Auttajan oma tarina: ”Päätin, että haluan perustaa perheen”

Vesa Rautasaari on joutunut aivan liian nuorena pitämään huolta itsestään. Kymmenvuotiaana hän muutti vanhempiensa avioeron vuoksi äitinsä mukana Helsingistä Jyväskylään. Muutto ei ollut helppo, koska poika koki olevansa puhetapaa myöten erilainen kuin muut.

– Urheilu olisi kiinnostanut, mutta kun ei ollut isää, joka olisi tukenut siihen, tuli tehtyä valintoja, jotka vaikuttivat koko tulevaisuuteen, Rautasaari kertoo.

– Päihteet tulivat tutuiksi 13-vuotiaana, rikokset 15-vuotiaana ja nuorisovankila 18-vuotiaana.

Vesa oli ollut pyhäkoulussa ennen kouluikää ja kävi rippikoulunkin nuorisovankilassa. Hänellä oli usko Jumalan olemassaoloon, mutta muuten Jeesus ei häirinnyt rikosten ja päihteiden täyttämää elämää.

– Vuonna 1995 lähdin taas kerran vankilaan. Päätin, että jos Kati, johon olin tutustunut, odottaa minua, haluan perustaa perheen ja saada elämässä jotain aikaan.

Näin kävikin. Linnatuomio oli viimeinen, ja päihteet jäivät. Rautasaari aloitti työnteon Norjassa, makseli velkojaan ja säästi taloa varten.

– Kun neljän vuoden päästä ulosotot oli maksettu, luottotiedot kunnossa ja alkupääoma säästetty, tuli lainakin pankista ja pystyimme hankkimaan oman talon.

Tukiverkosto seurakunnasta

Vanha ystävä oli tullut uskoon ja kävi evankelioimassa Vesa Rautasaarta.

– Hän teki sitä kolmen vuoden ajan, kunnes synnintunto ja helvetin pelko ajoivat minut turvautumaan Jumalaan. Sillä vaikka päihteet olivat jääneet taakse, rikollista elämää en ollut vielä jättänyt.

Vaimo Kati teki uskonratkaisun yhtä aikaa saatuaan ihmeellisen rukousvastauksen: hän tuli raskaaksi kahdeksan vuoden odotuksen jälkeen.

Rautasaaret liittyivät Saarijärven helluntaiseurakuntaan, koska se tuntui omalta hengelliseltä kodilta heti ensivierailulla.

– Jumala järjesti oikeita ihmisiä ympärilleni heti alusta lähtien. Nuorena uskovana en olisi ollut vielä valmis ottamaan neuvoja vastaan keneltä tahansa, mutta Jumala oli armollinen ja järjesti minulle oikeat tukihenkilöt. Into evankeliumin viemiseen syttyi heti.

– Vaikka taitoa ei paljoa ollutkaan, seurakunta ei rajoittanut meitä, vaan meitä tuettiin ja opastettiin tekemällä työtä yhdessä, Vesa Rautasaari kiittelee.

Kutsumus löytyy

Syrjäytyneiden ihmisten auttaminen ja kohtaaminen on ollut Rautasaarelle aina luontevaa, ja sen hän kokee myös kutsukseen. Vuoden 2016 alusta mies onkin toiminut helluntaiseurakuntien vankilatyön yhdyshenkilönä ja kehittäjänä.

– Työssä on nyt useita haasteita, kuten julistustyön jatkuminen sekä raamattupiirien perustaminen vankiloihin. Lisäksi tavoitteenamme on saada vankilatyö kiinteäksi osaksi paikallisseurakunnan työtä siten, että seurakunta lähettää vankilalähetin ja vastaanottaa uskoon tulleet seurakunnan yhteyteen.

Vankilatyössä pyritään tarjoamaan kokonaisvaltaista tukea, joka alkaa vankilassa ja jatkuu vapaudessa. Sen tulee kattaa vangin ja hänen perheensä koko elämä, ei vain uskoontuloa.

– Vaikka ihmisen elämä näyttäisi ulospäin miten tuhoisalta tahansa, jokainen kaipaa sisimmässään Jumalalta tulevaa rauhaa ja yhteyttä toisiin ihmisiin. Jumalan sanan muuttava voima toteutuu ihmisten elämässä rakkauden ja kohtaamisen kautta, sen mukaan kuin Jumala siihen voimaa antaa, Vesa Rautasaari vakuuttaa.

– Se, jos mikä, on Jumalan mielen mukaista elämää, ja sitä elämää haluamme Katinkin kanssa elää.


Risto Huttunen


51

Helluntaiseurakuntien jäsenkehityksessä pientä virkistymistä
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan
Seurakuntien perustajille uusia verkostoja