Arviot: Heureka sanoitti gospelin muutosta

Muut äänet 

Heureka 

Finngospel / Prisma 1989 

Levy-yhtiö Naxos räjäytti mukavan gospelpommin huhtikuun lopulla: Spotifysta . Ne ovat jo olleet vaarassa vaipua historian hämärään c-kasettien jo venyttyä kuuntelukelvottomiksi ja ikuisiksi luultujen cd-levyjenkin yksi toisensa jälkeen naarmuuntuessa pois tästä maailmasta.

Jukka Palosen tuottama Muut äänet oli kajaanilaislähtöisen Heurekan toinen ja viimeiseksi jäänyt levy. Sovituksissa on jaksettu tehdä töitä intohimoisesti. Yhtye on kasvanut ensimmäisen Heureka-levyn koskettavasta puberteettisuudesta aikuisempaan suuntaan, vaikka tekijät ovat vasta reilu parikymppisiä. 

Syntetisaattorit alkoivat levytyksen aikoihin jo olla universaalia yhteisomaisuutta, ja soundeissa ollaan hyvin lähellä kansainvälisiä ihanteita. Esikuvat ovat ilmeisiä: selvästi on kuunneltu muun muassa Totoa. Jotkut sovitusratkaisut kuulostavat kiusallisenkin paljon myös Mr. Mister -yhtyeeltä, kainuulaistoisinnoilta kansainvälisistä hiteistä. 

Muut äänet kärsi aikanaan ”sanomattoman” levyn maineesta. Nykykorvilla kuunneltuna se kuitenkin sisältää hyvinkin terävää pohdintaa uskonkysymysten ääreltä ja myös selvän evankeliumin. Heureka oli solisti-biisinikkarinsa Jari Levyn sanoittamana kenties aikaansa edellä: gospel otti jo muutaman vuoden kuluttua yleisemminkin hieman etäisyyttä suoran julistuksen traditioon. 

Musiikillisesti levy on riemastuttavaa kuunneltavaa myös Rauno Karmitsan pidäkkeettömän kitaroinnin osalta. Myös rumpali Juha Levylle ja basisti Mikael Juntuselle on luotu miellyttävä rungonraudoittajan rooli, jonka päälle Jari Levy maalaa tunteella ja tarkkuudella laulukuljetuksia, jotka Heurekan fanit muistavat ulkoa. 

Muut äänet on kuin klassikkokirja, jonka äärelle on hyvä palata vuosikymmenten jälkeen. Levy on hieman surumielinen muisto ajalta, jolloin helluntailaisen gospelkulttuurin keskellä vaikutti montakin hyvää bändiä, mutta kulttuurilta puuttui kyky pitää kiinni lahjakkuuksistaan ja kasvattaa heistä jättiläisiä. 

Anssi Tiittanen 

Jaakko Pirttiaho: Askelmerkkejä. Päivä 2021. Sid. 368 s. 

Viime vuosina kirjoja ahkeroineella raamattukouluttaja Jaakko Pirttiaholla on lahja tehdä tarkkanäköisiä kiteytyksiä ja luoda tunnelmaa. 

Pirttiaho luo lukijan kanssa kristityn työkalupakkia arjen pulmallisten mietteiden keskelle. Onko minut sittenkin unohdettu? Onko Jumala oikeasti empaattinen? Voiko menneisyyden painolasteista vapautua? Kirjailija uskaltaa myös jättää kysymyksiä auki. 

Kirjaan tallentuu tietynlainen jokamiesluokan vapautuksen teologia; vapautus syyllisyydestä, häpeästä, vertailusta ja liiallisesta yrittämisestä. Arkisia ihmeitä, valonpilkahduksia hämärässä. Majakan ääniä sumuisella elon merellä. 

Pirttiaho käyttää aikatasoja laadukkaasti. Välillä ollaan Raamatun ajan ihmisen pään sisällä, välillä kirjailijan omassa maailmassa, ja sieltä käsin tarjotaan lukijalle päivän kokemus tai oivallus. 

Anssi Tiittanen