vähintään kolme ja huoltajat sitä pyytävät. Helluntailaisina asemoiduimme kuitenkin kaikille yhteisen katsomusopetuksen puolestapuhujiksi, kertoo Katja Castillo, joka osallistui tilaisuuteen yhdessä Helluntaikirkon toiminnanjohtaja Esko Matikaisen kanssa. 

Castillo työskentelee Oulun yliopiston opettajankoulutuslaitoksessa ja vastaa siellä katsomusaineiden didaktiikan opetuksesta. 

 

Helluntaikirkko piti yhtenä hyvänä mallina kaikille yhteistä oppiainetta, jossa raamattutietoudella ja kristinuskolla on keskeinen asema, ja jonka oppisisältöihin kuuluu myös tutustumista muihin uskontoihin, elämänkatsomustiedon etiikkaan ja uskonnottomuuteen. 

– Uskonnon lukutaidon näkökulmasta on hyvä, jos kaikki oppilaat saavat yhtäläisen uskonnollisen ja katsomuksellisen yleissivistyksen, Esko Matikainen perustelee Helluntaikirkon kantaa. 

– Yhteisen oppiaineen asema olisi vankempi nykytilanteeseen verrattuna. Pidämme myös tärkeänä, että tällainen aine on sisällöltään suurelta osin kristillisen uskonnon opetusta ja vähemmistöryhmien edustajat osallistuvat opetussuunnitelmien laatimiseen. Lisäksi yhteistyökäytännöt, kuten koulupastoreiden vierailut, tulisi kirjata virallisiin yhteistyösuunnitelmiin. 

Jos oppiaineen pohjana olisi aito uskonnollinen moniäänisyys, Matikaisen mukaan myös luterilaiseen enemmistöön kuuluvat joutuisivat perustelemaan omaa näkemystään. 

Katja Castillo painottaa uudistuksessa lapsen oikeuksien näkökulmaa. 

– Koulun katsomusopetuksen tulisi tukea lapsen mahdollisuutta muodostaa itse suhteensa uskontoon ja katsomuksiin. 

 

Aihetta käsiteltiin lokakuun lopulla myös Suomen Ekumeenisen Neuvoston kasvatusasioiden jaoston järjestämässä seminaarissa, jonka teemana oli Katsomusopetus ja yhdenvertaisuus. 

Katsomusaineiden opetusta koskeva ministeriön selvitys valmistuu helmikuussa 2022. Sen jälkeen asiasta on odotettavissa laajempaa yhteiskunnallista keskustelua ja hallinnollisia toimenpiteitä.

 

Leevi Launonen

 

 

 

Koulupastorit samaa mieltä 

Myös helluntaiseurakuntien Koulupalvelun edustajat kannattavat kaikille yhteistä oppiainetta ja uskonnon opetuksen vahvaa asemaa katsomusaineen sisällöissä. 

– Opetuksen pohjaksi olisi hyvä ottaa kaikkia kristittyjä yhdistävä oppiaines, johon kristillisen yhteisöjen vierailut toisivat moniäänisyyttä, Koulupalvelun koordinaattori Henna Orava sanoo. 

Hänen mukaansa koulupastorit näkevät monia käytännön hankaluuksia vähemmistöuskontojen omien opetusryhmien perustamisessa. Näihin erillisiin opetusryhmiin on vaikea löytää päteviä opettajia, opetusjärjestelyt ovat teknisesti ongelmallisia, ja erillinen uskonnonopetus myös leimaa helposti oppilaita. 

– Tämän takia puollamme kaikille yhteisen aineen perustamista, jossa helluntailaisuutta ja sen globaalia merkitystä käsiteltäisiin riittävän kattavasti. Seurakuntien lapsi- ja nuorisotyön tehtäväksi jäisi puolestaan oppilaiden oman uskonelämän ja helluntailaisen identiteetin tukeminen, Orava toteaa. 

(LL)

 



UUTISET