Torstai 20. kesäkuuta.
Nimipäivää viettää Into, Inga

Arvio: Kiinnostava hengellinen matkakertomus - "Kiireinen perheenisä on syvästi sisäisen levon ja latautumisen tarpeessa"

Waltteri Haapala: Pyhä vaeltaja – Askelia Camino de Santiagolla. Aikamedia, 2024. Nid. 216 sivua. 

 

Seikkailuja rakastavalle sielulle on nyt tarjolla mehukas hengellinen matkakertomus Pyhä vaeltaja – Askelia Camino de Santiagolla (Aikamedia, 2024), jossa Waltteri Haapala kuvaa 800 kilometrin pyhiinvaelluskokemustaan. Helluntailaisessa kirjallisuudessa teos on virkistävä uutuus. Se tuo näkökulman kristillisiä juuria vahvistavaan helluntailaiseen sukupolveen sekä myös aikamme kuormittuneen ja stressaantuneen ihmisen sisäiseen painiin. Kirja sopii näin oivasti myös laajemmalle kuulijakunnalle, jopa profaanille puolelle. Se ui luontevasti aikamme trendissä, joka arvostaa terveellisiä elämäntapoja, luontoa, liikuntaa ja myös henkisyyttä. 

Haapalan kirja tarjoaa mielenkiintoista ja sivistävää tietoa pyhiinvaelluksen merkittävästä kristillisestä perinteestä ja kuvaa, kuinka tämä perinne on alkanut globaalissa kristillisyydessä heräillä myös varsin voimakkaaseen renessanssiin. Haapalan kirja ei varmasti ainakaan hillitse tätä trendiä.

 

 

     Kirja sopii oivasti laajalle lukijakunnalle.

 

Kirjan teksti on miellyttävää. Kerronta etenee ja luvut ovat mukavan lyhyitä. Lukukokemusta ja kirjaan eläytymistä helpottavat myös monet matkakuvat. Ranskan ja Espanjan alkukesäinen maaseutu eri vuorokaudenaikoina on ihanteellinen miljöö myös lukijan käydä samalla omaa matkaansa. 

Avoin, henkilökohtainen ja rehellinen ote todella ottaa myös lukijan tukevasti matkaan mukaan. Parhaimmillaan lukija alkaa samaistua uteliaana havaintoja tekevään seikkailijaan. Ja vaikka vaeltaminen käytännöllisine ja kiinnostavine puolineen on kirjassa mukana, keskeinen matka on kuitenkin hengellinen – niin kirjoittajalle kuin lukijallekin. 

Millaisesta henkis-hengellisestä vaelluksesta sitten on kyse? Lähtötilanteessa kiireinen perheenisä ja pastori on syvästi sisäisen levon ja latautumisen tarpeessa. Alkumatkasta hän käy läpi raakaa itseruotimisen prosessia. Kyseessä ei ole vain etääntynyt yhteys Jumalaan ja ihmisiin ympärillä, vaan matkailija huomaa kadottaneensa yhteyden myös omaan tunnemaailmaansa. Tämän lisäksi draamaa vaellukselle tuovat matkan puolivälissä ilmenevät terveyshuolet, jotka uhkaavat katkaista vaelluksen. 

Haapalan kirjoitustyylistä tulee aika ajoin mieleen tunnettu kristillinen kirjailija Henri Nouwen. Nouwenilaisittain arkiseen päiväkirjamaisuuteen yhdistyy syvä hengellinen pohdinta. Tämä yhdistelmä toimii Haapalalla lähes yhtä varmasti kuin Nouwenilla. Kirjoitustapa ruokkii lukijan luontaista uteliaisuutta toisen elämää kohtaan ja siitä käsin upottaa hänet usein yllättävästikin syvien hengellisten löytöjen äärelle. 

Matkallaan Haapala suhtautuu avoimen pohdiskelevasti Caminolla rikkaana kukoistavaan katolisuuteen. Esimerkiksi Mariaa käsittelevään lukuun lähdettäessä lukijaa saattaa jännittää, mihin tässä päädytäänkään. Helluntai-identiteetti kuitenkin kestää ja jopa vahvistuu, saaden kuitenkin tuoreita lisävivahteita sekä tervetullutta syvyyttä. 

Myös draaman kaari kantaa, ja vaikka jossakin kohtaa hengellinen pohdiskelu saattaa häivähdyksen verran lukijaa puuduttaa, kirja soljuu lopussa kauniisti liikuttavaan loppuunsa. 

 

Ville Kalaniemi



UUTISET