Arvio: Valoa kuoleman varjoihin - "Kirja itsemurhista tarjoaa vastauksia kaikkein vaikeimpiin kysymyksiin"

Veijo Grönholm ja Minni Heinilä: Miksi lähdit näin? – Ikkunoita itsemurhaan. Aikamedia 2022. Nid. 214 s. 

 

Pastori ja sairaalasielunhoitaja Veijo Grönholmin ja Aikamediassa toimittajana työskennelleen Minni Heinilän yhteistyönä toimitettu, juuri ilmestynyt teos on aiheelta synkkä mutta sisällöltään toivorikas. Itsemurha-aihetta käsitellään kristillisissä yhteisöissä useimmiten puhujapöntöstä sivummalla, mutta Miksi lähdit näin -teos tuo sen nyt laajempaan, julkiseen keskusteluun rakentavalla tavalla. 

Laadukas ja huoliteltu teos jakautuu kahdeksaan lukuun, joista seitsemän alkaa kokemustarinalla. Viisi näistä Heinilän kirjoittamasta tarinasta on kerrottu omalla nimellä ja kaksi nimettömänä. Jokainen tarina on erilainen, ja useimmat nostavat keskiöön eri puolia siitä prosessista, joka läheisen itsemurhasta alkaa. Tarinoita seuraa aina lyhyehkö informatiivisempi osio, jossa kokemustarinoissa esiin tulleisiin teemoihin pysähdytään ja syvennytään. Nämä osiot ovat Grönholmin kynästä.

 

 

 

    Kirjan kokemustarinat ovat mielestäni sen sydän.

 

Kirjassa käsitellään läheisen itsemurhasta selviämisen ja suruprosessin lisäksi itsemurhaan kiinteästi liittyviä muita ilmiöitä, kuten masennusta, traumoja, syyllisyyttä, häpeää, vihaa, tai miten lähestyä läheisensä menettänyttä ja miten vanhemman itsemurha vaikuttaa lapsen itsetuntoon. Kirja on hyvin konkreettinen: se sisältää esimerkkejä eletystä elämästä mutta antaa neuvoja myös esimerkiksi siihen, mitä läheisensä menettäneelle ei kannata sanoa tai mikä ehkä kannattaisi yrittää tehdä. 

Kokemustarinoissa otetaan aika suoraankin kantaa – joskus myös toisistaan aavistuksen poikkeavalla tavalla – joihinkin teologisiin kysymyksiin, muun muassa Jumalan sallimukseen ja suoraan aktiiviseen toimintaan maailmassa. Kirja antaa odottaa ennen kuin se tarttuu kenties kaikkien vaikeimpiin, mutta niihin monia uskovia askarruttaviin teologisiin kysymyksiin, kuten mitä Jumala ajattelee itsemurhasta ja miten suhtautua kärsimykseen. 

Kaikkeen ei anneta varmoja, yksinkertaisia vastauksia, mutta lempeitä ja armollisia suuntaviivoja kylläkin: ”Jumala on kaikkitietävä ja hyvä tuomari, joka kykenee oikeudenmukaisesti punnitsemaan kaiken, sekä näkyvän että näkymättömän. –– Sanotaan, että itsemurhayritys on ihmisen viimeinen avunhuuto, ja jos tuo avunhuuto päättyy kuolemaan, senkin Jumala kuulee ja oikein arvioi.” 

Nimenomaan kirjan kokemustarinat ovat mielestäni sen sydän, ja ne ovat erittäin tarpeellisia. Kertomukset ovat lähelle tulevia, lohduttavia, toivoa luovia ja opettavaisia. Kuten kirjan nimikin sanoo, näiden kansien välissä on ikkunoita, jotka avaavat näkymiä ja auttavat näkemään. Lisäksi kirjassa koskettaa kirjoittajien kunnioittava ja nöyrä asenne: he eivät esimerkiksi väitä pystyvänsä sanomaan kaikkea itsemurhasta tai olevansa täysin kattavasti aiheen asiantuntijoita. 

Tämä kirja on inhimillinen kädenojennus ihmiseltä ihmiselle. Se on heille, jotka ovat menettäneet läheisensä itsemurhan kautta, ja se on myös tärkeä resurssi niin pastoreille, diakoneille, sielunhoitajille kuin rukouspalvelijoille. Mutta oikeastaan toivoisin, että kaikki muutkin tutustuisivat tähän kirjaan. Itsemurha koskettaa seurakunnissa monia, ja siitä saatetaan kysellä yllättävissä paikoissa. Ei ole ollenkaan huono asia, jos siihen on perehtynyt vähintään tämän kirjan verran. 

 

Sara Saarela

Tilaa kirja Miksi lähdit näin?




40/201

Toiminnan vilkastumisen myötä yrittäjien maksamat lähetyskannatukset ovat jopa nousussa – Inflaation myötä lähetystyö on kallistunut
Opinnäytetyössä tutkittiin, kenen ääni kuuluu kristillisissä lehdissä
Myös Gazassa on pieniä uskovien ryhmiä – mediatyön hedelmää näkyy
Fifteenit täyttyneet nopeasti – Suosituimmat leirit täyttyvät minuuteissa