Olen kolmen ärrän mies: rohkea, rauhallinen ja rakastava. Perheeseeni kuuluvat vaimoni Outi, 16-, 14- ja 10-vuotiaat lapsemme sekä owczarek podhalanski -rotuinen koira ja kaksi kania.
Mottoni elämään on ride hard, live forever. Se muistuttaa minulle, että elämme ikuisuutta varten ja että Jumalan johdatuksessa uskaltaa tehdä rohkeitakin valintoja ja ”ajaa täysillä”. Harrastan moottoripyöräilyä ja ajan kesäisin myös radalla, joten siinäkin mielessä motto on osuva.
Raamatussa minua puhutteleekin eniten juuri Jumalan suunnitelmallisuus kaiken takana. Jumala tietää, mistä maailma alkaa ja mihin se päättyy. Jumalan suuruus on käsittämätöntä – ja silti hän välittää tällaisista ihmisrääpäleistä.
Haaveammattini lapsena oli lääkäri. Mutta kun viisivuotiaana kaaduin pyörällä ja satutin itseni, oivalsin, että lääkäritkin voivat sairastua. Haaveeni tyrehtyi siihen. Olin ajatellut lääkäreiden olevan ikiterveitä.
Ihailen Kimi Räikköstä, sillä näen hänessä rentoa päämäärätietoisuutta ja aitoutta. Vaikka hän on megajulkkis, joka on sitoutuneella tekemisellä saavuttanut isoja tuloksia, hän ei ole kiinnostunut hypetyksestä vaan pysyy omana itsenään.
Minua harmittaa se, että liian monet ihmiset ovat etääntyneet seurakuntayhteydestä pandemian aikana. Striimaus on hyvä asia, mutta silti etäyhteydestä puuttuu ihmisen läheisyys ja elämän maku.
Tykkään rikkoa rutiineja. Esimerkiksi koiran kanssa lenkillä vaihtelen usein reittiä spontaanisti.
Jos voisin muuttaa yhden asian omassa elämässäni, voisin olla aamuvirkumpi ihminen. Toisaalta yön hiljaisina hetkinä voi rauhassa viettää aikaa Jumalan kanssa.