Arvio: Kun pastorista kuoriutuu paha

Outi Peltoniemi: Pako narsistin otteesta. Aikamedia 2023. Nid. 260 s. 

 

(10.5.2023) Outi Peltoniemen romaanin lukemista voisi verrata jännittävän psykologisen trillerin katsomiseen televisiosta. Kirja pohjautuu tosielämän kokemuksiin, ja juuri siksi sen sisältö onkin niin puistattava. 

Teos kertoo hyväuskoisesta Iiriksestä, joka joutuu valovoimaisen Ragnar-nimisen pastorin lumoamaksi. Hääkellot soivat nopeasti, mutta pikaisesti murenee myös miehen karismaattinen naamio. Iiris huomaa olevansa perhehelvetissä, jossa hänen lisäkseen myös perheen pienet pojat joutuvat narsistista persoonallisuushäiriötä sairastavan miehen pelinappuloiksi. 

Teoksen jälkimmäinen puolisko käsittelee pariskunnan eroa ja monivuotiseksi kasvavaa oikeuskierrettä lasten huoltajuudesta. Lipeväkielinen Ragnar ei kaihda lainvastaisiakaan keinoja oman päämääränsä saavuttamiseksi.

 

 

      Seurakunta on täydellinen temmellyskenttä luonnehäiriöiselle henkilölle.

 

Ratkaisukeskeisenä lyhytterapeuttina, sielunhoitoterapeuttina ja varhaiskasvatuksen opettajana toimiva Outi Peltoniemi kuvaa narsistin ailahtelevaa mielenmaisemaa, julmaa käytöstä ja sen haavoittavaa vaikutusta pysäyttävän realistisella tavalla: 

”Sinä olet vain noita-akka. Perkeleen kätyri. Kiusaaja. Et anna yhtään mitään. Sanat lentävät sylkien hänen suustaan. Sitten Ragnar käy levolle kuin mitään ei olisi tapahtunut. Kuin joku, joka ei tiedä olevansa pimeyden käytössä. Olen turvaton ja turta, kun aamulla nousen ja yritän koota yön pimeistä tunneista jääneitä sirpaleita matkalaukkuuni. Ragnar on askeettisen tyyni ja kylmä. Hän ei kadu. Tai hän ei kykene edes muistamaan. Hän touhuaa ja kiirehtii. Väistää. Lokeroi mielensä tyyneksi.” 

Ragnarin kontrollin ja vallan janossa ilmenee Kristuksen nöyryyden sijasta itse sarvipään luonne ja käytös. Jumala on pakotettu hänen oman etunsa palvelijaksi. Narsisti haluaa osoittaa muille ylivertaisuutensa elämän eri alueilla, ja menestysteologia sopiikin hyvin saarnaajan rikkinäiseen minäkuvaan. Hyväntahtoisista uskovista koostuva seurakunta on täydellinen temmellyskenttä luonnehäiriöiselle henkilölle. 

Pako narsistin otteesta -teoksessa perinteinen kerronta vuorottelee kursivoidun päiväkirjatyyppisen kerronnan kanssa, joista jälkimmäistä käytetään eniten. Vaikka valinta tuo teokseen avoimuutta ja rehellisyyttä, huomasin lopulta turtuvani Iiriksen surun ja tuskan täyttämiin ajatuksiin, jotka vyöryivät päälleni kirjan sivuilta – vaikka toki niissä toivoa ja luottamustakin on mukana. Mielestäni perinteiselle kerronnalle olisi kannattanut antaa pääuoma muuten jouhevasti ja johdonmukaisesti virtaavassa tekstissä. 

Kirjan viimeisessä luvussa Voiko narsistia ymmärtää? todetaan, miten vakavasti narsistisesti persoonallisuushäiriöisen maailmankuva on subjektiivinen ja kypsymätön, ja hän on käyttäytymisessään pinnallinen, itsekeskeinen sekä kyvytön toimimaan vastavuoroisesti. 

Luonnehäiriöiset pääsevät tekemään tuhojaan usein juuri kristillisissä yhteisöissä sekä kristittyjen parisuhteissa, koska uskovat ovat yleensä luottavaisia ihmisiä. Outi Peltoniemen tiukkoja loppusanoja kirjan viimeisellä sivulla ei kenenkään tulisi ohittaa kevyesti: ”Heidän [narsistien] toimiaan, sanojaan ja tekojaan – niiden kaikkinaista kypsymättömyyttä, vastuuttomuutta ja pahuutta – ei pidä milloinkaan ymmärtää eikä sallia.” 

 

Markus Majabacka





40/201

Toiminnan vilkastumisen myötä yrittäjien maksamat lähetyskannatukset ovat jopa nousussa – Inflaation myötä lähetystyö on kallistunut
Opinnäytetyössä tutkittiin, kenen ääni kuuluu kristillisissä lehdissä
Myös Gazassa on pieniä uskovien ryhmiä – mediatyön hedelmää näkyy
Fifteenit täyttyneet nopeasti – Suosituimmat leirit täyttyvät minuuteissa