Arvio: Paasto ei ole kidutusta

Ville Kalaniemi: Kehon rukous – Pieni opas paastoon. Aikamedia 2022. Nid. 119 s. 

 

Kuulun varmasti monen helluntaikristityn kanssa siihen joukkoon, jolla ei ole hengellisestä paastosta vain positiivisia kokemuksia. Nuorena lukemani julkaisut aiheesta nostivat yleensä riman aivan liian korkealle. 

1990-luvun puolivaiheissa päätimme pitää kristillisen bändimme kanssa ennen tärkeää konserttia viikon mehupaaston, koska kaipasimme tapahtumaan Pyhän Hengen läpimurtoa. Pitkä konserttipäivä raskaiden äänentoistolaitteiden siirtelyineen oli fyysinen voimanponnistus meille kaikille. Heti seuraavana aamuna istuinkin heikkona ja huonovointisena lähikaupan portailla odottamassa ovien avautumista kuin kuuta nousevaa. 

Uutuuskirjassaan Kehon rukous – Pieni opas paastoon pastori Ville Kalaniemi kirjoittaa hengellisestä paastosta tavalla, josta jää onneksi lukijalle positiivinen jälkimaku. Teoksessa hän käsittelee muun muassa omia paastokokemuksiaan, paaston hengellisiä päämääriä sekä Raamatun esimerkkejä erilaisista paastoista. Osansa saa myös ortodoksikirkon rikas paastoperinne ja -käytäntö. Kirjasta löytyy myös muutaman uskovan henkilökohtainen kokemus paaston merkityksestä elämäänsä.

 

 

      Kyse on ennen kaikkea sisimmässä tapahtuvasta tilan

      raivaamisesta Jumalalle ärsykkeiden keskellä.

 

Usein vapaakristillisistä seurakunnista puuttuvat sellaiset tavat, rakenteet ja traditiot, jotka ohjaisivat uskovia luonnollisella ja käytännöllisellä tapaa yhteisölliseen paastoon eri vuodenaikoina. Kalaniemi kertoo, miten ortodoksikirkon paastokäytännöissä on otettu hyvin huomioon myös eri paastotavat, joita löytyy yhteensä viisi. Hänen mielestään vapaakristillisten seurakuntien tulisi tarkastella uudestaan kapeaa paastokäsitystään, joka ilmenee usein vain nestepaastona, koska tämän varsin vaativan paastomuodon ylikorostaminen pudottaa pois sellaiset kristityt, jotka eivät siihen syystä tai toisesta pysty. 

Kalaniemi muistuttaa, ettei paastossa ole kyse uskonnolliseen kelvollisuuteen tähtäävästä harjoituksesta, vaan sydämen kovettumien pehmentämisestä, hengen kylmyyden sulattamisesta ja lähimmäisenrakkauden herättämisestä. Raamatusta nousevassa juutalaiskristillisessä paastossa on kyse ennen kaikkea uskovan sisimmässä tapahtuvasta tilan raivaamisesta Jumalalle erilaisten lihallisten ärsykkeiden keskellä. 

Raamatusta löytyviä paastotapoja ovat muun muassa valmistautumispaasto, paasto työn puolesta, taistelupaasto ja esirukouspaasto. Hengellinen taistelu merkitsee sitä, että kristitty alistaa itsehillinnän kautta synnillistä luontoaan kamppailemalla sen kanssa, Kalaniemi kirjoittaa Paavalin urheilumaailmasta ottamaan esimerkkiin viitaten. 

Teoksen kiinnostavinta antia ovat kirjailijan rehelliset havainnot ja kokemukset 40 päivän paastoajaltaan, joka piti sisällään useita paaston eri muotoja. Hän kertoo suolistonsa ikävästä oikuttelusta ensimmäisten viikkojen jälkeen, koska ei ollut perehtynyt tarpeeksi hyvin kevennetyn paaston ruokapuoleen. Ongelma kuitenkin haihtui ensimmäisten nestepaastopäivien aikana. Kahden viimeisen viikon suurimmiksi uhiksi Kalaniemi listaa keskittymiskykynsä herpaantumisen ja paastoon rutinoitumisen, mutta näihinkin ongelmiin löytyi sopiva ratkaisu. 

Kehon rukous – Pieni opas paastoon on kirjanen, joka saa varmasti monen yksipuolisen ja vaativan paasto-opetuksen masentaman uskovan innostumaan uudestaan raamatullisesta paastosta. 

 

Markus Majabacka 

 

 




40/201

Toiminnan vilkastumisen myötä yrittäjien maksamat lähetyskannatukset ovat jopa nousussa – Inflaation myötä lähetystyö on kallistunut
Opinnäytetyössä tutkittiin, kenen ääni kuuluu kristillisissä lehdissä
Myös Gazassa on pieniä uskovien ryhmiä – mediatyön hedelmää näkyy
Fifteenit täyttyneet nopeasti – Suosituimmat leirit täyttyvät minuuteissa